tiistai 1. syyskuuta 2015

Paluu arkeen

Reissu Viroon jäi taakse. Olemme käyneet nyt niin monta kertaa eri puolilla Viroa, että alkaa olla mitta täysi. Ei löydy enää uutta ihmeteltävää. Tällä reissulla suuntasimme Tallinnasta Tarttoon, sieltä Pärnuun ja takaisin Tallinnaan. Tämä oli valmis ryhmämatka ja taivalta taitoimme etupäässä bussissa istuen. Ihan liikaa. Sinänsä istuminen ei tuottanut tuskaa, mutta väsyttävää ja hiukkasen tylsää se oli. Onneksi oli reippaat oppaat mukana.

Ohjelma oli tiukka, omaa aikaa ei jäänyt juuri ollenkaan. Ostoksia en tehnyt muutamaa korua (myyntiin) enempää. Ei tullut vastaan mitään mielenkiintoista. Paitsi. Rukiilla höystetty suklaa! Olisipa kiva saada sitä Pellavasydämeenkin myyntiin. Ruissuklaan täytyy olla terveellistä, vai mitä luulet? Söin koko levyn.



Oikeastaan ainoat, mitä varten enää lähtisin Viroon, on käsityömessut ja kylpyläloma. Muuten se seutu on kyllä koluttu.

Eilen kävin tukkuliikkeessä hakemassa matonkudetta,  kun en sitten tänä vuonna enää pääse liikkeelle. Ensi viikolla menen leikkaukseen ja se on sitten siinä - käveleminen. Tästä tulikin mieleeni, että "löysin" eilen illalla blogin, jota pitää vuonna 2012 Hyvinkään ammuskelussa loukkaantunut naispoliisi. Vielä kolmen vuoden jälkeen hän on sairaalassa, mutta odottaa kuntoutukseen ja kotiin pääsyä.

Suosittelen jokaikiselle  blogin lukemista. Ei muuten tunnu omat ongelmat mitenkään valittamisen arvoisilta. http://fenixx98767.blogspot.fi/

En siis valita minäkään, vaan nautin näistä viimeisistä päivistä ja otan leikkauksenkin nurisematta. Minulla niitä on sentään vasta 20 takana, kun tällä nuorella naisella jo 200.

Toivon sinullekin elämäniloa ja sisukkuutta omissa vaikeuksissasi!

Mervi

2 kommenttia:

  1. Itsekin olen lukenut tuota blogia muiden blogien ohella. Hurja taistelutahto ja voima löytyy ko. henkilönkin taustalta, aivan uskomattoman rankkojen kokemusten ohellakin...

    Nautitaan hyvistä päivistä ja jaksetaan ja jatketaan muiden haasteiden ohella päivä kerrallaan. Voimia leikkaukseen!

    VastaaPoista
  2. En ole lukenut blogia, mutta seurannut muuten mediasta tätä tosi sisukasta taistelijaa. Nyt hän kai pääsi tai pääsee ainakin pian kotiin.

    Ja sinä olet toinen taistelija, jota suuresti ihailen ja kunnioitan. Voimia leikkaukseen, enkelit kanssasi.

    VastaaPoista