tiistai 19. maaliskuuta 2019

Ostokset käsityömessureissulta

Kävimme mieheni kanssa Turun kädentaitomessuilla. Ja vain käsityö-osastolla, vaikka samaan aikaan olisi ollut muutakin katsottavaa; antiikkia, keräilyä, nukkeja... Olin onnessani, kun puoliso ITSE ehdotti, että hän voi lähteä avukseni. Yleensähän varaan avustajan.

Tässä tietoisku: Jos olet vammainen ja tarvitset apua liikkumiseen, olet messuilla käydessäsi oikeutettu ilmaiseen avustajaan. Ne, joilla on invalidipysäköintilupa, saavat pysäköidä invapaikalle ja ilmaiseksi. Lupa täytyy näyttää heti alueelle tullessa. Mieheni pääsi siis ilmaiseksi, koska oli avustajan roolissa ja jouduin maksamaan vain oman lippuni, 16 €.

Turun messut on paljon vaatimattomammat kuin Tampereen messut joulun alla. Lähdinkin matkaan sillä mielellä, ettei ehkä kovin merkillisiä löytöjä vastaan tule. Selvisin kierroksesta parissa tunnissa.

Ehkä eniten oli kangasmyyjiä. Näitä kotimaisten verkkokauppojen edustajia asiakkainaan nuoria äitejä. En ikinä olisi kuvitellut, että kangasta ostaisin... mutta:


Tämän tunikakankaan ostin Lalian osastolta.
Kuvasta ei erotu, mutta olen "muuttumassa" blondiksi, hihii... ikinä ei ole edes vaaleata raitaa ollut hiuksissa ja nyt koko päälaki! Kohdalleni osui asiantunteva myyjä ja hän neuvoi minua oikean kankaan valinnassa. Oli kuulemma perehtynyt värianalyyseihin.

Onnistuiko sun mielestä? 

Ainut uusi juttu messuilla oli paperinahka. Meiltä on sitä jo kysyttykkin ja nyt pääsemme itse kokeilemaan yhden rullan verran. Strömsössä olen kyllä nähnyt tätä käytettävän.

 



Yhdet sukkapuikot ostin myös. Nämä Lykke sormikaspuikot tuntuivat kivalta neuloessakin, mutta ikäväkseni kuulin, että  pidemmät puikot on tehty kahdesta osasta ja niiden kiinnipysymisessä on havaittu ongelmaa. Myyntiin en siis näitä uskalla ottaa - harmi.





Kaikkein jännittävin ostos on tässä. En avaa sitä tämän enempää, sillä teen tästä ihan oman esittelyn.


Paluumatkalla kävimme hiukan autokaupoilla ja mieheni kysyi, josko haluaisin Myllyynkin... Tottakai halusin. Siellä oli menossa myllytys ja löysinkin kivoja aleostoksia. Mitä_ilman_olisin_hyvin_tullut_toimeen.


Pitkä petroolin värinen neuletunika ja nilkkasukat sävysävyyn, kiristämättömiä sukkia, pitsipöksyt ja tummansininen trikoomekko. Kävin myös Sokoksen kempparissa ja satuin saamaan käsiini ammattitaitoisen myyjän, joka kertoi minulle paljon tietoa ryppyrasvoista. Päädyin suosittelustaan tähän Retinol-tuotteeseen, joka ei tod. ollut alelöytö - hinta taisi olla n. 70 euroa - mutta on hintansa väärtti, jos rypyt alkaa oieta. Ja miksi ei alkaisi??



Pizza jaettiin puoliksi - ei mun leikattuun masuuni paljon mahdu.




 Tällainen on uusi luukkini.

Pellavasydämen Mervi






tiistai 12. maaliskuuta 2019

Taas yhdet valmiiksi suunnitellut sukat

Äidin opetukset saattavat seurata ihmistä koko elämän. Yksi tällaisista hiukan häiritsevistä opetuksista on ollut oman äitini "värioppi". Paitsi että äitini ei koskaan pukenut minulle mitään punaista ylleni, hän myös opetti, mitä värejä ei saa yhdistää. Ainakin punainen-vihreä, musta-sininen ja ruskea-sininen olivat sopimattomia väripareja. Nykyäänhän tällaiset säännöt eivät enää ole voimassa, eihän? Olenkin tullut päätelmään, että ennemminkin ratkaisevaa on yhtäläinen sävy.

Tässäpä langassa ovat designerit Arne ja Carlos yhdistäneet sinistä ja ruskeaa.









Ikuinen ongelma: montako silmukkaa puikolle, että kuviot täsmää. Kuten alla olevaan kuvaan olen piirtänyt muutama silmukka on liikaa....



Regian Pairfect 4-säikeinen lanka.
Ideana on EASY START.
Langan alkupää on selkeästi merkitty. 

Sukan vartta neulotaan niin kauan, kunnes tulee kantapään yksivärinen osuus. Taas jatketaan kuviota, kunnes päästään varpaitten yksiväriseen. Näihin 43 koon sukkiine kului lankaa 76 gr, joten taas jäi nyttyrä käytettäväksi raitalankana. Jos kutoisi koko kerän, saisi toooosi isot miesten sukat.



Langasta löytyy kuusi eri väriyhdistelmää.







Nyt vasta huomasin, että  vyötteessä lukee 
Knotenfrei = Knot-free = solmuton

Vaikuttaako sun mielestä kivalta systeemiltä tämä, 
kun on alku merkitty selvästi ja keltainen merkkilanka 
uuden sukan vaihtumiskohdassa?

Tai mitä pidät värityksestä?

Pellavasyämen Mervi

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Lasten kangaspuihin loimet

Omilla lapsillani oli pikkuruiset kangaspuut, mutten muista, että kumpikaan olisi niistä kovasti innostunut. Itseäni varten yritin niihin jotkut naruloimet laittaa, mutta ajatus oli lopulta tuhoon tuomittu.

Asiakas toi meille samanlaiset puut ja pyysi laittamaan loimet, jotta lapsenlapsi pääsee kutomaan. Otin työn vastaan edelleen kuvitellen, että tuosta vaan Arjan kanssa ne paikalleen laitamme. Hetken asiaa pähkäiltyämme totesimme, ettei tulee mitään. Muutama soitto tutuille asiantuntijoille ja saimme paikalle eläkkeellä olevan käsityöopettajan.

Minä olin naivisti kuvitellut, että me vaan otetaan muutaman metrin pätkiä lankaa ja pujotellaan paikoilleen. Vaikka puut on pienet, työvaiheet on ihan samat kuin aikuisten oikeissa. Opettajamme kävi luomassa kahden metrin kalalankaloimen.Aika söpö, pieni letti.



Jos olikin letti pieni, niin lainassa ollut käärinpirta oli ylisuuri!



Oli siinä pähkäilemistä tottumattomalle, mutta lopputulos näyttää kyllä hienolta!





Pappa oli tyytyväinen ja varmaan lapsenlapsi innoissaan kun pääsee opettelemaan vaikka maton kutomista.

pellavasydämen Mervi

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Tuumasta toimeen - neulepusero alulle

Nyt se alkaa! Elämäni ensimmäinen kirjoneulepusero. Puseroita olen kyllä neulonut, mutten kirjoneuleisena. Jännittää!

Langat on valittu, malli valittu, puikot valittu - kaikki on valmiina.



Valitsin kirjasta Islantilaisia neuleita pitkän takkimallin Astrid. Tämä malli oli mielestäni kaikkein yksinkertaisin. En ehkä kylläkään tee aivan noin pitkää, vaikka se tietysti mukavan lämmin olisikin. Mutta se työmäärä arveluttaa. Enkä ehkä tee taskuja. Kun pitää saada äkkiä valmiiksi.



Valitsin langat lähestulkoon tämän ohjeen mukaisesti: vaaleansinistä, tummansinistä, mustaa, fuksiaa ja vaalean harmaata. Pohjavärinä vaalea indigonsininen.



Lanka on islantilaista villaa, Alafosslopi

Sitten puikot: pyöröpuikot kokoa 4,5 ja 6,0. 
Valitsin irtokaapelin ja vaihdettavat päät.


Irtokaapelipakettiin kuuluu lisäksi kiristin ja väliaikaispäät. Ne on tosi kätevät, jos täytyy välillä jättää työ huilaamaan. Pieni metallivänkyrä on myös välttämätön - ilman kiristystä puikot löystyy. Tämä irtopääsetti on tosi kätevä, nytkin aloitan 4,5 puikoilla ja sitten vaihdan vaan pelkät puikonpäät isommiksi - kaapelina edelleen sama 100 senttinen.






Ja sitten ei kun silmukoita luomaan. 155 silmukkaa, josta reunimmaiset 6 jätetään odottamaan ilmeisesti nappilistaa. Teen siis isoimman koon.

Helmaresori tehdään tasona ja työ liitetään pyöröksi vasta sen jälkeen. Tässä kohtaa näyttää aika venkuralta. Tulipa mieleeni kokeilla vielä tosia puikkoja, josko pysyisivät käpertymättä...
Nyt jätän työn hetkeksi, kun valmistaudun henkisesti kirjoneuleen aloitukseen. Ja tsekkaan, onko kirjassa siihen ohjeita.


Pellavasydämen Mervi 


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Pitääkö varren olla resoria?

Viime aikoina olen neulonut villasukkia ohuesta langasta. Niinpä tuntukin, että nämä paksut sukat valmistuivat tosi nopeasti.  

Lankana Teeteen perussukkalanka Salla
Harvoin käytän hiilikuitupuikkoja, mutta tähän nuo 3,25 numeroiset kävi hyvin.
KnitPron Karbonzit.

Kaksoikeinkaksnurin kutominen on aika tylsää, joten mieluusti teen varrenkin sileää neuletta, jollen valepalmikkoa, mutta se ei minun mielestäni käy miesten sukkiin. Nilkkaan on toki välttämätöntä kutoa resoria, jotta istuu hyvin.







Onko Salla tuttu lanka?
Se on Novitan seiskaveikan paksuinen, mutta pehmeämpi ja miellyttävämpi sekä neuloa että käyttää.
Tähän työhön laitoin 12 silmukkaa puikolle, mutta näemmä olisi pitänyt olla enemmän, jotta raidoitus olisi mennyt ihan oikein...

Miten muut, neulotteko varren aina resoria?

Pellavasydämen Mervi