keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Huomenna...

...on Pellavasydämessä kahvitarjoilu! Kahvin, teen tai mehun lisäksi tarjolla on kotona leivottuja voisilmäpullia ja ässä-pipereita. En kylläkään ottanut itselleni leipomisurakkaa, vaan tilasin herkut yhdeltä vakioasiakkaistani. Olen saanut usein maistiaisia hänen tuotoksistaan: leipää, jossa on "sitämitäkaapistalöytyy" ja ne ässät - namnam...
Tällainen mainos oli paikallislehdessä

(Ajatella! Osasin sattumalta onnistui liittää pdf-tiedoston tänne, vaikka se ei ole koskaan ennen onnistunut.)

Kahvitarjoiluun päädyimme, kun halusimme sisareni kanssa juhlistaa vuoron vaihtoa. Erjalla on viimeinen työpäivä ja minä palaan töihin. Kävin tänään jälkitarkastuksessa ja odotukseni palkittiin: röntgenkuvien perusteella lääkäri sanoi proteesin "syöpyneen" hyvin paikalleen ja saan heittää kyynärsauvat nurkkaan ja ruveta kävelemään ilman niitä! Ihana uutinen, vaikka tiedänkin, että alku on tuskainen. Hiukan - ei kun paljon - pelottaa. Se on sitten jalkeilla oloa joka päivä ja koko päivän. Talvella kauppa on maanantaina kiinni ja muina päivinä auki 11-17, mutta kesällä auki joka päivä 10-17 ja lauantaina 10-14. Toisaalta kesäsesonki on vain kuusi viikkoa juhannuksesta elokuun alkuun, joten kyllä se jotenkin menee....ehkä...pakko.

Nyt odottelemme viimeisiä ylioppilaita onnittelevia asiakkaita. Meillä on muutama ihan kiva lahjaidea. Tosiasia on, että nuori haluaa rahaa tai "korkeintaan" lahjakortin, mutta onneksi monet lahjanantajat haluavat jotain jäävän muistoksi ja sitten löytyy niitäkin, jotka nimenomaan haluavat ostaa käsintehtyä.

Kahvitarjoilu kuuluu palveluyrityksen vakio-markkinointimenetelmiin. Hintaa sillekin kertyy. Lehtimainos (vähintään 100 euroa),  tarjottavat ja usein vielä lisäkäsien palkkauskustannukset. Uskon kuitenkin, että näin saan uusia asiakkaita tutustumaan putiikkiin ja satsaus kannattaa.

Nyt siis palaan puotiin tiskin taakse ja voi olla, että kirjoituksieni sävy ja aiheet muuttuu?        Mervi

tiistai 29. toukokuuta 2012

Löytyi uusi tuote

Joku aika sitten kyselin täällä blogissani uusien tuotteiden (vai tuotteitten) perään. Muutamia vastauksia sain, osa on vielä muhimassa...

Kirsi Koistinen ehdotti tekemiään hiuspinnejä. Kirjeenvaihtomme jälkeen posti toi höyhenen kevyen paketin: suloisia huopakukkia, -perhosia, -leppiksiä jne.


Katsokaapa, miten taidokkaasti Kirsi on paketoinut pinnit!
Luulin,  että nämä pussit on jossain koneellisesti painettu ja valmistettu, mutta ovatkin ihan "itsetehtyjä". Laadukasta! Olen kateellinen, koska itse en malta, ehdi, viitsi... Vaikka näenkin, kuinka paljon pakkaus vaikuttaa tuotteen ulkonäköön.


Tämä on kiva tuote, sillä lapsille minulla ei ole ollutkaan kovin paljon valikoimaa. Edullinen, jonka  voi ostaa enempää miettimättä. Jokainen pikkutyttö tahtoo tuollaisen, eikö vain?

Muita Kirsi Koistisen tuotteita voit käydä kurkkaamassa hänen blogissaan:

http://kirsikanunelmat.vuodatus.net/

Edelleen otan vastaan ehdotuksia. Kesällä täällä kävisi kaupaksi merelliset, sinivalkoiset tuotteet. Sitten on kysytty shaaleja. Tekeekö kukaan myyntiin, myyntilille?

Huomenna on kiva homma edessä, laitamme sisareni kanssa näyteikkunat uusiksi.  Harmi, ettei ikkunasta saa kunnollista kuvaa.... Mervi

maanantai 28. toukokuuta 2012

Hus, hus, huivit

Moni varmaan tietää tämän: yli pursuava kaappi, sekaisin, täynnä tavaraa, jota ei edes käytetä...
Kodinhoitohuoneessani on monta tuollaista kaappia. Askartelutarvikkeita, kirppislöytöjä, materiaalia siihen ja tähän...näitä tarvitaan aika harvoin. Sensijaan ne tavarat, jotka on usein käytössä, eivät mahdukaan mihinkään kaappiin, eli lojuvat pöydällä, tuolilla, lattialla...ihan hölmöä!

Kiireessä yritin löytää liian avonaiseen puseroon huivia. Jouduin vetämään kaikki lattialla, enkä silti löytänyt. Siinä ne sitten olivat muutaman päivän, kunnes eilen aloin järjestellä. Kun en edes juurikaan käytä huiveja, päätin, että puolet pois! Pesuun ja sitten lajitellen: kirpparille, kierrätykseen tai uudelleen käytettäväksi. Osasta teen huivipantoja, joistakin organzakukkia. Tiedättehän, leikataan ympyröitä, joiden reunat poltetaan/sulatetaan ja sitten palat kootaan kukkaseksi, kimallusta keskelle, neula taakse ja juhlakoru on valmis. Toivottavasti ON noin helppoa!


Tässä ne ovat, käytöstä poistetut 64 huivia kuivumassa. Osa nuoruusvuosilta, monet kirpparilta, lukijalahjoja jne. Ei yhtään MarjaKurki-huivia eikä montaakaan uutena ostettua.


Mikähän kaappi olisi seuraavaksi karsintavuorossa, miettii Mervi - turhan tavaran kerääjä.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Inspiroidunko näistä?

En voinut jättää näitä kirpparin hyllylle. Neljä hyväkuntoista - vaikuttaa lähes käyttämättömiltä - kasvopyyhettä, joissa on käsinvirkatut pitsit päissä. Ehtaa 70-lukua.

Vohvelikangasta ja käsinvirkattua puuvillapitsiä

Ihanne olisi, että olisi valmis idea ja voisi heti työstää tällaiset löydöt valmiiksi tuotteeksi. Nyt kun "hautaan" ne  noista teen joskus jotain - läjään, sinne ne unohtuvat....

Katselen niitä hetken tuossa keittiön sivupöydällä, ehkä se idea sieltä pulpahtaa kahvia juodessa!?

perjantai 25. toukokuuta 2012

Näin teen pyöreälle korille vuorin

Blogiini tullaan myös hakusanalla virkatun korin vuori, jonka vuoksi näytän, miten itse teen sen.

Tästä lähdetään, matonkuteesta virkattu napakka kori
Vuorikangasta valittaessa pitää muistaa, että kangas on eri päin sisä- ja ulkopuolella. Jos siis kankaassa on autoja, niin toisella puolella ne ovat renkaat ylöpäin...


kankaan korkeuden mittaaminen


Kankaan korkeus mitataan reunan sisämitta + ulkopuolelta siihen asti, kun haluaa vuorin yltävän ja siihen saumavarat: sisälle 0,7 cm ja ulkopuolelle taitteen verran.
Vuorikankaan leveyttä  varten mitataan korin ympärysmitta leveimmältä kohdaltaan
ympärysmittaan lisätään saumavarat kuten kuvassa.
Nyt alkaa ompelu
Kankaan lyhyet päät ommellaan yhteen - oikeat puolet vastakkain - jolloin muodostuu avoin lieriö.

Etiketti pitää muistaa laittaa kankaiden väliin.
Tältä näyttää oikealta puolelta

Yläreunaan ommellaan taite, itse suosin aika kapeaa.
Oho! Just ja just mahtui käänne etiketin jälkeen...

Pohjakankaan mittaan näin ulkopuolelta, ensin leikataan neliö...
sitten se neliö puoliksi näin...

toinen taite

kolmas taite
 ja leikataan ympyräksi.
Sovitetaan seinäkappale ja pohja toisiinsa.


 Yleensä seinäkappaletta on enemmän. Liian kankaan voisi myös rypyttää, mutta itse teen tuollaiset taitokset, sillä se on paljon nopeampi tapa, varsinkin kun tekee sarjatyönä.
Ommellaan seinäkpl ja pohja toisiinsa - oikeat puolet vastakkain.
Tältä näyttää kankaan nurjalta puolelta.
Vuori ujutetaan korin sisälle
reunat taitetaan ja tasoitetaan...
Ja siinä se on!
Vähän vielä koristusta.

Copyright Pellavasydän, Mervi Lamminen
Esimerkki ja muunnelma
En ole juurikaan ohjeita laatinut, mutta sitäkin enemmän kädestä pitäen neuvonut. Voit oikein hyvin kertoa, onko tämä ohje hyödyllinen, turhan tarkka, liian yleisluontoinen tai mitäikinä....

Moni onkin varmaan blogin yläreunasta huomannut, että olen tehnyt useampia sivuja valmiiksi, sisältö vaan puuttuu. Tämä olkoon siis ensimmäinen lisäys sivulle "Ohjeet".      Mervi

torstai 24. toukokuuta 2012

puutarhaa, kilpailua ja tunnustus

Yritän pysytellä blogini aiheessa "käsityöyrittäjyys" mutta sallitaanhan pieniä lipsahduksia?

Tunsin eilen itseni sen verran vahvaksi, että hiukan kävelin ulkona. Minulla on onni omistaa puutarha, jonka eteen en ole laittanut tikkua ristiin - eli siis vain osaomistus...


Meillä on sellainen sääntö, että mieheni saa määrätä ulkona ja minä sisällä. Ihan hiukan kyllä yritän ujuttaa puutarhaan juttuja, jotka mielestäni sinne sopivat kuin pisteeksi i:n päälle. Pikku hiljaa näyttävät saavan luvan jäädä...

Uskaltaakohan tähän vielä istahtaa?
Rakastan kantoja, naavaisia risuja ja käkkyräisiä oksia.

Vanhat hevosenlänget, vaimitkänoion?


Oletteko käsillä tekijät muuten huomanneet tällaisen kivan kilpailun? Vielä ehtii osallistua...




Tämän leikkeen otin Tekstiiliteollisuuden sivuilta, kun kuvittelen että tätä on luvallista jakaa...?

Olen säilytintä suunnitellut, mutta ei oikein tahdo syntyä kelvollista ideaa. Ihan kiva silti pyöritellä lankoja, hahmotella luonnoksia ja hieroa aivonystyröitä... Yleensä kyllä käy niin, että päätän osallistua kivaan kilpailuun, mutta aina loppuu aika kesken ja loppujen lopuksi - en ole yhteenkään osallistunut!




Tunnustuksia on kiva saada. Tämän sain Susannalta, blogista  Susannan Työhuone. Kiitos tästä! Nyt tämä pitäisi lähettää eteenpäin kivoille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Mutta kun...Lähetin juuri toisen haateen 11 bloggaajalle, joten olen oman blogilistani jo käynyt läpi enkä halua enää hätyyttää niitä, joilla jo on monta vastattavaa.

Nyt lähden Turkuun - käräjille todistajaksi. Huiiiii! Pelottaa, sillä tämä on ensimmäinen kerta elämässäni.     mervi

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Onnistuin - paitsi hinnoittelussa!

"Älä ajattele valkoista elefanttia"
 Kuva ei liity tekstiin, mutta valitsin sen siksi, että laitoin juuri kahvin tippumaan. 
Olen päättänyt karttaa pullaa ja keksejä.

Aikaisemmin näytin täällä kuvan asiakkaan takista, joka tuli korjattavaksi. Harkitsin pitkään, mutta ajattelin, ettei kukaan nuori mies käy katsomassa blogiani, joten uskallan...

Korjaustöiden hinnoittelu on mielestäni vielä vaikeampaa kuin uuden valmistaminen. Niinkuin  viimeksi kerroin, olen pihi ja kun mietin hintaa jollekin vetoketjun vaihdolle, en raaski paljon pyytää. (Usein hinnoittelussa mietin, mitä itse maksaisin ja silloin hinta vielä putoaa...)
Korjaustöissä hintaan vaikuttaa
- työn vaikeus
- siihen käytetty aika
- tarvittavat materiaalit
- kiireellisyys
Mutta asiakkaan kannalta hinnan arviointiin liittyy
- ostohinta/uuden vastaavan hinta
- käyttöikä: paljonko takana ja odotettavissa tulevaisuudessa
- tunnearvo
- ainutlaatuisuus

Jotenkin minusta tuntuu, että naiset saattavat helpommin heittää rikkimenneen vaatteen pois - onpahan hyvä syy ostaa uusi! Sensijaan olen nähnyt monta miestä kiikuttamassa vanhaa, rakasta työtakkia korjattavaksi.

Tällainen uusi takki (hinta 89,-) siis tuotiin korjattavaksi. Muutaman päivän päästä kaveri tuli hakemaan valmiin työn. Hinnasta keskusteltaessa kyselin, miltä kymppi kuulostaa? Asiakkaan mielestä se tuntuu ilmaiselta. Vitsinä heitin, että no nostetaan sitten kahteen kymppiin! Hän kertoi, että toinen liike arvioi hinnaksi ainakin 30 euroa, mutta jonotus olisi kestänyt kaksi viikkoa.


Tämäpä poika oli kuin olikin käynyt blogissani. Apua! Nähnyt siis oman takkinsa siellä. No, ei hän siitä pahastunut, vaan antoi luvan laittaa vielä kuvan valmiistakin työstä. Tällaiseen ratkaisuun päädyin. Tuo harmaa nauha sopii mainiosti takin muuhun väritykseen.


Nuorimies oli kuulemma yllättynyt, että tuli parempi, kuin hän oli odottanut! Hmmm...harva sitä tietää, miten hyvä korjausompelija olen, vitsivitsi...) Sovimme, että kun säästi 20,- niin mainostaa sitten sen edestä Pellavasydämen mainiota korjausompelua!

Kuinkahan hyvin menestyisin, jos OSAISIN HINNOITELLA?
                                                                         Mervi pohtii....

tiistai 22. toukokuuta 2012

Laminointia

Olen pihi. Ostan yleensä halpaa, uskaltaisinko sanoa jopa, että halvinta? Laminointikoneenikin lienee halvin mahdollinen - Lidlistä ostettu Lervia.

Ette muuten varmasti arvaa, mikä toi poppanajuttu tuolla koneen takana on, toi ruskearaidallinen. Siellä on mun oikein hirveän ruma leivänpaahdin alla! Niin sopiva ja napakka suojus että...Keittiössä siis tehdään firman paperitöitä tälläkin kertaa.

Hyvin tämä kone on sille annetuista tehtävistä selviytynyt. Yleensä saan kaikki koneet rikki, mutta tämä on toistaiseksi vielä säilynyt ehjänä.

Tällä kertaa laminoin kaksi A4-kokoista tiedotetta Pellavasydämen näyteikkunaan.

Facebook-mainontaa
Miksi ihmeessä tämä systeemi kaataa nämä kuvat noin päin. En keksi, miten ne saisi käännettyä, kun alunperin kuitenkin ovat vaakasuorassa. Osaako joku neuvoa?

Laminoituna nämä tiedotteet pysyvät siistimpinä ikkunassa.

Huomenna menen taas "harjoittelemaan" putiikkiin. Melkein kaikki tilaustyöt sain valmiiksi. Saan lähettää tekstiviestit asiakkaille, että saavat tulla noutamaan. Kiva olla itse paikalla luovuttamassa.
Mervi

Koneista puheenollen, nyt tarvitsisin sellaiset laitteet, millä saa tehtyä kankaanpainantaan seuloja. Suurin toivein kyselin Vistaprintistä, että painaisivatko he minun kankaalleni haluamani kuvan. Mutta vastaus oli kieltävä, kuulemma vain heidän materiaaleihinsa. Pöh!

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Haasteita

Olen aloittanut pehmeän laskun sairaslomalta paluuseen. Perjantain ja lauantain olin putiikissa. Ihanaa! Varmaan asiakkaat huomasivat, että joku on ollut kauan poissa ihmisten ilmoilta ja kärsii nyt puheripulista.

Paljon en kyennyt tekemään, lähinnä istuskelin. Tavaroiden kantaminen on haasteellista keppien kanssa.
Tällaiselta muuten näyttää työpöytäni laatikko. Ilman tätä varastoa en työpäivästä selviä.


Toisaalta olen nauttinut näistä neljästä kuukaudesta, kun olen ollut ilman tilaustöiden aiheuttamaa stressiä (oho, noin sanoo hän, jolla on 89 sisustuskoria ja 14 lehtikoria tekemättä) mutta nyt se taas alkoi. Vaikka jotain huivipantaa ja lippahuivia on lähes 50 kpl, niin silti puuttuu juuri se mieluinen väri - ja minähän teen!

Minusta oli tosi upeaa, kun eräs asiakas toi vanhat verhonsa vuosien takaa ja pyysi niistä tekemään hänelle huivin. En ole tainnut aikaisemmin törmätäkään tällaiseen Liisa ja Matti designiin ja Reikälevy Oy-firmaan.




Ensimmäinen tilaustyö muuten tuli heti avattuani kaupan klo 11. Asiakas kysyi: "Ei teillä tietenkään ole valkoista röyhelöhuivia?" Miten niin tietenkään....kysyin minä. Hän tarvitsee sen huomenna hautajaisiin. Lupasin tehdä, kun lankaa kerran oli. Soitin tätille parin tunnin päästä, että saa tulla hakemaan! Ihmettelihän tuo...

Haasteellisin tämänkertaisista on tällainen korjausompelu. Nuoren miehen ipiuudelle takille oli  käynyt hassusti ja nyt hän pyysi apua. Saas nähdä, miten onnistun...

Korjausompelulle olisi ainakin meidän kaupungissa tilausta. Se ei ole kuitenkaan minulle mieleistä hommaa, joten en ole mainostanut tekeväni. Mikään ei ole inhottavampaa, kuin vetoketjun vaihtaminen toppatakkiin tai farkkuihin. Toisaalta on tietysti mukavaa auttaa pulassa olevia ihmisiä. Asiakas on tosi tyytyväinen, kun joku lempivaate saa jatkoaikaa...


Muunlaisiin haasteisiin.
Sain Sinipellavainen-blogista haasteen, ensimmäiseni. Tässä vastaukseni 11 kysymykseen.
  1. Paras vuodenaika? Ehdottomasti kevät! Luonto herää eloon ja kesä on vielä edessä.
  2.  Mitä mieleesi tulee sanoista kaisla, hamppu ja pellava? Kiinnostavat luonnonmateriaalit. Kaisla ja hamppu vielä kokeilematta, mutta pellava ihanan kotoisa.
  3.   Paras blogi? Sellainen, jossa on uusia ideoita ja oivalluksia, tai toisaalta myös koskettavia elämäntarinoita. Pidän blogeista, joita päivitetään tarpeeksi usein, mutta niissä on myös sisältöä.
  4.   Tarpeellisin käsityösi? Itselle tehdyt vaatteet.
  5.  Parasta elämässäsi tällä hetkellä? Odotella kävelemistä ilman apuvälineitä.
  6.  Onko sinulla keskeneräisiä käsitöitä? Laatikkokaupalla, joka nurkassa...
  7.  Mikä on seuraava käsityö, jonka aiot tehdä? Matkamuisto kotikaupungista kesän myyntisesonkiin..
  8. Sinipellavainen -blogin paras postaus? Ohjeet kirjontapistoista.
  9.  Oletko kutonut kangaspuilla? Jos olet, mitä teit? Kansalaisopistossa opetellut; mattoa, poppanaa, pyyheliinaa, kaitaliinaa, köyhän miehen raanua....
  10. Nimeä kaksi parasta väriä. Riippuu aivan käyttötarkoituksesta: omissa vaatteissa violetti ja sininen, sisustuksessa valkoinen ja musta, kukissa keltainen ja oranssin sävyt, kankaissa pellava ja ruskea...
  11. Oletko koskaan käynyt LAURAN KAUPASSA? En ole, niin kaukana.
Sitten piti tehdä omat 11 kysymystä. Ne ovat tässä.

1. Parasta blogin pitämisessä?
2. Mikä käsityö ei onnistu yrittämisestä huolimatta?
3. Minkä käsillä tekemisen hallitset parhaiten?
4. Minkälaisten ihmisten lähellä viihdyt?
5. Minkälaisia sinulle annettuja kommentteja luet mieluiten?
6. Paras kesäloman viettotapa?
7. Mikä olisi syy kadehtia jotain ihmistä? Kadehditkö yrittäjiä?
8. Oletko koskaan heittänyt saamaasi lahjaa roskiin? Jos, niin minkä?
9. Onko olemassa naisten ja miesten töitä? Mitä siis ajattelet miehistä, jotka virkkaavat pitsiä ja onko se sama, jos nainen korjaa moottoreita?
10. Minkälaisia postauksia et haluaisi lukea?
11. Koska aloitat jouluvalmistelut?

Haastetta piti jatkaa 11 blogiin ja minä lähetän sen näiden blogien pitäjille:

Vuotar
Tinksitiina
Sukkasillaan
Sagan tassujen taikomaa
Purnauskis
Pirjon kädenjälkiä
Pikkusisko
Peikkokukkulalla Chilen taivaan alla
Oikeaa ja nurjaa
Novamelina
Munsunmeitin

Huhuh! Olipa kova homma....haastetta kerrakseen.