seuraa sähköpostitse

maanantai 28. marraskuuta 2011

Tallinnan käsityömessut - esittely alkaa...

...mutta se alkaakin näin: Laitan tähän linkin mieheni blogiin. Voit sieltä käydä lukemassa matkastamme noin yleensä. Turhaan niitä tänne toistan.


Jatkan sitten varsinaisten käsitöiden esittelyllä joku päivä....

Kiirettä piisaa...

Olen pahoillani, etten ole ehtinyt blogiani päivittää. Tallinnan kuvatkin on vielä siirtämättä.

Joulun odotus on yrittäjälle - varsinkin lahjatavarapuodin pitäjälle - kaikkein kiireisintä aikaa. Olen laittanut itseni vielä kovempaan liemeen, kun pyrin itse valmistamaankin ainakin suurimman osan myytävistä tuotteista.

Onneksi olen saanut avun, Minna on työharjoittelussa vuoden loppuun asti. Toki Minna jo osaa homman, ettei senpuoleen harjoittelua kaipaa, mutta se on näitä työvoimatoimiston juttuja se. Minnasta on ollut oikein paljon apua, ihan korvaamatonta. Kun en itse kykene siirtelemään tavaroita, niin Minna on ollut käsinäni ja jalkoinani, konttaillut pöydän alusia viimevuotisia joulutavaroita etsien. Ikkuna on somistettu jouluiseksi ja tavaroita siirrelty hyllystä toiseen.

Tänään Minna ilmoitti olevansa kuumeessa. Taidan pitää ompelupäivän, istun työhuoneessa ja ompelen joulupussukoita. Paitsi että, ei sitä tiedä, saanko "rauhassa" ommella. Yleensä joululahjakauppa on alkanut vasta itsenäisyyspäivän jälkeen oikein kunnolla, mutta tänä vuonna jo kaksi viikkoa on ollut aika vilkasta. Toisaalta siihen saattaa vaikuttaa se, että Minna on laittanut ulos joka päivä erilaista tavaraa esille ja se on houkutellut asiakkaita sisälle tutustumaan. Toisekseen olemme ottaneet myyntiin pienen määrän kotimaisia omenoita, joita monet ovat hakeneet jo useamman kerran. Kolmanneksi uusia asiakkaita tuo käsityötarvikkeiden myynti. Aikas monen olen saanut innostettua tekemään valokranssia paperinarusta. Se on helppo neuvoa ja helppo tehdä, ihan käsitöihin tottumattomaltakin onnistuu.

Lähdenpä tästä katsomaan, minkälainen päivä tänään on. Tottakai kiva.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Pellavasydän Helsingissä

Jokainen käsityöläinen on varmasti iloinen, kun omia tuotteita arvostetaan. Niin minäkin. Olen kovin otettu siitä, että Sisustusliike Kaani otti yhteyttä ja Pellavasydämen koreja pyydettiin myyntiin heidän Fredrikinkadulla sijaitsevaan liikkeeseensä.

Viime torstaina kävimme viemässä "autokuorman" isoimpia koreja helsinkiläisten ihasteltaviksi. Pellavasydämen korit Kaanin facebook-sivuilla

Korien virkkaaminen on niin kovaa työtä, että en ole jälleenmyyjiä juurikaan kysellyt, aika ei vaan riitä. Tämä mahdollisuus oli kyllä niin houkutteleva, että laitoin muita töitä syrjään...

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Tallinnan käsityömessut

Tallinnassa oli Martin markkinat 10.-13.11.2011 Saku Suurhallissa. Olimme matkalla omalla autolla, mikä onkin kaikkein helpoin ja miellyttävin tapa käydä Tallinnassa. Noooh, tämä on tietysti minun mielipiteeni, en  edes kysynyt, mitä mieltä mieheni, kuski siis, on asiasta. Toki liikenne Tallinnassa on paljon kehittynyt, enää se ei ole sellaista suinpäin säntäilyä ja tööttäilyä kuin muutama vuosi sitten, mutta onhan siihen totuttelemista silti - ainakin ohjaukset ovat aika puutteellisia.

Vaikka kuljen kahden kyynärsauvan avustuksella, liikkuminen oli kohtalaisen kivutonta. Olenkin ihmetellyt, että riippuuko kivuliaisuus kävelyn tarkoituksesta: kun on tarpeeksi kiinnostavaa, kipua ei tunnu missään!

Torstaina saavuimme Tallinnaan, käväisimme hotellissa (Nordic Forum) joka muuten oli ihan paras tähän astisista. Sitten suuntasimme suoraan messuille. Aaaah, siellä oli ihanaa! Iso halli täynnä pienyrittäjiä, vai harrastajiako lienevät suurimmaksi osaksi olleet. Ei mitään rihkamaa, vaan aitoa käsityötä. Hinnat melkein hävettävän alhaisia. Monta tuntia meni - yhtään kertaa en edes istunut - tutustuessa. Myyjätkin hymyilivät miehelleni, joka kiltisti kulki vieressä ja kantoi monen monta kassia. Jotenkin tuli sellainen olo, etteivät myyjät olleet odottaneet ostavia asiakkaita, kun vielä tarkistivat että "otat siis tämän"...

Paljon tulvi ideoita - osa niistä ehkä jäi muhimaan, osa saattoi unohtuakin. Erotuksena Suomen messuihin oli se, että täällä sai kuvata. Kaikilta kuvattaviltani kysyin luvan ja sen myös aina sain. Myyjät olivat pukeutuneet paikallisiin kansallisasuihin ja koko ajan keskellä salia soitti kansanmusiikkiryhmä. Tunnelma oli kiva.

Toisena päivänä kävimme Karnaluksissa. Vietimme siellä monta tuntia, edelleen mieheni kulki vieressä avustajana. Vaikka olin hänelle esittänyt, että voisi mennä kävellen tutustumaan ympäristöön. Sain hyvää palvelua, yksi myyjä tuli ehdottamaan, että he voisivat alkaa laskemaan ostoksiani sivuhuoneessa. Näin en joutunut kassalla seisoen odottelemaan. Korjasivat myös nettikaupassa tapahtuneen virheen, kun minulta oli peritty vero, vaikka saan ostaa tuotteet verottomana. Maksan alv:n vasta Suomessa, muutoinhan se tulee kahteen kertaan maksettavaksi.

Kävimme myös pellavakaupassa, josta yleensä teen kangasostokset. Siellä olikin myyjän sijaisena suomalainen nainen, joka kuulemma oli hyvillään, kun sai puhua suomea.Päivän päätteeksi vielä pikainen käynti Rimi-ostoskeskuksessa ja sitten hotellille uimaan! Vesiliikunta tekee aina hyvää, niin nytkin.

Lauantaina aikaa olikin lähes liikaa! Aamiainen hotellissa oli ruhtinaallinen ja sen jälkeen lähdimme Sadamarketiin ja kun emme sielläkään saaneet tarpeeksi aikaa kulumaan, kävimme myös Merekeskuksessa ja Lootsikeskuksessa. Mieheni kävi parturissa ja minä odotellessani käsihoidossa, 15 euroa. Lauantain ostokset olivatkin sitten itselle: rintaliiviä, alushousua, tunikaa, pitkiksiä, huivia ym...kunnes kaikki rahat oli käytetty!

Kiva oli tulla kotiin, paitsi että täällä on jo valmiiksi sotkuista plus siihen päälle hurja määrä muovipussukoita.

Oli oikein tarpeellinen irtiotto arjesta, yrittäjän on lähdettävä pois kotoa, muuten ei lomaa kykene pitämään, vai mitä? Itse ainakin sain hetkeksi ajatukset kokonaan pois arjesta ja sen huolista.


En tiedä, kiinnostaako ketään ostokseni? Kannattaako niitä kuvata ja esitellä....tai onko jotain muuta mikä tässä Tallinnan reissussa kiinnostaa tai mistä haluaisit lisätietoa?

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Loma!

Niin se on, että jos yrittäjä aikoo/tahtoo pitää lomaa, pitää lähteä pois kotoa. Itse ainakin teen kaiket illat töitä, vaikka se leppoisalta näyttääkin; istun telkkarin ääressä ja virkkaan tai neulon. Täytyy myöntää, että välillä täytyy itsellekin selittää, että TÄMÄ ON TYÖTÄ, sillä niin mukavaa ja rentouttavaa se on!

Tallinnassa on viikonloppuna Martin Markkinat. Käsityömessut siis. Menemme mieheni kanssa omalla autolla. Se onkin hyvä, sillä kävelykykyni on todella rajallinen, kahdella kyynärsauvalla kun kuljen. Toisekseen saan tulemaan ostokset hyvin kotiin, mukaan mahtuu pakkakaupalla pellavaa ja kilokaupalla lankoja. Noooh, ehkä nyt ei sentään niiiiin paljon...

Odotan mielenkiinnolla tätä pientä irtiottoa sekaisesta huushollista ja stressiä aiheuttavasta työmäärästä.
Kerron sitten palattuani mitä löytyi, jos löytyi.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Kädet rakoilla on töitä väännetty

Nii-in kämmenet on rakoilla, mutta illalla kun voitelee Tummelilla, niin aamulla voi taas jatkaa!

En muista olenko maininnut isosta tilauksesta, jonka sain ja jota nyt olen toteuttanut pari viikkoa. Matonkuteesta virkatut korini lähtevät katselemaan Helsingin maisemia, josko sikäläiset sisustajat niistä tykkäisi? Olen kovin otettu tästä pyynnöstä, vaikka korieni hyvän laadun olenkin aina tiennyt.

Koska tämä ei ole sisustusblogi, tämä ei ole myöskään sisustuskuva! Yritin tehdä valmiista koreista hienoa tuotekuvausta, mutta ei siitä tullut mitään. Oli hienoja ideoita: takkapuita koriin ja takassa tuli....no tässä ne nyt on, sinne tänne ripoteltuna, että mahtuvat kaikki yhteen kuvaan. Ei - vaan kaikkein isoin kori on vielä jäänyt ulkopuolelle. Sitä olenkin vähän varjellut, sillä olen toistaiseksi saanut pitää sen yksinoikeutenani. Kaikkia muita mallejani on jo kopioitu (ohoh, onpas Mervillä suuret luulot omista ideoistaan!) mutta tätä malliani "pyykkikorista" en ole vielä nähnyt missään muualla.

NEULAKINTAAN TEKEMISESTÄ:
Ensin ajattelin kuvata sen mitä osaan neulakinnastekniikasta, mutta huomasin aivan samat ohjeet jo valmiiksi kirjoitettuna ja kuvattuna. Alkuperäinen ohje on näemmä ollut Suuri Käsityölehdessä ja Mentula-Saikkolan Martat antoivat luvan linkittää heidän ohjeensa tähän: Neulakintaiden tekeminen
Minun mielestäni tuo on aivan sama menetelmä, kuin mitä me opettelimme, yritimme siis...

SISUSTAMISESTA:
Kateellisena olen seuraillut, miten monet ovat jo alkaneet joulua valmistella. Itse olen niin kiinni tilaustöissä, että tuntuu aivan epätoivoiselta edes ajatella omaa joulua. Ensimmäisen kerran elämässäni olenkin ajatellut, että jos vaikka jouluksi jonnekin pois, ettei tarvitse katsella epäjärjestystä kodissa. Sisustamaan en ole ehtinyt neljään vuoteen, se aika on mennyt putiikin kanssa ahertaessa.