seuraa sähköpostitse

maanantai 18. toukokuuta 2015

En ehkä uskalla

Kirjoitin jo valmiiksi jutun asiasta, joka juuri nyt on päällimmäisenä mielessäni. Tämä blogihan on minulle päiväkirja. Olin rohkeasti painamassa julkaise-näppäintä, mutta sitten iskikin arkuus. Vai järjen äänikö se oli? Ehkä en uskallakaan.

Usein tänne kirjoittaessani kuvittelen kaikki lukijani vieraiksi ihmisiksi, jotka eivät minua tunne. Toki teistä on tullut tuttuja vuosien varrella. Ja tiedän, että tuttuja ihmisiä omalta paikkakunnalta käy täällä lukemassa. Ja tytär lukee. On kuitenkin helpompi kirjoittaa kuvitellulle "kasvottomalle" lukijalle. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?

Kirjoitus, jonka laitoin nyt lepäämään, on kovin henkilökohtainen, mutta koskettaa kuitenkin muitakin ihmisiä - ei läheisiä kuitenkaan. Koska on pieni mahdollisuus, että juuri he käyvät täällä lukemassa, en tässä vaiheessa julkaisekaan juttua. Juu-u, tosi kivasti tehty. Näytän, empäs näytäkään...

Tunteet ovat minun omiani. Totuus on minun totuuteni. En pelkää vastapuolen purkausta, mutta en vaan jaksa enempää setvimistä.

Lähden siis tekemään Kerttu Aaltosen esiintymispukua Myllymuorin hahmolle. Siihen tulee mm. hulahulavanne, josta kuuluu sihinää.....

Mervi




4 kommenttia:

  1. Tunteiden purkaus paperille auttaa paljon, mutta kaikkien ei tarvitse tietää siitä eli kaikkea ei tarvitse julkaista nettiin. Myös puhuminen auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhuminen on kaikista nopein ja tehokkain tapa minulle selvitä ikävistä tunteista. Kirjoittaminen ei suju yhtä nopeasti kuin ajatus, vaikka osaankin kymmensormijärjestelmän. Mutta ehkäpä tuo aamuinen kirjoitus kuitenkin selvitti omat ajatukset, nyt tuntuu jo helpommalta.

      Poista
  2. Juuri noin ajattelen itse, ei voi omia asioita ja ajatuksia laittaa tänne. Mietin että ketkä lukevatkaan blogiani. vieraat ei haittaa mutta ystävät ja tutut ja se on esteenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-ih. Toisaalta, kun nettiin lähtee, on jo julkisuudessa ja kaikessa sinne kirjoitetussa on riskinsä. Kynnys "itsensä paljastamiseen" matalenee ajan kanssa ja joskus sitä miettii, että onko tullut liian rohkeaksi.

      Poista