seuraa sähköpostitse

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Iik! Uskallanko?



Kuinkahan kauan siitä on...kaksi vuotta ehkä? Nimittäin siitä, kun saimme tietää, että tyttäremme Heli menee naimisiin ja viettää häitään kesällä 2014. Silloin se tuntui hirveän kaukaiselta asialta. Heli on lähtenyt heti ylioppilasvuoden jälkeen Skotlantiin ja päätynyt sinne asumaan vakituisesti - vain kaksi kertaa Suomessa käyden. Viimeksi olen nähnyt Helin monta, monta vuotta sitten...

Keväällä varattiin lennot matkalle ja hotelli määränpäästä Aberdeenistä. En kovasti ehtinyt mitään valmisteluja tehdä tai edes miettiä, sillä Pellavasydämen loppuselvitys vei ajan ja voimat. No, sitten tuli tämä katastrofi, joka pilasi koko kevään ja ilmeisesti myös kesän. Jouduin pyörätuoliin. Oli tarkoitus, että kesäkuun alussa tehdään iso lonkkaoperaatio. Selvisi, etten missään tapauksessa kykenisi häihin lähtemään. Lennot on varattu halpayhtiöstä, joten matkan peruminen minun osaltani ei ollut mahdollista.

Viime viikolla sitten selkisi, ettei mitään operaatiota tule tapahtumaan ainakaan heinäkuun aikana, 
kun koko osastokin on kiinni ja leikkaava lääkäri lomillaan. 
Yht'äkkiä päähäni pälkähti, että 
SITTENHÄN MINÄ VOINKIN LÄHTEÄ HÄIHIN! 
Oliko hyvä vai huono ajatus, se selviää myöhemmin.



Aloin selvitellä mahdollisuuksiani. Soitin e-bookersiin, mistä lennot on varattu. Jostain syystä siellä olikin jo tieto, että tarvitsen pyörätuoliavustuksen. Nyt minulle on varmistettu saattajan avustama pyörätuolitrippi lähtöselvityksestä koneen istuimelle asti. Auts! niiden selkää, jotka joutuu mut kantamaan koneen raput....

Seuraavaksi otin yhteyttä hotelliin ja sainkin erittäin ystävällisen vastauksen. Meille oli alunperin varattu huone varapedillä, koska Mirvakin on mukana. Tämä olisi ollut kuulemma liian ahdas pyörätuolia käyttäen, joten nyt meille varattiin kaksi huonetta väliovella. Perhehuone tai jotain... muutenkin hotelli on helppokulkuinen, hissit joka paikkaan jne.

Kuvat hotellin sivuilta


Näytää hyvältä inva-varustukselta

Asia, jota ei voi etukäteen selvittää, on taksimatkat määränpäässä. Heli kuitenkin kertoi, että kaikilla taksiyhtiöillä on invatakseja, että ei pitäisi olla ongelma. Lisäksi linja-autot on matalalattiaisia, että niihinkin pääsee helposti pyörätuolilla.

Hääpaikka on vielä minulle arvoitus esteettömyyden suhteen, mutta Heli lupasi, että vahvoja miehiä löytyy minut nostamaan, jos muutama porras onkin. Toivottavasti, jostain sivukautta pääsee ilman portaita....?

Näin on esteet periaatteessa raivattu, mutta iso mutta on silti olemassa. Miten pystyn istumaan pitkiä aikoja pääsemättä välillä pitkäkseni? Ensin on automatka Helsinkiin, sitten tunnin lento Riikaan, siellä vajaan tunnin koneen vaihto ja vielä noin kolmen tunnin lento Riikasta Aberdeniin ja sitten taksimatka.... Tuskaa...

Kiistaton tosiasia on, että helpommalla pääsisin jäämällä kotiin. Ja helpommalla pääsisivät myös matkaseurueeni, kun ei tarvitsisi minua passailla. Toisekseen tässä on myös riskejä. JOS kysyisin lääkäriltä, saattaisi olla, etten saisi edes lentolupaa. Tuo leikattu jalka on nimittäin aina sinisen musta, kun siellä ei ilmeisesti veri kierrä. Oikeasti mun pitäisi kai syödä kallista verenohennuslääkettä (n. 4 euroa/pilleri) seuraavaan leikkaukseen asti, mutta en ole syönyt. Se varmasti pitää aloittaa ennen lentoa. Ja onhan se otettava huomioon, että mitä sitten, jos jotakin sattuu?

Mitäs tuumaatte? Mitä tekisit minun sijassani? Otanko liian ison riskin?

Mervi
















16 kommenttia:

  1. Siinäpä onkin pulma...Onhan se upea reissu ja mieleenpainuva, jos pääsis tyttären häihin...Kyllähän se matkustaminen onnistuu monesti vaikka ois liikuntarajoituksia ja avustajiakin löytyy. Toisaalta pitää miettiä jaksaako istua ja siirtymiset erilaisiin vempeleihin?
    Mites sitten matkavakuutus, miten vakuutusyhtiöt siihen suhtautuu? Henk.koht. en uskaltais lähteä minnekään ilman matkavakuutusta, kun ei tiedä koskaan mitä tapahtuu matkalla. Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkavakuutuksen kanssa lienee niin, ettei se korvaa mitään, mikä on ollut jo ennen matkaa. Eli jos tähän nykyiseen olotilaani liittyen tulisi jotain - esim. veritulppa - ei se sitä korvaisi.

      Normaali matkavakuutus minulla kyllä jo on.

      Poista
  2. Vaikia paikka, myönnän, mutta mie en uskaltas lähteä juuri tuon pitkän istumisen takia ja jos jalkasi on jo nyt sinisenmusta niin mitä sitten reissun jälkeen, tietysti jos voisit olla lennonajan pitkälläsi, mutta onko se mahdollista.
    Mutta sie itse teet päätöksen, ja ymmärrän hyvin että siulla on ikävä tytärtäsi ja nyt on hänen häät.
    Kysy lääkäriltäsi ja tee kuten hän sanoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätinkin sitten näin tehdä, ja soitin lääkärille. Saa nähdä mikä on vastaus?

      Poista
  3. miksi et ole syönyt verenohennuslääkettä, jos sun sitä pitäisi syödä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskaan aikaisemmin ei ole leikkauksen jälkeen tarvinnu enää kotona syödä, vaikka on ollut samanlainen tilanne ja toisekseen se on niin kallista....

      Poista
  4. Jaa, on sinulla vaikea valintatilanne edessäsi. Teet, niinkuin parhaaksi asian koet, itse laittaisin oman terveyteni etusijalle. Tsemppiä valintaasi.

    VastaaPoista
  5. rupee syömään sitä lääkettä ja kuljettaahan ne ihmisiä paareillakin esim taksissa sais olla pitkällään kysy lääkäriltä ja pyydä todistus esim paarikuljetuksesta, mie vissiin menisin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ainakin täällä Suomessa onnistuu. Menen huomennakin paareilla Raisioon lääkärille, kun istuen saattaa olla hankalaa...

      Poista
  6. Elä elämääsi! Voithan sanoa lääkärille,että "olen menossa, oisko vinkkejä". Ei se maailma mankumalla parane. Hommat pyörii meidän kanssa ja ilman meitä. Pyydä apua kun tarvitset, sitä varmasti löytyy. Ei auttaminen minusta ole yleensä vastenmielistä. Maata voi vaikka lentokentän penkeillä tai lattialla jos on pakko (tai haudassa...). Meet vaan ja pidät kivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikkeuksellinen mielipide, kun kaikki muut on olleet enemmän ja vähemmän epäileviä. Jos olisinkin niin ketterä, että pääsisin vaikka lattialle huilaamaan, niin olisi helpompaa, mutta kun ei tahdo edes tavalliselta sohvalta päästä ylös - no, en ole edes koettanut, kun pitää olla normia korkeampi.

      Poista
  7. No voi härregyyd alotat sen lääkkeen ottamisen nyt heti, jos se jalka on nyt jo sinisenmusta. Tossahan on ihan jäätävä veritulppariski! Jos nyt kuitenkin vielä tarkistaisit siltä lääkäriltä.........

    VastaaPoista
  8. Onhan tuo iso päätös - lähteäkö vai ei, oman tyttären häät... Mutta silti sanoisin että terveys ensin. Jos jotakin sattuisi matkalla, miten suhtautuisi vakuutus jne.? Entä voisiko reissu vaikuttaa huonontavasti tulevaan leikkaukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa ajattelen, ettei se ole sen kummempaa kuin täälläkään. Pyörätuolissa on itseasiassa aika turvallista - ei pääse kaatumaan..

      Poista