tausta

torstai 2. heinäkuuta 2015

Pellavaa

Vaikka nuo värikkäätkin pellavamekot on tosi kivoja, on myös pellavanvärinen. Nyt kuvissa pelkät mekot - ilman vanhaa tai nuorta mallia. Viitaten edellisen postauksen kommentteihin.





Tämä väri ei minun kasvoilleni ja iholleni sovi ollenkaan, mutta silti TYKKÄÄN tästä kankaasta kovin paljon. Ja näistä koristeista. Maanläheistä, rouheaa.

Viime päivinä onkin monta tilausta tullut, tasaisesti eri väreistä. Olen löytänyt tunikan valmistamiseen sopivan rytmin. En kykene kovin kauaa tekemään yhtä vaihetta: leikkaamaan tai ompelemaan, joten jaksotan työn pieniin palasiin. Ja kun tekee samaa työtä peräjälkeen, ei mene aikaa vääntämiseen ja kääntämiseen. Muttei liukuhihnatyötä kuitenkaan.

Pellavasydämen Mervi

Sittenkin ammattilaiselle



Muistatte ne "itseotetut" mainoskuvat, jotka esittelin viime viikolla? Muutaman rohkean kommentoijan innoittamana tilasin sitten kuitenkin paikallisen tutun ammattivalokuvaajan ottamaan mainoskuvat.

Siinä kävi sitten niin, ettei hän kelpuuttanut minua edes malliksi! Byäääh! Foto-Mikalla on kesätyöntekijänä nuori tyttö, joka ryhtyi mukisematta tunikamalliksi. Ja todella mallikkaasti homman hoitikin, vaikka ikää vasta alle 18. Kuvissa ei näy minkäänlaista jännittämistä tai epäaitoutta, eikä hän kuulemma ollenkaan hermoillutkaan. Ohjeeksi annoin vain että "iloisia, veikeitä kuvia". Tein muuten varta vasten hänelle sopivat kolme tunikaa.

Tyttö teki kuulemma koko päivän työn suunnitellessaan mainoksen kokoon A4. Tähän hänellä ei tokikaan ole koulutusta ja siitä ehkäpä olisin selviytynyt itsekin, toki aikaa ja harjoittelua olisi vaatinut. Muutama vuosi sitten kyllä noita mainoksia väsäsin, mutta nyt on taito ruostunut ja tietokoneen ohjelmat (siis ihan tavis Word) muuttuneet sellaisiksi, etteivät millään tahdo totella minua.

Nyt odotan jännityksellä mainoksen lopullista valmistumista. Olen siitä toki muutaman version jo nähnytkin ja muutoksiakin pyytänyt tekemään. Lauantaina olisi tarkoitus saada mainoksia torilla jaettavaksi. Muutamia levittelen ympäri kaupunkia - kauppojen ilmoitustaululle ja turistien suosimille paikoille. Kuulemma kirjastossakaan eivät osanneet turistia minun putiikkiini ohjata. Noloa! Asiaan on saatava korjaus.



Onhan se ihan eri asia!
Hei! Saattehan te tämän kuvan aukeamaan?
Pellavasydämen Mervi

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Mitäs mulle mitään...

En voi käsittää, miks mulla on aina huono tuuri näitten viranomaispäätösten kanssa. Hain vammaispalvelulain mukaisena asunnonmuutostyönä porraskiipijää tai hissiä, koska en kykene kulkemaan yläkertaan enkä vastaavasti alakertaan. Yläkerrassa on säilytystilat ja alakertaan tulee jossain vaiheessa sauna. En myöskään pääse kulkemaan varsinaisesta ulko-ovesta, koska siinä on portaat.

Nyt sain päätöksen. Ja kielteisen. Eihän minulle mitään hissiä....

"Hakemus porrashissin tai kerroskiipijän hankkimisesta vammaispalvelulain nojalla hylätään. KERROSKIIPIJÄ ON HANKITTU JA ANNETTU ASIAKKAAN KÄYTTÖÖN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ JA NÄIN TURVATAAN HAKIJAN TURVALLINEN LIIKKUMINEN KERROSTEN VÄLILLÄ."
Jassoo.

Täällä mitään kiipijää, saati hissiä ole.

Paikallisen terveyskeskuksen fysioterapeutti kävi kauan sitten tarkastamassa olosuhteet ja teki omat suosituksensa. Myös kiipijästä. Oli puhetta, että Turun apuvälinekeskuksesta tulee toinen fysioterapeutti (tai joku semmoinen) taas katsomaan ja jos sellainen soveltuu minun käyttööni ja näihin olosuhteisiin, niin sellainen minulle ehkä annetaan käyttöön.

Mutta vielä täällä ei ole ketään sellaista käynyt. Kukaan ei siis vielä tiedä, onko kiipijä edes mahdollinen. Tai ehkä ne tietää. Mutta ei se minua auta. Kiipijä tai hissi saattaisi auttaa.

Miten ihmeessä tehdään kaksisivuinen virallinen viranomaispäätös muutoksenhakuohjeineen TARKISTAMATTA tietojen paikkansapitävyyttä? 

Pikkuhiljaa soisi kiipijän tänne hiipivän, sillä 10.9. menen taas leikkaukseen ja joudun mitä todennäköisimmin pyörätuoliin, joten kulkemiseni on entistä hankalampaa.

Vitsinä olen ajatellut, että "kuvittelin jo sen kiipijän olevan iso romuluinen kapistus, mutta onkin ennennäkemättömän pieni, suorastaan näkymätön."

Grrrrr....

Mutta kukat on kauniita





 Mervi





maanantai 29. kesäkuuta 2015

Sammutuspeitteensuoja

Tiedän, ettei tämä sisustuksellinen juttu ole paloturvallisuusasiantuntijoiden mieleen, mutta valmistinpa näitä siitäkin huolimatta. Asiakas kävi kyselemässä semmoista ja lupasin tehdä.

Tiedättehän sen punaisen sammutuspeitteen... ei oikein tahdo sisustukseen sopia. Yksityiskodissa se nyt ehkä voidaan piilottaa kauniimman pussin sisään, mutta ei tietenkään yleisissä tiloissa. Siinäkin mielessä peittäminen on kyseenalaista, että ohjeet jäävät piiloon.

Suunnitteluvaiheessa on sellainen pussukka, missä olisi tekstit näkyvissä, mutta se vie vähän enemmän aikaa ja tekniikka näyttää juuri nyt tökkivän.

Tässä vaiheessa, hetken huumassa, ompelin muutaman pellavaisen pitsikoristein ja lisäksi merellisestä kankaasta. Aika kiva mökkituliainen, omaan kotiin, veneeseen... Mielestäni aika kauniita, vai mitä?










Tämä suoja on tehty kokoon 120 x 180 cm ja mallille, jossa yläpää on tuollainen pyöreähkö. Viimeinen kuva sitten taas on mallille, joka on yläpäästään suora. Alareunassa ei ole mitään tarroja, jotta nauhoista vetäminen onnistuu vaivatta.

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Kirppislöytö

Kävimme Aarren kanssa pihakirppiksellä. Sattui aivan ihana kesäilma - ensimmäinen kunnollinen - ja väkeäkin oli saapunut paikalle, ison talon piha-alueelle maaseudulle, kaukana kaupungin "hälinästä".



Kaupan oli juuri sellaista tavaraa, mistä olen itse yrittänyt päästä eroon. Jotakin kuitenkin tarttui matkaan, vaikka hyvin yritin vastustaa. Pusero, kengät, vetoketjuja ja sitten tämä vanha villakankainen käsityö. Pikkuisen on tullut kulumaa vuosikymmenten saatossa, mutta minä näen tämän koristamassa talvitakin selkämystä.

Tai jos en viitsi niin isoon työhön ryhtyä, voi tästä myös kasseja tehdä. Mihin sinä käyttäisit?

Yrityksistäni huolimatta en saanut oikeaa väriä onnistumaan. Villakangas on vähän oransinvihreään vivahtavaa ruskeaa, ei ollenkaan harmaata....







Käsin kirjottu pöytäliina tai ehkä keinutuolinmatto on 170 cm pitkä ja 46 cm leveä. Nyt on pohdittavana kysymys, että kestääkö se pesun? Koneeseen nyt ei tietenkään voi laittaa, mutta jos vähän liottelisi väljässä vedessä... Jotta tämä ei jäisi kaapin perukoilla, pitäisi visio toteuttaa heti, mutta eihän sitä nyt näillä helteillä. Sitä paitsi tänään pitää saada kolme tunikaa tehtyä. Hommiin siis!


Pellavasydämen Mervi

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Hattu ja pettymys

Asiakas kysyi puhelimessa hattua. Loppujen lopuksi lupasin tehdä hänelle hatun. Ei mitään hienoa hattuhattua vaan keveän kesäisen hautajaishatun.

Yhden illan sitä väsäsin ja onnistuin aivan yli omien odotusteni. Ikinä tehnyt yhtä hyvää hattua. Keveän, pellavakankaasta.

Tänään asiakas tuli sitä katsomaan, mutta ilmoitti heti nähtyään, ettei hän tarkoittanut hattua. Tämänpäiväisestä kuvauksesta päättelin, että joku pääkoriste olisi ollut tarkoitus.

No nyt on myytävänä yksi oikein mainio hattu jollekin toiselle mummolle. Omaan päähäni olisin tehnyt vähän korkeamman.

Tekohymyä
mummot pitää hattua näin
Katso, miten hienot korvikset
ei sovi mulle noin alistunut ilme
Mirva halus nähdä mun kaksoileuan



 Nyt tuli aika hyvät kuvat. Mirva oli "kotona" käymässä ja suostui kuvaajaksi.   
Pellavasydämen Mervi




torstai 25. kesäkuuta 2015

Virkattu kori sisustukseen

Tilaustyönä valmistui iso sisustuskori. Virkkasin sen rullalla olevasta matonkuteesta. Myyn näitä 5 euroa / rulla ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Vaikka tekstiiliteollisuuden jämämateriaalia onkin, näissä kude on kuitenkin suht tasaista. Tämä kori, vaikka onkin aika ohuesta kuteesta, on oikein napakka ja pysyy hyvin kuosissaan. Ei ole vaaraa, että reunat luhistuisivat.

Sain asiakkaalta luvan julkaista kuvat korista. Korin halkaisija on 35 cm ja korkeus 40 cm.








Ei noita kovin montaa jaksa peräkanaa tehdä, sillä ottaa tosissaan voimille, mutta näin yksittäin silloin tällöin ihan mukava homma.

Pellavasydämen Mervi