maanantai 3. maaliskuuta 2014

Illalla ratkeaa

Tänään nukkumaan mennessäni tiedän jo, mihin suuntaan loppuelämäni lähtee kulkemaan. Jänskättää!

Onnellisimmillaan saamme alkaa todenteolla puuhaamaan muutosta - pahimmillaan koko homma kaatuu. Kuka tai mikä mut silloin pitää pystyssä? Ja näiden ääripäiden välille jää vielä se vaihtoehto, että päätös pitkittyy ja sekin olisi kidutusta...

Apua, mie romahan!

Mervi

5 kommenttia:

  1. Onpa jännä päivä :)
    Elä romaha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noiden putous-sanontojen kanssa on samoin kuin teatterinäytelmän. Jäävät mieleen ja tulla tupsahtavat huomaamatta. Olen katsonut Kerjäläinen ja Jänis- näytelmän jo varmaan monta kymmentä kertaa, että osaan repliikit melkein (?) ulkoa. Sitten kun niitä ääneen lausun, niin huomaan, että eihän muut ymmärrä, mistä tulevat....

      Poista
  2. Huh, johan tuo alkaa jännittää täälläkin!!! Ehkä vielä tänään tai viimeistään huomenna kuulemme lisää...

    terveisin
    Terja

    VastaaPoista
  3. No on teillä jänniä paikkoja - älkää nyt romahtako!

    VastaaPoista