maanantai 30. toukokuuta 2011

Sekasotkua

Tällaiselta näytti meidän keittiön apupöytä vielä viikonloppuna. "Sulassa sovussa" päivän posti, nuppineulatyyny, langat, lääkedosetti ym. ym.... Aika ajoin myös ruokapöytä on samanlaisessa lastissa.

Teen töitä paitsi putiikin työhuoneella ja kotona työhuoneessa,  myös keittiössä, "ruokasalissa" ja tietysti olohuoneessa. Ja jälki on joka paikassa samanlaista. En ole oppinut laittamaan tavaroita heti oikeille paikoilleen ja sitä paitsi  - haluan saada työt äkkiä valmiiksi!

Lauantaina kyllästyin kaaokseen ja pyysin tytärtäni apuun. Meillä on jo pitkään ollut niin päin, että lapsi siivoaa äitinsä jälkiä. Tottakai se maksaa, mutta tulee hyvää jälkeä. Hän on pedantti luonne ja siivoaa perusteellisesti.  Nyt on sitten (hetken aikaa) siistiä.

Kuten olen valittanutkin, kaikki työnteko on hankalaa kahden kepin kanssa kulkiessa. Tänään on kuitenkin pakko leikata muutama tunika ja hattu. Keittiön pöydällä.

torstai 26. toukokuuta 2011

Epäonnea ja epäonnea

Hilkalla on itse tekemänsä emännän puku päällä. Pukua ihasteltiin kovin.
Epäonnea bisneksissä ja yksityiselämässä

Kauan odotetut ja paljon valmistellut kukkamessut onnistuivat yleisesti, mutta epäonnistuivat omakohtaisesti. Messut ovat saaneet paljon kehuja, yleisömäärä ylitti hurjimmatkin toiveet, ilma oli mitä ihanin, asiakkaat ostivat kukkia ja monet myyjät olivat tyytyväisiä. Meille sattui päällekkäin hankaluuksia; työntekijä sairastui viimeisillä ratkaisevilla metreillä ja kun itse en nyt kykene toimittamaan juuri mitään, niin olihan se hankalaa. Ehkäpä siellä tekivät kauppansa vain kukat, käsityöt ei niinkään. Lierihattuja myytiin ja niitä olisi saanut olla enemmänkin.

Messuille osallistuvien toivottiin pukeutuvan kukkahattuun ja  parhaat osallistuivat kilpailuun.
Tyttäreni teki kolme kukkahattua, tässä niistä kaksi. Aarre pääsi omansa kanssa oikein finaaliinkin.






Muutaman kerran olen ollut torilla ja markkinoilla myymässä ja nyt se ratkesi: ei koskaan enää. Se vaan ei ole mun hommani, eikä ehkä Pellavasydämen tuotteetkaan ole torilla myytäviä. Toivottavasti muistan tämän. Etukäteen valmistelut eivät toki siinä mielessä olleet turhia, että koko kesä on edessä ja nyt on mitä myydä!

Markkinointi ei ole ihan helppo juttu. Jälkeenpäin tulee mieleen, että olisiko kannattanutkin laittaa etusijalle Uusikaupunki-tuotteet? Ehkä joustavuus olisi ollut hyvä, siirrellä tavaraa ja kokeilla, tekeekö tämä kauppansa vai tuo...en tiedä.


Vahinko
Niin varovainen kun olenkin ollut liikkumisessani  lonkkaleikkauksen jälkeen (tai oikeastaan vuodesta -84 kun ensimmäinen proteesi laitettiin) niin nyt se tapahtui ihan varottamatta. Kaaduin pitkin pituuttani keittiön lattialle. En ottanut mitään riskiä tai tehnyt mitään epätavallista. Eikä sitä kyllä osaa edes sanoa, mitä siinä tapahtuu, kun lähtee kaatumaan. Kerkisin sen verran asentoa muuttaa, että laitoin käsivarren alle ja kierähdin ns. "terveelle" kyljelle, joten en suoraan leikatulle lonkalle kaatunut.

Siellä sitten makasin, enkä päässyt ylös. Yhdellä jalalla ei paljon ponnisteta. Sain raahauduttua kännykän luo ja soitin miehelleni, joka tuli auttamaan. Kudesäkki taakse ja siihen ponnistaen, mies kainaloista nostaen ja hiiiop! Pääsin kuin pääsinkin ylös.

Tässä sitä jo naureskellaan! No, voi olla että hymy vielä hyytyy, kun röntgenkuvia katsellaan, toivottavasti ei....



Nyt olen sitten ottanutkin varovaisemmin, pääasiassa vaaka-asennossa. Työntekoahan se estä, virkkaaminen käy kyllä makuultaankin.

Aika monta pitsimyssyä on jo syntynyt!


sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Mukana muotinäytöksessä

Edit: Tervetuloa lukemaan tekin, jotka tulette Tean blogista vierailulle!
Pieni muistelo Pellavasydän-mekkojen historiasta: Aloin suunnitella pellavamallistoa ISOILLE TYTÖILLE jo vuonna 2009, kun totesin että (itsekin tuhtina tyttönä) on tosi vaikea löytää sopivaa ja persoonallista vaatetta. Tuumasta toimeen- vaihe kesti jonkin aikaa, mutta vuoden 2010 keväällä valmistuivat ensimmäiset prototyypit ja muistanpa että ensimmäiset vietiin käsistä! Yksikin rouva oli kesälomamatkalla Ugissa ja ihastui liivihameeseen, mutta kun siitä puuttui taskut ja viimeistely! Ymmärrän kyllä häntä, että halusi mekon silti ostaa  - niin harvoin kun löytää juuri sopivaa! Olin löytänyt hyvän mallin. Myöhemmin olen joutunut antamaan periksi ja ompelemaan samalla mallilla myös pienempiä kokoja. Tässä kirjoituksessa esiintyvä punainen tunika on erään ompelijan työstään eläkkeellä olevan rouvan suunnittelema ja ompelema. Tuokin malli on oikein tykätty - erityisesti epäsymmetrisen helmansa ansiosta.

Teen mekot ja tunikat edelleen samalla, hyväksi koetulla kaavalla. Asiakkaat ovat pitäneet mallin yksinkertaisuudesta. Ainoat yksityiskohdat ovat taskut ja niiden nappi/nyörikoristelu. Joku haluaa senkin jätettäväksi pois. Pituus, helman malli, kaula-aukon avaruus saattavat myös vaihdella asiakkaan toivomusten mukaan.

Eli näissä kuvissa esiintyvän pellavamekon ja emännän asun olen itse ommellut, punainen tunika on em. tuttavani tekemä.                        
                      Sitten alkuperäiseen tekstiin:

Ensimmäistä kertaa Pellavasydän oli mukana muotinäytöksessä. Pyhämaan nuorisoseurantalolla esiintyi kaikkiaan 17 uusikaupunkilaista yritystä kevätmuoti-teemalla.

Turkoosi mekko ja hattu pellavaa

Tässä malli esittelee kenkiään- sävy sävyyn mekon kanssa.

Punainen tunika, helmet ja musta hattu.

Kuvat ovat huonosti onnistuneet huonossa valaistuksessa
Kaikki mallit olivat kesällä suviteatterissa esiintyviä naisia, miehiä ja lapsia. Pellavasydän sai käyttöönsä kaksi rouvaa. Molemmat mallit esittelivät kaksi asua. Ihan hauskaa oli katselle omia "teelmyksiä" siellä valmisvaatteiden joukossa. Eikä ollenkaan tarvinnut hävetä.

Onhan tällainen hyvää mainosta. Malleilta oli kuulemma jo kyselty, että "mistä näitä mekkoja saa?". Osallistuminen ei maksanut muuta, kuin että jokainen yritys lahjoitti arvontapalkinnon. Pellavasydän oli mukana turkoosilla sisustuskorilla.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Palveleva hattukauppa

Paikallislehden lauantainumerossa tekstaripalstalla oli viimeisenä "ilmainen mainos" Pellavasydämelle. Taidamme tietää asiakkaan, joka sanoo itse olevansa vanha ihminen. Oli tyytyväinen, kun häntä oli palveltu, kuunneltu murheita ja hattukin oli löytynyt. Kiitokset menivät iloiselle punatukkaiselle myyjälle. Hyvä Hilkka!

Tänään  sitten oli liuta asiakkaita käynyt moista ihmettä kummastelemassa. Ja hattukauppa kukoistaa, melkein. Palveluun kannattaa satsata, sitähän harvoin esim. isoista marketeista saa. Meillä on onneksi (?) aikaa kuunnella ja ottaa osaa sairaskertomuksiin ym. murheisiin. Omalta kohdaltani voin vielä mainita sen  -tässä kohtaa- hyvän asian,  että unohdan asiat ja asiakkaat. Vaitiolovelvollisuus on ehdoton vaatimus luottamukselle.

Tänään kävin ostamassa kukkakankaita ja nyt alkaa valmistautuminen paikallisille kukkamessuille. Lierihattua ja kukkakassia tarttis tehdä. Taas piti piirtää uudet kaavat, kun jostain syystä vanhat on aina hukassa! Tai siis, ei viitsi lähteä niitä etsiskelemään...

http://www.kukkamessut.fi/

Ennen kukkamessuja on vielä muotinäytös, ensimmäinen, jossa Pellavasydän on mukana. Toinen malleistamme tulee huomenna käymään. Kiva, kun saa etukäteen valmistautua. Esittelemme pellavamallistoamme ja hattuja, ehkä joku kassikin sopii kuvaan mukaan.
                                                                   xxxxxxxxxxxxxxxx
              
Sairaskertomuksesta vielä sen verran, että jouduin tänään käymään ylimääräisen käynnin Tyksissä, sillä leikatussa lonkassa on ollut enenevässä määrin kipua. Sellaisia sähköiskun tapaisia odottamattomia kohtauksia istuessa. Fysioterapeutti kuitenkin arveli, ettei mitään ole mennyt rikki, vaan kipu on vaan vaikean leikkauksen jälkitilaan kuuluva asia. Pitää välttää istumista (tarkoittaa siis virkkaamista makuuasennossa)  ja/tai pikkuhiljaa koittaa kestää. Heti helpotti!

perjantai 6. toukokuuta 2011

Tiskirättien vertailu

Nyt näyttää olevan muotia virkatut/neulotut tiskirätit.
Piti siis minunkin yrittää. Tai oikeastaan tarina lähti alkuun yhdestä asiakkaasta - kiitos Marja! Hän tuli kyselemään jotain käsityöideaa ja muistin, että posti oli juuri tuonut uusia lankoja ja siellä oli mukana limen väristä bambulankaa. Kerroin näistä tiskiräteistä ja myös sen, että kovasti käyttäjät kehuvat mainioksi tuotteeksi: se imee kosteutta hyvin, on ekologinen ja että sen jälkeen ei enää halua vanhanaikaisia "wettexejä" käyttääkään.

Asiakas oli illalla jo tehnyt yhden ja vakuutti sanani todeksi, juuri näin hyvä on virkattu tiskirätti.

Vasemmalla vaalean sininen merseroidusta puuvillasta virkattu, toisena turkoosi 100 % puuvillainen. Limen värinen on ko. bambulangasta, siinä on 60 % bambua ja 40 % puuvillaa. Kuvassa oikealla on nyt käytössä oleva normi rätti.

Tein empiirisen kokeen, kaadoin vettä pöydälle ja kuivasin sen kuivalla pyyhkeellä. Bambupyyhe voitti puuvillaiset, mutta ei kyllä vetänyt vertoja wettexille. Sitten kastelin pyyhkeet ja toistin kokeen. Sama tulos - nyt imemiskyky oli parempi ja bambulla edelleen paras. Tosin en tiedä sitä, johtuuko paras tehokkuus tuosta bambusta, vai onko syynä vain langan pehmeys ja sitä kautta imuteho. Ai niin, onhan näillä myös sekin ero, että bambuinen on neulottu, muut virkattu. Tässä empiirisessä kokeessa taitaa nyt olla aika iso virhemarginaali....?

En siis aivan vakuuttunut, mutta ehkä lopputulos tulee esille vasta normaalikäytössä. Kuuleman mukaan likakin lähtee hyvin. Ja kokeneet sanovat, että pyyhe vain paranee, mitä enemmän sitä pestään. Nämä kestorätit voi pestä pesukoneessa 60 asteessa.

Nyt olisi oikein mukava kuulla muiden kokemuksista.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Omat tuotteet televisiossa - näyttää kivalta!

Yksi etappi on  saavutettu! Koko talven olen valmistellut isoa tilausta Laura Peterzenille. Kustavin Rantamajalla myydään muutamien paikallisten käsityöläisten tuotteita. Viime kesänä Pellavasydämen sisustuskorit saavuttivat (sielläkin) suuren suosion ja täksi kesäksi tilattiin vähän laajempi ja isompi repertuaari. Vapunaattona kävin viemässä ensimmäisen satsin - 47 erikokoista koria - paikanpäälle. Laura kertoi, että Liv-kanavalta oli käyty tekemässä heistä ohjelmaa. Muistin, että olen jonkin ohjelman sarjasta "Minnan kanssa sisustusmatkalla" nähnyt ja loput laittanut nauhalle. Suurin toivein selasin arkistoa ja sieltähän se löytyi!

Minna matkaa Turun saaristossa; saaristotunnelmissa rengasreitillä -ohjelma on tullut 20.3.2011. Se on kauden 2 jakso numero 4 ja löytyy myös netistä.


http://www.livtv.fi/ohjelmat/sisustusmatkalla-minnan-kanssa/videot?vt=video_episode&vid=281122

No siis, ohjelmassa on paljon asiaa. Matkalla vieraillaan mm. Peterzenin myymälässä ja siellähän niitä Pellavasydämen koreja on esillä siellä täällä. Harmi vaan, ettei erikseen esitellä.... Käykää toki kesäreissullanne Kustavissa!

Tässä kuvassa ei ole tilaukseen kuuluvia koreja.

Jatkan edelleen tilauksen tekemistä. Onneksi. Sillä muuten tämä sairaslomalla liikuntarajoitteisena oleminen olisikin turhauttavaa / vielä turhauttavampaa. Nyt alan tehdä isoa mattoa ja oikein isoja pyykkikoreja. Onpahan taas olkanivelet koetuksella.