perjantai 13. joulukuuta 2013

Tänään, perjantaina, 13.12.

En ole taikauskoinen en - tänään vaan sattui epäonninen päivä. Monet asiat tuottivat harmia.

Aamulla heti totesin kännykkäni rikkoutuneen. Se putosi eilen lattialle ja ilmeisesti akku vioittui, koska enää ei pysy virta päällä. Ei kun vanha räytynyt känny peliin...

Tämä päivä oli tällä viikolla ainut, kun minun piti itse mennä putiikkiin. Lähdin tapani mukaan viittä vaille, että juuri ja juuri ehdin ajoissa. Käynnistin auton, laitoin peruutusvaihteen ja yritin lähteä....ei, kun ihan hirveä ääni kuului auton alta tai jostain... Naapurikin kuuli sen ja ihmetteli, mikä se oli. En uskaltanut muuta kuin sammuttaa koneen.

Soitin heti Pirkolle ja tämähän oli "valmis kuin lukkari sotaan" ja oli 2 minuuttia yli 11 kaupassa, jossa jo kaksi ihmistä odotti oven takana. Minä soittamaan huoltamoon ja sieltä lupasi poika tulla, vaikkei millään olisi ehtinyt.

Kaksi nuorta miestä tulee paikalle, laittaa auton käyntiin - ei mitään ongelmaa. Minä nolona. Sitten poika yrittää liikkeelle - se sama hirveä pauke! Ovat jo varmoja, että jarrut on mennyt tai pakoputki. Katsovat auton alle ja ahaaaaa..... alumiininen maitokannu oli myrskyn voimasta pyyhältänyt auton alle ja se siellä kirskui. Olipa kiva. No kivaa sikäli, että pääsin autoilemaan, eikä tullut edes kallis remontti. Käynnistä veloittivat 10 euroa. Mahtoi niillä olla hauskaa!

Kaupassa ei oikein mikään onnistunut. Kulkiessani joku putosi tai kaatui. Olin niinkuin en olisi koskaan ollut myyjänä, takkusi kaikki. Ihminen on sopeutuvainen: niin pahoillani kun olenkin ollut liikkeen lopettamisesta, tänään totesin, että onneksi loppuu... itsesuojeluvaisto on ohjautunut päälle.

Käydessäni huoltamolla maksamassa sen 10 euroa ostin samalla ISON SUKLAALEVYN.

4 kommenttia:

  1. Voi ei, miten kurja päivä! Koska tuo vaatii jo kovan luokan vertaistukea, kerron tämän, vaikka olin ajatellut, että tätä ei blogistaniassa paljasteta.

    Olin eilen koko päivän yöpaidassa. Tukka sekaisin, erittäin hehkeänä, hiukan kuumeisena. Yhtäkkiä tänne tupsahti sisään joku martta, joka halusi ostaa tiskirättejä. Myin rievut, martta poistui ja jäin hiukan äreänä harmittelemaan, kun tullaan toisen kotiin varoittamatta kesken yöpaitapäivän. Ja sitten tajusin, että yöpaidassani on rinnassa iso reikä ja siitä tulee nänni ulos.

    Mitä se martta on mahtanut ajatella - en edes halua tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihiiiiii - mä tiedän! Martat laittaa pystyyn keräyksen ja köyhä yrittäjä saa jouluksi uuden yöpaidan.

      Mä olen oikein tyytyväinen JOS joku päivä olen päivävaatteissa, kun posti tulee kotiovelle tuomaan paketteja - yleensä olen yöpaidassa, tukka pystyssä ja suoraan sängystä hypänneenä.

      Poista
    2. Haa, minä myös! Miksi ne lähetit tulevat aina aamupäivällä? Olen jo ihan tottunut heihin, enkä enää jaksa ahdistua, että näkevät minut aina siinä jamassa. Mutta tuo martalle tissin esitteleminen oli kyllä vähän liikaa. Mietin, että pitäisikö minun ommella uusia, ehjiä yöpaitoja vai alkaa pitää ovea lukossa. :D

      Poista
    3. Tehtäis Susanna sellaisia kauniita yöpaitoja, ettei niitä edes arvaisi yöpaidaksi.

      Poista