keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Varjostimen uudistaminen

Asiakas tuli kauppaan kysymään varjostimia. Kerroin, että ainoastaan on yksi, jonka olen uudelleen päällystänyt. Siitäpä hän ilostuikin, koska hänellä on nimenomaan vanha pöytälamppu, jonka varjostimesta on kangas hapertunut. Myöhemmin hän toi näyttää myös jalan. Se oli ollut pahasti tummunut ja likainen, mutta näytti nyt puhdistuksen jälkeen loistavalta.

Asiakas osti nauhat ja lähdin metsästämään niiden väristä kangasta. Löysin yhden tismalleen saman värisen, mutta se osoittautui liian paksuksi, siispä naapurikaupungista hakemaan ohuempaa. Päädyin vuorikankaaseen, mutta sen kanssa kävi samoin, oli vieläkin liian kankeaa. Taas uudelleen ensimmäiseen kauppaan ja hakemalla kun haettiin, löydettiin vóileeta, joka oli hiukka eri sävyinen, mutta kelpasi.

En purkanut kieputusnauhoja, enkä siis myöskään uusinut pinnoja. Aloitin ompelemalla vuorikankaan sisäpuolelle, niin että ompelukset jäävät kankaiden väliin.







Laskokset nuppineuloilla kiinni
Koska varjostin oli "kurvikas", siihen sopii parhaiten vinoittain laskostettu kangas. Laskostin kahden pinnan väliin. Kova homma. Kangasta varasin kaksi kertaa tämä vinottainen korkeus ja vähän lisää, koska kattokin päällystetään. Ompelin lieriöksi kaksi pituutta koko kankaan leveydeltä, eli 3m. Aloitin laskostamisen sauman kohdalta ja etenin laittamalla ensin alapinnan nuppineulalla, sitten saman laskoksen yläpinnaan.







Yläreunakin ommeltu
Tässä laskokset ommeltuna ja ylimääräiset on leikattu pois.
Kun laskokset olivat valmiit, päällystin myös katon.

Varjostin valaistuna, nauhat puuttuu
 Ylereunaan tuli nauha, kiinnitin sen liimaamalla. Samoin alareunasta muutaman sentin päässä olevaan pinnaan. Alareunaan tuli samanlainen nauha, mutta hapsuilla. Aikalailla perinteinen systeemi siis. 

Valmis varjostin joskaan ei oikeassa jalassa.
 Monta tuntia tätä äheltäessä meni, kun en ole paljon tehnyt, että olisi rutiinia. Varsinaisesti en pidä näin pikkutarkasta työstä, mutta välillä on ihan kiva tehdä jotain poikkeuksellista ja haastavaa, muutenhan ei opi mitään. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka täyteen 100%:iin en päässytkään. Laskokset eivät ole täydellisen tasaiset. Valoa vasten varsinkin näkyy epätasaisuutta - mutta pitäähän sen näkyä, että on käsityötä, eikö?

Työ tapahtui keittiön pöydällä, siitä lisää ensi kerralla.
En löytänyt netistä juurikaan ohjeita tällaiselle työlle, ei edes kuvaa vinottaisesti laskostetusta varjostimesta löytynyt, joten taitaa olla ensimmäinen....




9 kommenttia:

  1. Herranen aika, miten taidokasta työtä! Miten oletkin saanut nuo laskokset noin säntillisesti saman kokoisiksi? Asiakas on varmasti onnesta mykkyrällään.

    VastaaPoista
  2. Olen "onnesta mykkyrällään" tästä kommentista, kiitos!

    VastaaPoista
  3. Hieno lopputulos:)
    Muistan kun joskus siis nuoruudessani kävin lampunvarjostinkurssilla ja yritin tehdä samantapaista varjostinta. Eipä ole montaakaan vuotta kun löysin sen keskeneräisenä ja siinä oli vielä nuppineulat kiinni, en silloin onnistunut noita laskoksia tekemään:(
    No se harrastus jäikin siihen.

    VastaaPoista
  4. Ei sitä käsityöläinen tiedä, koska joutuu mitäkin tekemään, ehkäpä joskus vielä laitat opitun käytäntöön? Itse olisin halunnut jollekin kurssille, sensijaan marssin kirjastoon ja hain kirjan, jonka kuvien perusteella olen muutaman varjostimen tehnyt. Teepä Eija varjostin valmiiksi. Keskeneräiset työt kun tuppaavat jäämään mieltä kaihertamaan....

    VastaaPoista
  5. Aivan mahdottoman hieno! Itse en uskaltaisi vielä lähteä yrittämään, mutta joku päivä, kun taidot tästä koko ajan karttuu...

    VastaaPoista
  6. Olen tuon lampun onnellinen omistaja.
    Kiitollisena siitä että täällä Uudessakaupungissa on Pellavasydämen taitava Mervi.
    Lammpu on kunniapaikalla olohuoneessa sohvan vieressä ja saa ihailevia katseita jokaisena päivänä ja iltojen hämärtyessä nautinto sen tuomasta valosta on enitstäkin suurempaa:)

    VastaaPoista
  7. voi miten upeasti toteutettu varjostin ja kaunis lopputulos <3

    VastaaPoista