lauantai 5. tammikuuta 2013

Näyteikkunan somistus

Vaihteeksi palaan varsinaiseen blogini aiheeseen, eli yrittäjän elämään. Muutama aiempI postaus on ollut poikkeuksia ja käsitelleet omaa henkilökohtaista elämääni. Hassua muuten huomata (vai oliko vain sattumaa) että nämä postaukset ovat tuoneet paljon enemmän lukijoita.

Olemme tämän viikon tehneet putiikissa järjestelytöitä oikein kolmen hengen voimin. Joulu siivottiin pois ja siitä tietysti seurasi jonkinmoinen kaaos, jota piti alkaa järjestellä. Inventointi aiheuttaa myös paljon lisää työtä ja siinä tuotteita laskiessa tulee niitä myös järjesteltyä uuteen uskoon. Toisaalta keräämme myös poispantavaa, eli aletuotteita, yhteen paikkaan.

Muun huokailun lomassa kauhistelin myös näyteikkunoiden raadollista näkyä. Juuri kun olin tuon päästänyt suustani, tuli miesasiakas (niitä meillä käy tosi harvoin) ja kertoi, että nähtyään näyteikkunat päätti poiketa sisällekin, kun oli näyttänyt jotenkin houkuttelevalta! Hmmmm.

Huomenna olen yksin putiikissa, mutta olen ottanut silti tavoitteekseni somistaa yhden ikkunan. Tänään sen jo tyhjensin ja hätäpäissäni nostin siihen valoryijyn (sehän on todella upea nähtävyys) mutta sitten sattuikin niin, että asiakas tuli ja osti juuri sen. Nyt ikkuna on siis tyhjä.

Olen tässä illan mittaan kehitellyt teemaa tuohon somistukseen. Tässä on yksi elementti, joka siihen ainakin tulee:

Eikös tämä ole muuten aikas hyvä tuotekuva?
Kuinka moni teistä lukijoista muistaa tällaiset tossut? Itse ainakin saan vielä tuntumankin siihen, millaiset nämä olivat jalassa. Löysin vuosia sitten tuollaiset pohjat jostain kirpparilta tai kierrätyskeskuksesta. Ne ovat luultavasti tosi vanhat, mutta käyttämättömät.

Pohja on nahkaa, joten tossut eivät luista

En ole aivan varma, miten nuo pitäisi kiinnittää, mutta tuolla lailla ne nyt laitoin. Niille, jotka eivät ole tällaisia koskaan nähneet kerron, että ensin neulotaan ihan tavallinen sukka ja sitten se kiinnitetään tuohon pohjaan.

Eli nämä ovat yksi osio siitä näyteikkunasta - mitä muuta siihen tulee, sen näkee huomenna.

Olen usein näissä kirjoituksissani pohtinut somistamista, näyteikkunoita ja tavaroiden esillepanoa. Pariltakin lukijalta sain neuvon hankkia ohjekirjan "Visualistin työkalupakki". Meidän omasta kirjastosta sitä ei löytynyt, mutta nyt kun meilläpäin kirjastot ovat yhdistyneet isoksi kokonaisuudeksi ja mm. Turun kirjat ovat myös täällä saatavilla, niin joulun yli odoteltuani sen sain. Enemmänkin vihkosessa olisi saanut neuvoja ja esimerkkejä olla. Ehkäpä virheelliset esimerkit olisivat olleet kaikkein puhuttelevampia?




Koitanpa siis huomenna muistaa tämän kirjan ohjeet ja koota näyttävän, huomion kiinnittävän, ostamaan innostavan ikkunan. Onnistunkohan?

Pellavasydämen Mervi

3 kommenttia:

  1. Varmasti onnistut :) Ja kyllä, muistan nuo tossut! Kerhotossut meillä päin. Aika nopeasti ne hävisi mun lapsuudessa, kun oon sen verran nuori. Mutta minäkin muistan miltä ne tuntuvat jalassa :)

    VastaaPoista
  2. Kerhotossut minäkin muistan,tosin tuollaisia en muista nähneeni,hienot ovat! Innolla jään odottamaan näyteikkunasta kuvaa,niitä on aina ihana katsella:)

    VastaaPoista
  3. Minullakin oli tuollaiset tossut. Ne oli neulottu muistaakseni oikein ohuesta langasta mutta kaksinkertaisiksi, ja niissä oli monimutkaiset kirjoneulekuviot. Tosi ihanat tossut olivat kyllä.

    VastaaPoista