torstai 15. tammikuuta 2015

Tieto varmistuu verestä

Syömiseni eivät ole valon kestäviä. Itselleni en edes uskottele syöväni terveellisesti. Ei, kahvi ja keksi ei ole minkään mittapuun suotavaa, varsinkaan pitkin päivää ja päivästä toiseen.

Kävin tänään Tyksissä mm. kuulemassa verikokeiden tuloksia. Lähestulkoon hyvin olivat asiat, hemoglobiinikin oli noussut jo 124:ään. Sairaalasta lähtiessähän se oli vain 101. Niistä tuloksista paljastui kaksi asiaa. Muistaakseni se oli Natrium, kun oli koholla. Tästä hoitaja tiesi, että juon vettä liian vähän. Totta, myönnän. Vaikka kuinka tiedän, että vettä tulisi juoda jopa 2 litraa päivässä, en juo. Eikä sen kuulemma tarvitse olla vettä, mutta nestettä kuitenkin.

Toinen oli muistaakseni Kalium (tai joku muu), joka taas oli liian alhainen. Se kertoi, että en syö proteiineja tarpeeksi. Näin ne paljastuivat heikkouteni. Jonkunlaista ruokavalioremonttia tässä on siis ruvettava tekemään. Mikä siinä on, ettei ihminen ymmärrä omaa parastaan?!

Mervi

3 kommenttia:

  1. Ei sitä usein tee muutoksia ennen kuin on aivan pakko, stemppiä sinulle ♥

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Ai kun kuulosti tutulle. Miun pitäs tän kuun lopulla mennä kokeisiin ja helmikuun puoles välissä lääkäriin. Ja kokeet kertovat varmaan karuja asioita.
    Tiijän kyllä miten pitäs syödä ja milloin. MUTTA kun ei vaan saa aikaseksi. Miul on nykysin taas työhuone kotona (ostettiin kesällä rautatieasema), et ois vielä aikaste helppoa toteuttaa nuo syömiset. Mut eipä voi syyttää muuta ku itteään.

    t. eläinhattu Anne

    VastaaPoista
  3. Hyvälaatuisen proteinin syöminen varmasti aika tärkeetä, että rappeutuneet jalanlihakset saatais vetreytettyä.
    Näissä ei nyt taida auttaa ihan naistenlehtiohjeet, sulla on tosi kysymyksessä.
    Oiskos terveyskeskuksella taikka sitten leikanneella sairaalalla ravitsemusterapeuttia , joka vois ottaa vetovastuun oikeanlaisen muonituksen määrittämisestä ja jonkunlaisesta
    seurannasta ainakin aluksi.

    VastaaPoista