sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Sunnuntai-illan mietteitä

Yksi hankala viikko on taas takana. Viikonloppu on ollut tosi vaikea. Ulkona on kesä kauneimmillaan. Mies ja tytär nauttivat - toinen puutarhatöistä ja toinen auringosta. Itse makaan sängyssä sisällä. Hiukan olen kyyneleitäkin vuodattanut, nyyh! Ikävä olla yksin sisällä pölyssä.  Selkä on ollut niin kipeä, että en ole kyennyt istumaan muutamaa minuuttia kauempaa ja kävelemään en senkään vertaa.

No, illalla sitten oli pakko. Leikkasin muutaman hatun ja ompelinkin yhden, tai siis kaksi, mutta toisen lieri epäonnistui. Asiakkaat varmasti jo hermostuvat, kun tilaukset eivät valmistu. Itse asiassa selkä onkin jo parempi, vai olisiko vain syytä sinnikkäästi olla pystyasennossa, niin nikamat asettuisivat paikoilleen?

Aloin myös virkata koreja - pitkästä aikaa. Huomasin, että ensimmäisistä tuli aika veteliä, pitää taas totutella. Minulta tilattiin virkattuja ja vuorellisia kasseja ja yritin, mutta en ole aivan tyytyväinen tulokseen. Laitan kuvaa, kunhan saan toimeksi. Tekeillä on myös erikoinen, iso kori, joka on minun oma mallini, enkä ole vielä nähnyt kenenkään toisen sitä tekevän. Laitankohan siitä kuvaa?


Tässä kuva huopakukista, joita sain viime viikolla. Minulla ei ole verkkokauppaa, mutta joskus tulee tilauksia, kun kotisivuilla joku tuote kiinnostaa. Tällaisen kukan laitoin viime viikolla postiin. Olisin varmasti huono verkkokaupan pitäjä, sillä olen huonomuistinen ja saamaton ja kaikki lähetykset olisivat varmasti aina myöhässä, samoin laskut.

Tulevalla viikolla keskiviikkona menen jälkitarkastukseen. Jännittää ihan hirveästi. Tuloksesta riippuu niin paljon, koko kesän fiilis...Hilkalla oli muuten viimeinen työpäivä toukokuun lopussa. Äkkiä meni taas viisi kuukautta, tuntuu, että just vasta hän tuli. Nyt olemme putiikissa tyttären kanssa kahdestaan. Tytär tekee tradenomi-opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Itse hän kyllä vähättelee, ettei tämä työ äidin putiikissa oikein olisi kehittävää, mutta olen eri mieltä. Kirjanpitoa, laskutusta, mainostamista, somistamista, myymälästä huolehtimista - niin, ja tietysti myymistä. Mielestäni hän on jo edistynyt hienosti. Hiljaisena aikana hän osallistuu myös tuotteiden valmistukseen avustavissa tehtävissä. Pari viikkoa hän on ollut aivan yksin putiikissa, myymälänhoitajana. Olen puhelimen päässä ja aika usein hän sieltä soitteleekin, kun tulee uusia asioita eteen. JOS  tästä toivun ilman keppejä kävelemään olen tietysti mukana myyntityössä. Juhannuksen jälkeen tulevat turistit ja sitten kyllä tarvitaan kaksi myyjää - ei yhtaikaa, mutta jakamaan työtunteja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti