keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Mä oon niin rikki

Eikös nuoret käytä tuollaista otsikon ilmaisua "mä oon niin rikki". Se kai kuvaa jonkinlaista pahaa oloa, kun taas ilmaisu "mä repesin" kuvaa naurua. Näin tänään kuvia luustostani ja siksi aloitan tän jutun tuollaisella otsikolla.

Laboratoriokokeet ja röntgenkuvat kertoivat lääkärille, että bakteeria ei lonkastani enää löytynyt. Röntgenkuva oli kamalan näköinen. Reisiluun pää ei ollut ollenkaan muun muussa luustossa kiinni, vaan harotti ihan erillään ja irrallaan.

Lääkäri esitteli minulle myös Belgiasta tulleen erikoisproteesin kuvat. Siinä oli ensin sellainen lämpökamerakuvan tapainen esitys luustostani (punaista-keltaista-vihreää). Paaaaljon punaista aluetta kertoo sen, että luusto on hyvin huonokuntoista. Kuvissa näkyi lonkka tyhjänä, eli ne on otettu sen jälkeen, kun proteesi on irroitettu. Verrattaessa oikeaan lonkkaan, joka on suht koht hyvä (sielläkin on proteesi) tämä vasen oli aivan revityn näköinen. Siinä oli arviolta pingispallon kokoinen reikä, luusto oli jostain kohti poikki ja mikälie katto oli revennyt irti. Melkeinpä voisi sanoa että epämääräistä mössöä.

Sitten minulle näytettiin kuva siitä hienosta implantista. Tämä custom made proteesi on tehty kuvien perusteella aivan minun luustooni sopivaksi. Sitä ei siis enää tarvitse leikkauksessa korjata, kunhan kiinnitetään ruuveilla luustoon. Ruuveja oli muistaakseni 17 ja niiden paikat on tarkoin määrätty. Ensi alkuun nämä ruuvit pitävät proteesin paikoillaan, kunnes huokoinen metalli "kasvaa kiinni" luustoon - tai toisinpäin ehkä. Tästä saattaa olla se hyöty, että ehkäpä voin leikkauksen jälkeen hiukan jo varata leikatullekin jalalle. Yleensähän menee kuukausi pari, ettei saa ollenkaan astua.

Kysyin lääkäriltä, että onko hän tehnyt tällaista leikkausta ennen. Hän kertoi, että näitä on laitettu vain yksi Suomessa tähän mennessä. Eli aivan harjoittelua on. Kovasti lääkäri "hykerteli käsiään" ja kertoi olevansa innoissaan tulevasta operaatiosta. Niin kai. Hän. Mutta entäs minä?

Tällä hetkellä proteesi on vieläkin valmistusmaassaan korjattavana. Siihen piti kuulemma tehdä muutoksia. Sieltä sitä lähtee saattamaan joku ihminen... steriloinnin jälkeen sitten minut leikataan (no varmaan minutkin steriloidaan, mutta tarkoitin sitä laitetta) Ihmettelin, että kun minulle kerrottiin kaikkien leikkausaikojen tältä vuodelta jo menneen. Lääkäri sanoi, että minulle raivataan tilaa, eli perutaan muita leikkauksia, jotta tämä saadaan tehtyä. Kyllä tuli monessa kohtaa sellainen olo, että olen minä vaan AINUTLAATUINEN. Leikilläni kysyinkin, että tuleeko lehdistö paikalle tällaista ihmettä pällistelemään. No ehkä sairaalan oma lehti kuulemma. Lääkärin mukaan kuvia tullaan kyllä esittelemään monissa kokouksissa.

Tykshän on opetussairaala. Laboratoriossa oli opiskelija ottamassa verikoetta ja tämä oli hänen ensimmäinen päivänsä, mutta minä en ollut ensimmäinen harjoiteltava. Kysyin, mikä pojasta tulee isona. Lääkäri kuulemma. Kun olin ortopedin vastaanotolla, siellä oli kaksi opiskelijaa kuuntelemassa. Sellaisia lapsenkasvoisia, minun mielestäni tuskin koulunsa päättäneen näköisiä... Saivat kuulla "harvinaista herkkua".

En tiedä, mitä ajattelisin, miten suhtautuisin. Leikkaus kuulemma pyritään tekemään lokakuun aikana. Yritin sanoa - en tiedä otettiinko minua tosissaan - että okei, lokakuussa voin vielä tulla, mutta muutoin saa mennä tammikuulle. Kysyin vielä, että onko mahdollista, että tilanne huononee, jos aikaa kuluu. Eli saatanko rikkoa jotain lonkassa. Lääkäri naureskeli, ettei ole mahdollista saada mitään enää enempää rikki kuin se nyt on.

Että sillai.
Mervi

11 kommenttia:

  1. Varmasti ajatukset risteilevät suuntaan ja toiseen... Nyt kun vihdoin aletaan olla siinä pisteessä, että tiedät jo, että leikataan ja miten leikataan. Tosi hienoa kuitenkin, että ollaan tässä pisteessä että sun lonkkaasi vihdoin päästään korjaamaan ja ettei tulehdusta enää ole! Pääset sitten kuntoutumaan pikkuhiljaa. Onnellinen olen puolestasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä jos kuka tiedät, mistä kirjoitan. Tiedät, millaista on toipua lonkkaleikkauksesta - se ei ole kivaa... Mutta koska se on pakko läpikäydä, niin ehkä on hyvä ennemmin kuin myöhemmin.

      Poista
  2. Nyt vaan sitten odotellaan että pääset pian leikkaukseen ja uuden lonkan omistajaksi :))) upeaa.

    VastaaPoista
  3. No olipas hyviä uutisia! Ihan alko itteekin jo jännittää sun puolesta. Toivottavasti TOIVOTTAVASTI kaikki menee leikkauksessa hyvin, eikä tule mitään "opetusvideota" miten asioita ei sitten pitäiskään tehdä... Se riski uutuuksissa taitaa olla, mutta toisaalta, uutuuden onnistuessa asiat voi olla paljonkin paremmin kuin ennen. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtaaks ne videoida sen? Niinkuin elokuvissa, kun yleisö saa katsoa näytöltä livenä, mitä leikkaussalissa tehdään... toivottavasti en höpötä mitään tyhmää, jos se menee nauhalle, hih!

      Poista
  4. No nyt ollaan "jännän äärellä".
    " Lääkäri naureskeli, ettei ole mahdollista saada mitään enää enempää rikki kuin se nyt on."
    Taidat todella olla ainutlaatuinen.

    Noita tekstejä pitäis kyllä vilauttaa kaikille niille instansseille, jotka ovat evänneet sinulta milloin mitäkin etuutta tai avustusta.

    Eihän tosta ole kuin suunta ylöspäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Kyllä paluumatkalla ajattelin just tuota, että mun kävelykalusto on ihan pa***na ja joku silti on sitä mieltä, että pystyn ominvoimin liikkumaan...

      Poista
  5. Hienoa että sinut on otettu mukaan suunnittelemaan, tai no joo, ainakin informoidaan siitä mitä on suunniteltu. Nyt voit myös esittää kysymyksesi ja pelkosi etukäteen. Mitä vaikeammasta ja pitkäaikaisemmasta hommasta on kyse, sitä tärkeämpää minusta on , että "omistaja" on siinä mukana ja saa avoimuudesta luottamuksen tekijöihin. Tämä on siksikin tärkeää, että ilmeisesti kokemusta tekijöillä juuri tästä toimenpiteestä ei ole tai voi olla.

    Poikani sanoi kouluikäisenä että on päättänyt olla elämässään pessimisti niin ei tule pettymyksiä. No, kelpo kansalainen ja neljän lapsen isänä tulevaisuudenuskoinen hänestä kuitenkin on tullut, mutta silloin tällöin havaitsen itsessänikin samoja piirteitä, ei uskalla luottaa että menee hyvin. Ja viime leikkauksen kohdalla en uskaltanutkaan. Minulle haluttiin tehdä sellainen leikkaus, jota en hyväksynyt, ihan paperien perusteella. Ensi kertaa tätä ortopedia tavatessani hän avasi ratkaisulla pelin ja minun kysymyksiäni vaihtoehdoista ei otettu kuuleviin korviin. Se luottamus ei ehtinyt edes orastaa ja vaihdoin sairaalaa. Hyvä tuli.

    Onnea matkaan, hyvä että asiat lähtevät nyt ripeästi eteenpäin. Niinhän siinä usein käy, että kun on jo turtunut odottamiseen, sitten rupeaakin yhtäkkiä tapahtumaan. Muista että sinun tulevaisuuttasi on tässä ollut suunnittelemassa iso joukko huippuammattilaisia joiden tavoite on saada sinut kävelemään! Taitaa se tehtaan ukko tulla katsomaan vielä kiinnityksen! Heillekin nämä custom made -jutut ovat erikoistapauksia ja onnistuneet caset myyntivaltti.
    Kirkasta päivää
    Akv

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! Toisaalta kaiken uuden ensi kertaa tekemiseen varmasti keskitytään huolella. Tuskin siinä leikkauksessa puhutaan säästä tai metsästyksestä.

      Poista