seuraa sähköpostitse

tiistai 21. lokakuuta 2014

Voi mahoton!

Noilla kahdella sanalla voisin parhaiten kuvata tätä päivää. Oli se sellaista tohinaa aamusta alkaen. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun pää on kuin "Haminan kaupunki" ja ajatus käy ylikierroksilla....

Aamulla yhdeksältä tuli henkilökohtainen avustajani meille kotiin. Teimme yhdessä vähän pyykkihuoltoa ja sitten tyhjäsimme yhden hyllykön matonkuteista. Hylly ja kuteet muuttavat Pellavasydämeen.

Siirryimme yhdessä putiikkiin ja jo ennen varsinaista aukeamisaikaa saapui ensimmäinen asiakas. Posti toi kuusi hirvittävän isoa pahvilaatikkoa. Olin jo osannut näitä odottaa ja siksi varasinkin avustajan täksi päiväksi. Hän oli apunani tavaroiden hyllyttämisessä, minulle tavaroiden siirtely kun on lähes mahdoton tehtävä.

Tiistaiaamu taitaa olla kaikkein vilkkainta aikaa ja niin oli tänäänkin. Meillä oli täysi tohina päällä ja siihen tuli vielä kauan odottamani edustaja mukaan sekoittamaan ajatuksiani. Nyt sain tilattua kantikkaita puikkoja, eli Knit-Pron cubicseja. Ne tuntuvat nyt olevan kovassa huudossa. Samaiselta firmalta tilaan myös mm. Regian lankoja.

Tämän päiväisessä satsissa oli myös moppilankaa, ontelokudetta, esterikudetta ja juuttinarua. Kolme laatikollista tuli Norjasta. Sandnesgarnin langoista löytyy nyt ainakin huovutukseen Fritidsgarnia, Smart-lankaa, Kitten Mohairia, Mini Alpakkaa - en muista puoliakaan....

Huh ja huh! En olisi ikipäivinä kuvitellut, että näin paljon muuttuu Pellavasydämen liikeidea. Nykyään olen lähestulkoon "täysverinen" lankakauppias. Ja hyvä niin. Aivan selvästi tälle oli kaupungissa tilausta. Kaikki kun eivät voi lähteä naapurikaupunkeihin ostoksille. Ja kaikille ei riitä (tai "kelpaa") Novitan langat.

Huomenna aamu alkaa hammaslääkärillä. Jos lonkkaleikkaus vaikka piankin tulee, pitää olla alle 6 kk vanha hammaslääkärin todistus. Ja loppupäivä jatkuu samankaltaisena kuin tänäänkin. Toivon saavani puikkolähetyksen, sillä ne alkavat olla loppu!

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Villasukkia, enemmän villasukkia...

Nykyään käsityöharrastukseni käsittää pelkästään villasukkia. Olen tainnut kokeilla jo kaikki sukkalangat, mitä olen myyntiin ottanut, mutta erilaisia raidoituksia on vielä kokeilematta.

Kun en osannut päättää, niin otin Step -langasta kaikki yli 30 raidoitusta myyntiin. Lisäksi yksivärisiä Steppejä ja Step 6 -lankaa, joka on hiukan tavallista Steppiä paksumpaa ja on 150 gramman kerissä.

Nämä sukat on tehty Step 6 -langasta. Tämä sukkapari painaa 120 grammaa ja on kooltaan n. 41. Tarkoitus oli tehdä miesten sukat, mutta pieneksi jäi. Laitoin silmukoita summassa, eikä 14 puikolla riitä näin ohuesta langasta. Koska tästä jäi vielä 40 gr, niin kerästä tulee kyllä melko isotkin miesten sukat. Niitä siis seuraavaksi.



Toisissa vyötteissä on kuva raidoituksesta, mistä nyt hiukan pääsee käsitykseen, mutta kaikissa ei ole kuvaa. Hmmm...mistäköhän se johtuu?


Näistä esitteistä voi sitten katsoa tarkemmin, minkälaisen raidoituksen ja värin haluaa.

Tässä osa Step-langoista
Kovasti odottelen seuraavia paketteja. Lankoja ja puikkoja on tulossa. Olen varannut tiistaiksi ja keskiviikoksi henkilökohtaisen avustajan putiikkiin, jotta saadaan paketit purettua ja siirrettyä paikoilleen. Tiistaina tulee myös yhden maahantuojan edustaja, jolta onkin paaaaljon tilattavaa.

Toinen iso homma ensi viikolle on putiikin työhuoneen järjestely. Muutamia ompelutilauksia on jo tiedossa, joten pitäisi saada ompelunurkkaus ainakin käyttökuntoon.

Pellavasydämen Mervi

perjantai 17. lokakuuta 2014

Halutaan ostaa. Villasukkia.

Apua! Yhtäkkiä tuli mieleen pari viikkoa sitten käynyt asiakas. Oli puolisonsa kanssa liikkeellä ja etsivät miesten pitkävartisia villasukkia. Mieluisin vaihtoehto olisi ollut Jussi-sukka tai saman tyyppinen. Ei löytynyt.

Lupasin, että kun seuraavan kerran tulevat käymään (myöhemmin syksyllä) niitä olisi. Yritin itsekin, vaikka kyllä piti vanhastaan tietää, ettei se minulta onnistu. Eikä onnistunut nytkään. En osaa tehdä siistiä kirjoneuletta.

Nyt siis yritän epätoivoisesti etsiä netistä. Haluaisiko joku myydä?

Hinta pitäisi olla sellainen, että siihen voi lisätä myyntikatteen ja vielä joku sen hinnan sukista maksaa. Aika hankala yhtälö, mutta toimii joskus.


Pellavasydämen Mervi
mervi.lamminen@uusikaupunki.fi

torstai 16. lokakuuta 2014

Ei mitään hätää...

Kävin sitten eilen lääkärissä ja olikin kahdelta edelliseltä kerralta tuttu nuori mies. Alkuun kerroin hänelle, että en saanut taksikorttia, koska hän oli todistuksessaan niin optimistinen paranemisestani. Eipä kommentoinut mitenkään.

Minulla oli siis nilkanseutu kovasti turvoksissa ja pelkäsin, että bakteeri on taas alkanut jyllätä lonkassa. Ensin lääkäri poissulki veritulpan mahdollisuuden. Onneksi muistin sanoa, että syön Zareltoa ja lääkäri "huokasi" helpotuksesta, sen aikana ei kai sitten tulppa ole mahdollistakaan.

Pika-crp kertoi lukeman olevan alle 5, joten tulehduskin on ainakin epätodennäköinen. Nyt minä sain huokaista helpotuksesta.

Hoitaja laittoi jalkaani polvesta alaspäin sellaisen kompressiositeen (olikohan se tuommoinen sana?). Annoin sen olla koko eilisen päivän ja otin ohjeen mukaisesti yöksi pois. Nyt aamulla turvotus on lähes kokonaan hävinnyt.

Ja ei kun uusia koettelemuksia kohti! Ensin fysioterapeutille niska-hartiaseudun hierontaan ja sitten kaupalle. Kyllä tämä tästä taas....

Mervi

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Vapaapäivän aatoksia

Jotta Pirkkokin pääsee Pellavasydämeen, pitää minun välillä pitää vapaapäivä. Tällä viikolla se on tänään. Saattaapi olla ihan tarpeen. Maanantai ja tiistai ovatkin olleet hyvin työteliäitä päiviä.

Maanantaina aloitti Tettiläinen työharjoittelunsa. Tyhjensimme kotona työhuoneeni ja mieheni kärräsi ne putiikkiin. Eilen ei kyllä ehditty yhtään laatikkoa purkaa, sillä asiakkaita kävi tasaisena virtana. Sain esitellä lankoja sen kun kerkisin. Harmittaa, ettei ole vielä "täydellistä" valikoimaa, kun ei ole kiva myydä eioota. Tilauslista kasvaa kasvamistaan.

Nyt on meillä kotona siivottu! Tuskin muistan aikaa. Syynä pakolliselle innostumiselle on se, että meillä kävi mahdollinen ostajaehdokas katsomassa taloa. Siis eihän sitä vielä ole edes ilmoitettu myyntiin, mutta sattui vaan eräässä keskustelussa tulemaan ilmi. Television myyntistailaus-ohjelmia katsoneena tuntuu, että koko huusholli pitäisi remonteerata.... no ehkä ei, mutta kyllä se aikamoisen siivouksen vaati. 

Nyt on ilmestynyt jälleen huolenaihe. Käytyäni ortopedin luona lopetin antibiootin syömisen, kun se pistää vatsantoiminnan kuralle. Lauantaina alkoi jalka turvota, eikä se ole laskenut. En olisi muuten huolissani, mutta kun se ei ole enää moneen kuukauteen ollut yhtäänkään turvoksissa. Minä tietysti pelkään, että siellä jälleen riehuu joku bakteeri. Toivottavasti pääsisin tänään sairaanhoitajalle, jotta voitaisiin ottaa edes crp.....juuri tätä kirjoittaessani soitettiin terveyskeskuksesta, että pääsen lääkärille klo 9.40. Näköjään suhtautuvat vakavasti siellä, kun ihan heti tarttuvat asiaan. Hyvä niin.

Tuloksia odotellessa....

mervi

maanantai 13. lokakuuta 2014

Ruskan keltainen koesukka

Sukkalankojen koeneulonta jatkuu.... Nyt on vuorossa Socks-merkkiset ruskankeltaiset miesten kokoiset villasukat. Tämä lanka tuntui heti "kättelyssä" jotenkin kovemmalta kuin edellisessä postauksessa esittelemäni. Toki tähänkin tottui, eikä se enää tunnu kovalta, mutta siis verrattuna pehmeämpään huomaa eron.

Kylläpä osasin taas tehdä oikean kokoisen sukan. Siinä mielessä, että kerästä tulee tasan kaksi tällaista isoa miesten sukkaa. Edullinen lanka siis.




Tästä langasta Pellavasydämessä on 4 tai 5 eriväristä versiota.     -Pellavasydämen Mervi-

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Alize-villikset

Aivan selvä asia on, että Pellavasydän on muuttunut lankakaupaksi. Lähes 100 %:sesti asiakkaamme kävelevät lankahyllyn luo. Ja hyvä niin.

Ennen kuin kaupunkiin tuli lankakauppa, meiltä ei kyselty juurikaan lankoja. Lankakaupan aikana ei tietenkään ja ohjasimme ne vähäisetkin kyselijät sinne. Nyt kun lankakauppa on lopettanut, asiakkaat tulevat meille. Päättelen tästä niin, että ollaan opittu käyttämään muita kuin Novitan lankoja ja osataan vaatia laatua. Novitaa saa kolmesta tavaratalosta ja vihdoin olen päässyt rauhaan sen asian kanssa, eli en ota niitä myyntiin.

Olen pääni pyörälle katsellut lankakuvastoja ja yrittänyt miettiä, mitä kaikkea on pakko olla. Kun merkit ja laadut on itselle vieraita, valikoiminen on tosi vaikeaa. Toki asiakkaita kuunnellessa tilanne on jo helpottunut. Pikkuhiljaa muodostuu jonkinlainen käsitys siitä, mitä toivotaan.

Tilasin summanmutikassa Alize-merkkisiä lankoja. Sormet syyhyten tietysti heti kokeilin, millaiset raidat niistä sukkiin muodostuu. Tässä ensimmäinen tulos.

Kuva valitettavasti vääristää väriä


Tässä värit näyttävät lähes oikeilta



Olen oikein tyytyväinen tähän lankaan. Sitä on mukava ja joutuisa neuloa, vaikka ohutta onkin. Neuloin 2,5 bambupuikolla. Tuosta 100 g lankakerästä olisi tehnyt kaksi paria naisten sukkaa, koko ehkä n. 38-39, vaikka mahtui ne kyllä minun 40 kokoiseen jalkaanikin. Kerän, 100 g, hinta meillä on 8 euroa, eli tästä saa kyllä edullisesti näyttäviä sukkia.

Nyt teen vielä pesukokeen. Pesen vain toisen sukan, niin voi verrata, millaiseksi sukka muuttuu (jos muuttuu) pesussa. Toivottavasti ei yhtään miksikään!

Onko sinulla kokemusta tästä sukkamerkistä?

Pellavasydämen Mervi




perjantai 10. lokakuuta 2014

Mielen kuohuntaa

Huhuh! Onpas tänään ollut tiivistahtinen päivä, vaikken olekaan saanut mitään aikaiseksi. Mieleni vaan on kiehunut ja kuohunut.

Aamulla piti tulla siivooja, muttei tullutkaan. Mikä siinä on pahinta - se, että JOUDUIN heräämään turhan aikaisin. Aloitin puhelinkierroksen. Muutama tilaus kauppaan, mm. hahtuvalankaa Pirtin Kehräämöltä.

Tänäänhän meni rakennustarkastajan antama määräaika umpeen. Soitin ja kysyin, että saanko jatkaa kaupanpitoa. Kuulemma kaikki luvat on kunnossa. Mutta oli se kiihkeä keskustelu, olisittepa päässeet kuulemaan! Voitte varmaan uskoa, että minä sanoin suorat sanat ja varsin selvästi. Eikä jäänyt "pekkaa pahemmaksi" hänkään.

Vammaispalvelusta tuli päätös henkilökohtaisesta avustajasta. Minulle on myönnetty palvelua 5 tuntia viikossa kotona ja 8 tuntia viikossa putiikissa. Ensimmäinen kerta on ensi tiistaina ja toinen perjantaina. Kiva nähdä, mihin nuo supistetut tunnit riittävät - putiikissa kyllä riittää, mutta kotitöihin 5 tuntia viikossa... Riittääkö teidän huushollissa?

Rakennusfirman mies kävi katsomassa rampin paikkaa. Jään odottelemaan päätöstä ja työn aloittamista.

Facebookin Villasukka-ryhmässä kuohui myös. Minua moitittiin, kun poistelin sääntöjen vastaisia kuvia ja keskusteluja sekä ikäviä kommentteja. Se näköjään kuuluu sivuansiona tähän muutenkin palkattomaan työhön. Myönnän, etten aivan tunnottomasti pysty ottamaan vastaan aiheetonta kritiikkiä. Eikä silti, tuli blogiinkin taas muutama kommentti, joista ei hyvää mieltä saanut revittyä.

Tänään ilmestyi joka kotiin jaettava Laitilan Sanomat. Siinä oli juttu Pellavasydämestä. Oikein kivaa mainosta taas sekin. PIrkko oli tänään putiikissa ja oli kuulemma ollut vilkasta. Lankoja kysytään ja niitähän meillä on. Ja lisää tilataan. Olen kahden vaiheilla Dropsin lankojen kanssa. Fabelia ainoastaan kysyin, mutta samalla pitäisi ostaa 100 kg jotain muutakin lankaa. Kannattaakohan, ja mihinkä sellainen määrä lankaa saadaan mahtumaan? Muutama muukin lankafirma on mietinnässä. Regiaa nyt ainakin ja Fritidsgarnia.

On se vaan niin, että työ on ihmiselle tärkeä. En ole tänään ollut mistään kipeä enkä väsynyt, kun on ollut niin paljon mietittävää ja touhuttavaa. Lääkkeetkin on näköjään unohtunut ottaa, mutta eipä näy kroppaa haittaavan. Kyllä tällainen elämä sopii minulle!

Pellavasydämen Mervi tyytyväisenä

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Joskus jotain hyvääkin



Tänään sain viestin vammaispalveluohjaajalta. Henkilökohtainen avustaja-palvelu alkaa pelata Avita-yrityksen kautta. Ensimmäisen kerran minun luokseni tulee avustaja ensi viikon tiistaina. Jeeeeee!

Oli meinaan aika kova homma, suorastaan epäinhimillinen, töissä eilen ja tänään. Sellaisia hirvittävän isoja postipaketteja tuli kaksin kappalein molempina päivinä. Ensin meinasin soittaa apua, mutta sitten ajattelin haastaa itseni. Hitaasti ja hankalasti se sujui, mutta sain kuin sainkin pääosan kuljetettua helmoissani oikeille paikoilleen. Vanha isäni auttoi isoimpien kanssa. Ja tänään tuli Pirkko tuuraamaan minua. Hän kuljetti paperinarut hyllyyn.

Tulevaisuudessa saan siis apua mm. tällaisiin hommiin. Se on jo oman turvallisuuteni takia tärkeää. Ei ole oikein, että kurottelen ylös tai muutoin yritän ylettää sinne, mihin en oikeasti pysty.


Uuden kotimme rakennuspiirustusten tekijä kävi minua tapaamassa. Näyttää siltä, että kaikki luvat saadaan perjantaihin mennessä rakennustarkastajaa tyydyttävällä tavalla hoidettua, joten saan (ehkä?) jatkaa liiketoimintaani. Teinpä taas sellaisen tempun tuonkin asian tiimoilta, etten olisi viisi vuotta sitten arvannut joskus uskaltavani. Nykyään en kumarra tai pokkuroi ketään tai mitään, vaan uskallan ajaa asiaa, jonka tiedän oikeaksi.

Vähän jotain tällaista, kuva Puustellin sivuilta

Kävimme tänään Raumalla Puustellin liikkeessä tutustumassa uuden keittiömme piirustuksiin. Nyt siitä näyttää tulevan juuri sellainen kuin halusinkin. Moderni ja minimalistinen. Korkeakiiltoiset valkoiset kaapinovet hyvin yksinkertaisin kahvoin. Valkoinen lasi välitilaan ja musta laminaatti työtasoihin. Valkoiset kodinkoneet.

Mervi

tiistai 7. lokakuuta 2014

Posti palvelee - tai ei palvele

Kuinkahan moni teistä muistaa taannoisen tarinani postin virkailijoiden epäystävällisestä käyttäytymisestä? Noh, ei siitä sen enempää tässä yhteydessä... Nyt minun ongelmani on se, että en pääse omatoimisesti ulos kotoani. En siis pääse hakemaan postia postilaatikosta, vaan pitää odottaa iltaan, kun mieheni tulee kotiin.

Postihan tarjoaa vanhuksille ja liikuntavammaisille palvelua, jolloin postilaatikon saa lähemmäs. Tai sen voi saada jopa omasta ovesta sisään. Soitin siis valtakunnalliseen palvelunumeroon tilauksen tehdäkseni. Ystävällinen ihminen vastasi ja lupasi viedä asiaa eteenpäin. Paikallinen jakelijaposti kuulemma päättää asian.

Saamani vastaus on alla.


Hylkäävä päätös tietysti, kuinka muutoin minun tapauksessani. Minua kummastuttaa ihan hirveästi tuo sanonta "palvelua ei voida tuottaa". Eihän se kelpaa hylkäämisen syyksi. Miksi edes mainostaa palvelua, jos sitä ylipäätään ei voida tuottaa? Sähköpostissa oli valtakunnallinen palvelunumero, johon soittaminen on muuten aikamoinen älykkyystesti. Joudun kuuntelemaan sen monta kertaa, jotta osaan painaa oikeaa näppäintä.

No sieltä vastaava ihminen sitten löysi järjellinen vastauksen. Pyysin hänen välittävän eteenpäin toiveen, että syy kerrottaisiin myös palvelua hakevalle, eli minulle. Palvelua ei HALUTA tuottaa ilmaiseksi, koska mieheni on kävelevä. Jotta saisin postilaatikon ulko-oven viereen, koko huushollin väen pitäisi olla vammaisia.

Minusta aika hassua. Minä olen yrittäjä, jolle tulee välillä kiireellistäkin postia, esim. paketti, jossa on asiakkaan tilaamaa tuotetta. Haluaisin saada postin jo aamupäivällä niinkuin muutkin, mutta minun on odotettava iltaan. Mutta ei, eihän minulle todellakaan mitään erityispalveluja. Mervi






maanantai 6. lokakuuta 2014

"POMMIN" purkaminen osa 2

Kun kaupunki tarjosi neuvolataloa myyntiin viime vuoden lopulla, se ilmoitti näin:

– Kaavaa voidaan muuttaa ostajan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yleensä tällaisella alueella kaavamuutoksella tontti varataan asuin-, liike- ja pienkäsiteollisuutta varten, sanoo kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen ja lupaa, että kaavamuutos menee kaupungin, eli myyjän, piikkiin.

Tämän tekstin olen kopioinut Uudenkaupungin Sanomien nettisivuilta. 

Leena Arvela-Hellen on ollut erittäin ystävällisesti mukana projektissamme auttaen asiaa eteenpäin. Tarjouksessamme kerroimme, että tulemme ottamaan liiketilan heti käyttöön, koska siellä ei tarvita remontointia. Kun ostimme kiinteistön kauppakirjassa on myös maininta tuosta, että kaupunki hoitaa kaavamuutoksen. Kukaan ei puuttunut asiaan missään vaiheessa. Asiaa puitiin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Vaikka valtuusto joutuikin asiasta jopa äänestämään, kukaan ei valittanut liiketilan ottamisesta välittömästi käyttöön.

Kului kuukausia ja sitten meille ilmoitettiin, että kaavamuutos vie ehkä vuosia aikaa, joten päädyttiinkin hakemaan poikkeuslupaa. Taas kului aikaa, kaupungilla oli kiirettä ja kesälomaa. Vasta syksyn koittaessa lähdettiin poikkeuslupaa hakemaan. Piti odottaa vielä kuukauden valitusaikakin. Viime viikolla tuli hallinto-oikeudesta tieto, ettei kukaan ole valittanut ja poikkeuslupa on siis lainvoimainen.

Olemme koko ajan pitäneet itsestään selvänä, että liike otetaan oikeastikin heti käyttöön, vaikka se sitten viivästyikin sairastumiseni vuoksi. Ainoastaan asuntopuolella tullaan tekemään remonttia, eikä sitä ole aloitettu (maalauksia enempää) vaan on odotettu rakennuslupaa. Tässä vaiheessa jo rakennustarkastaja "näytti kyntensä" olemalla erittäin tarkka töiden aloittamisesta. Siinäkään vaiheessa ei puhuttu mitään liiketilan käyttöä vastaan.

Olemme siis olleet vilpittömin mielin liikkeellä. Olemme ilmoittaneet, että liiketila otetaan käyttöön. Emme ole tieten millään lailla rikkoneet lakia.

Tuosta banderollista sen verran, että aikoinaan muuttaessani Pellavasydämen edelliseen paikkaansa, otin yhteyttä Arvela-Helleniin, koska tiesin, ettei mitään kylttejä saa ripustaa ilman lupaa. Silloin oli kesä ja hän oli kesälomalla. Sovimme, että saan laittaa väliaikaisen kyltin, kunhan se ei ole mikään mauton. Tuollaisen sitten ripustin ja siinäpä se on roikkunut torin laidalla ilman, että kukaan olisi koskaan arvostellut tai moittinut minulle sitä.

Eipä siis tullut pieneen mieleenkään, että se nyt aiheuttaisi närää. Varsinkin, kun paikkakin on kauempana kaupungin keskustasta. Jokainen ymmärtää, että jos minulla ei mitään kylttiä olisi puotini yhteydessä, saisin aivan yksin siellä odotella asiakkaita. Tarkoitus oli alkutohinoiden ohi mentyä kysellä lopullisen kyltin sijoittamisesta. Mutta tarkastajapa ehti ensin.

Kaikkein eniten olen loukkaantunut periaatteellisella tasolla. Kaupungissa ihmetellään, kun pienyritys toisensa jälkeen lopettaa ja pääkatu on pullollaan tyhjiä liikekiinteistöjä. On pohdittu yhdessä ja toisessa instanssissa, että miten tilanne saataisiin muuttumaan. Sitten kun joku yrittää aloittaa jotain, ollaan heti hyökkäämässä ja tekemässä aietta mahdottomaksi. Tämäkö on kaupungin tuki yrittäjälle? Lisäksi olisi mielestäni ollut korrektimpaa tulla kauppaan sisälle, kohdata minut kasvoista kasvoihin ja keskustella asiasta. Jotenkin niin kovin tylyltä tuntuu tuollainen kirje. Piiskansivallukselta.

Kolmantena pointtina ihmettelen rakennusvalvonnan roolia. Eikö  kaupungin kaikkien tahojen ja virkamiesten pitäisi olla kaupunkilaisten asialla, tukemassa ja helpottamassa asukkaiden elämää? Ei kai tarkoitus ole vain etsiä virheitä ja saada moittia? Toki ymmärrän valvonnan merkityksen, mutta silti....

Olen varma, että Leena Arvela-Hellen tekee voitavansa asian ratkaisemiseksi. Sitä odotellessa mietin, että minkälaisen ilmoituksen laittaisin torstaiseen paikallislehteen, esim. näin:

Pellavasydämen toiminta lopetetaan
rakennustarkastajan vaatimuksesta

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraavassa postauksessa kerron vielä yhdestä saamastani kielteisestä päätöksestä.

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

"POMMIN" purkaminen osa 1

Tässä viime päivät olen hehkutellut pommin räjähtämisellä. Olen kiusannut teitä lukijoitani, kun en ole kertonut, mistä on kyse. Tässä se nyt tulee - selitykset seuraavassa postauksessa:



Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että minun pitää lopettaa Pellavasydämen toiminta nykyisessä osoitteessa ja ottaa pois banderolli. Viikon päästä pitäisi siis kaupan olla pois käytöstä.

Tässä kuva banderollista silloin, kun se roikkui edellisessä paikassa.







Minkälaisia ajatuksia tai tunteita 
tämä rakennustarkastajan kirje sinussa herättää?
kommentteja pliiiiiis!!

Pellavasydämen Mervi

lauantai 4. lokakuuta 2014

Ilmaista mainosta

Tänään oli paikallislehdessä (Uudenkaupungin Sanomat) kirjoitus Pellavasydämestä. Nää on niin ihania lahjoja yrittäjälle, joka maksaa maltaita jokaisesta mainoksestaan. Tämä on nyt toinen lehtikirjoitus ja vielä on yksi tulossa, haastattelu siihen on jo tehty. Mielestäni tämä uutinen on oikein hyvin kirjoitettu ja antaa oikean kuvan. Haastattelijana Maija Ala-Jääski, joka teki myös ensimmäisen lehtijutun vuonna 2008 aloittaessamme Pellavasydämen toiminnan.

Tänään oli kaupungissa syysmarkkinat ja kun lehtikin ilmestyi aamulla, niin meillä oli kyllä vilskettä. Raha ei kovin kummoisesti liikkunut, mutta ihmiset tulivat tutustumaan ja ihastelemaan. Kävin itsekin markkinoilla ja huomasin olevani "melkein julkkis".

Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet lukeakin!
Pellavasydämen Mervi
nyt se "pommin asennusohje" jäi kaupalle, joten vieläkin pidän teitä jännityksessä - hyi minua!

perjantai 3. lokakuuta 2014

Rullaati, rullaati....

Se pommi jää vielä paljastamatta, koska lisätietoja ei ole herunut. Sen sijaan kerron välillä kivojakin uutisia. Tänään kävivät vammaispalvelun kaksi virkailijaa kotikäynnillä. Tarkoituksena heillä oli selvittää, miten Uudessakaupungissa hoidetaan henkilökohtaisen avustajan työ.

Kunnissa toimitaan hyvinkin eri tavoilla, kun myönnetään vammaiselle henkilökohtainen avustaja. Toivottavasti osaan tähän nyt kohtalaisen oikein kertoa aamulla kuulemani. Lisäys myöhemmin: Heti kävi ilmi, että mahdollisesti tässä selitelmässäni on virheitä... tarkistutan tekstin meillä käyneellä virkailijalla ja oikaisen kirjoittamani virheet, mikäli niitä tässä tekstissä on.

Meillä homma hoidetaan joko palvelusetelillä tai työnantajasysteemillä.
Palvelusetelillä homma toimii ilman vammaisen omaa panosta. Mutta hän voi olla myös työnantajan roolissa, jolloin voi itse valita työntekijän. Työnantaja - lähtökohtainen voi olla myös sellainen, että Lihastautiliiton ylläpitämä avustajakeskus hoitaa palkanmaksuun liittyvät rutiinit, mutta vammainen voi itse valita työntekijän. Halutessaan hän voi hoitaa myös ihan itse kaikki työnantajan velvoitteet.

Kerroin, että osaisin kyllä toimia työnantajana, olen maksanut palkkaa jne. mutta tällä hetkellä en koe, että resurssini riittäisivät moiseen työrupeamaan ja vastuuseen. Valitsin siis palveluseteli-vaihtoehdon. Tällöin minulle tulee avustaja joko Avitasta tai Vakka-Suomen Hoitopalvelut -nimisestä yrityksestä. Ensiksi asiaa selvitetään Avitan kanssa. Tämä on tuttu yksityinen yritys niiltä ajoilta, kun isäni toimi äitini omaishoitajana. Ehkä heikkous tässä systeemissä on henkilökunnan vaihtuvuus. Sieltä tulee kuka milloinkin. Tässä vaiheessa ainakaan en koe sitä ongelmaksi, mutta sen näkee sitten myöhemmin. Systeemiä voi kuulemma myöhemmin myös vaihtaa.

Henkilökohtaisesta avustajasta minulle tulee siis myönteinen päätös ja mahdollisesti jo piankin alan saada tätä palvelua. Avustaja tekee muutaman tunnin meillä kotona kodinhoitotehtäviä joka toinen päivä ja liikkeessä muutaman tunnin neljänä päivänä viikossa. Työtehtävät on tarkkaan selvitetty. Hän toimii myös avustajana esim. asiointireissuilla, lykkelee minua kaupungilla jne.

Tenttasin virkailijoita saamastani kielteisestä päätöksestä kuljetuspalveluihin, eli taksiseteliin. Kysyin, minkälainen ehdotus heillä olisi liikkumiselleni. Eihän sitä vastausta tietenkään löytynyt. Yhdessä totesimme, että jos tulipalo sattuisi, tänne palaisin sisälle, kun en ulos pääse - huikauheaa! Toinen virkailijoista totesikin, että kyllä yksi ulospääsytie pitää olla sellainen, että pääsen omatoimisesti ulos.

Vastauksena tähän vammaispalvelut tuottaa minulle rampin, jota pitkin pääsen ulos itsenäisesti. Tästä pitää vielä tehdä hakemus ja he sitten ottavat yhteyttä heille tuttuun ja luotettavaan rakennusfirmaan, joka sen tekee. Tuskin jaksan odottaa!

Jouduin kiihtymään kysellessäni, miten lasketaan valitusaika kielteisestä päätöksestä. Minulle ei riitä, että joku heilllä laskee "oletetun päivän, koska olen saanut päätöksen". Tivasin sitä oletusta ja loppujen lopuksi olivat kanssani samaa mieltä - mitä hallintolaki sanoo - että jos ei muuta mainita, niin tiedoksisaantipäivä on 7. päivä lähetyspäivästä. Viikonlopun aikana meidän on yhdessä mieheni kanssa se valitus väsättävä. Minä tunteella ja hän lakia lukien. Siitä varmaan hyvä tulee.

Mervi

torstai 2. lokakuuta 2014

"Pommi on räjähtänyt"

Nyt olen niin kiihdyksissä, etten pysty keskittymään kirjoittaakseni asiasta, joka tänään tapahtui. Se on jotain niin uskomatonta, ettet ole varmasti koskaan kuullut samanlaista juttua. Pysy siis kanavalla. Kertonen huomenna, jos olen saanut asiaan lisävalaistusta. Enkö olekin kiva?

Huomenna tapaan myös vammaispalvelun "typykät" - hei vaan! - ja jatkamme keskustelua hakemuksestani henkilökohtaisesta avustajasta. Sanon heitä typyköiksi, koska "sosiaalitantta" ei sovi nuorille.

Meidän ruokapöytä näyttää tältä - päivän posti valtaa alaa.



Mitä mun vielä pitää kestää....?

Mervi

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Mä oon niin rikki

Eikös nuoret käytä tuollaista otsikon ilmaisua "mä oon niin rikki". Se kai kuvaa jonkinlaista pahaa oloa, kun taas ilmaisu "mä repesin" kuvaa naurua. Näin tänään kuvia luustostani ja siksi aloitan tän jutun tuollaisella otsikolla.

Laboratoriokokeet ja röntgenkuvat kertoivat lääkärille, että bakteeria ei lonkastani enää löytynyt. Röntgenkuva oli kamalan näköinen. Reisiluun pää ei ollut ollenkaan muun muussa luustossa kiinni, vaan harotti ihan erillään ja irrallaan.

Lääkäri esitteli minulle myös Belgiasta tulleen erikoisproteesin kuvat. Siinä oli ensin sellainen lämpökamerakuvan tapainen esitys luustostani (punaista-keltaista-vihreää). Paaaaljon punaista aluetta kertoo sen, että luusto on hyvin huonokuntoista. Kuvissa näkyi lonkka tyhjänä, eli ne on otettu sen jälkeen, kun proteesi on irroitettu. Verrattaessa oikeaan lonkkaan, joka on suht koht hyvä (sielläkin on proteesi) tämä vasen oli aivan revityn näköinen. Siinä oli arviolta pingispallon kokoinen reikä, luusto oli jostain kohti poikki ja mikälie katto oli revennyt irti. Melkeinpä voisi sanoa että epämääräistä mössöä.

Sitten minulle näytettiin kuva siitä hienosta implantista. Tämä custom made proteesi on tehty kuvien perusteella aivan minun luustooni sopivaksi. Sitä ei siis enää tarvitse leikkauksessa korjata, kunhan kiinnitetään ruuveilla luustoon. Ruuveja oli muistaakseni 17 ja niiden paikat on tarkoin määrätty. Ensi alkuun nämä ruuvit pitävät proteesin paikoillaan, kunnes huokoinen metalli "kasvaa kiinni" luustoon - tai toisinpäin ehkä. Tästä saattaa olla se hyöty, että ehkäpä voin leikkauksen jälkeen hiukan jo varata leikatullekin jalalle. Yleensähän menee kuukausi pari, ettei saa ollenkaan astua.

Kysyin lääkäriltä, että onko hän tehnyt tällaista leikkausta ennen. Hän kertoi, että näitä on laitettu vain yksi Suomessa tähän mennessä. Eli aivan harjoittelua on. Kovasti lääkäri "hykerteli käsiään" ja kertoi olevansa innoissaan tulevasta operaatiosta. Niin kai. Hän. Mutta entäs minä?

Tällä hetkellä proteesi on vieläkin valmistusmaassaan korjattavana. Siihen piti kuulemma tehdä muutoksia. Sieltä sitä lähtee saattamaan joku ihminen... steriloinnin jälkeen sitten minut leikataan (no varmaan minutkin steriloidaan, mutta tarkoitin sitä laitetta) Ihmettelin, että kun minulle kerrottiin kaikkien leikkausaikojen tältä vuodelta jo menneen. Lääkäri sanoi, että minulle raivataan tilaa, eli perutaan muita leikkauksia, jotta tämä saadaan tehtyä. Kyllä tuli monessa kohtaa sellainen olo, että olen minä vaan AINUTLAATUINEN. Leikilläni kysyinkin, että tuleeko lehdistö paikalle tällaista ihmettä pällistelemään. No ehkä sairaalan oma lehti kuulemma. Lääkärin mukaan kuvia tullaan kyllä esittelemään monissa kokouksissa.

Tykshän on opetussairaala. Laboratoriossa oli opiskelija ottamassa verikoetta ja tämä oli hänen ensimmäinen päivänsä, mutta minä en ollut ensimmäinen harjoiteltava. Kysyin, mikä pojasta tulee isona. Lääkäri kuulemma. Kun olin ortopedin vastaanotolla, siellä oli kaksi opiskelijaa kuuntelemassa. Sellaisia lapsenkasvoisia, minun mielestäni tuskin koulunsa päättäneen näköisiä... Saivat kuulla "harvinaista herkkua".

En tiedä, mitä ajattelisin, miten suhtautuisin. Leikkaus kuulemma pyritään tekemään lokakuun aikana. Yritin sanoa - en tiedä otettiinko minua tosissaan - että okei, lokakuussa voin vielä tulla, mutta muutoin saa mennä tammikuulle. Kysyin vielä, että onko mahdollista, että tilanne huononee, jos aikaa kuluu. Eli saatanko rikkoa jotain lonkassa. Lääkäri naureskeli, ettei ole mahdollista saada mitään enää enempää rikki kuin se nyt on.

Että sillai.
Mervi