torstai 30. huhtikuuta 2015

Himalayaa yömyöhään

Ai, miten kivaa kkun voi milloin tahansa poiketa työpaikalleen. Siis niinkuin ihan yhtäkkiä, kun saa jonkun inspiksen.

Nytkin tuli mieleen, etten muistanutkaan kuvata virkkaamaani lippapipoa, joka valmistui tänään. Siitä paikasta siis kuvaamaan. Illalla myöhään, joten kuvat on yökuvia. Aika hieno tausta näyteikkunalla, kirkko on tien toisella puolella.

Kokeilin Himalaya Denim-lankaa ja tykkään kyllä kovasti. Pehmeä, vähän samettisen tuntuinen. Tämä on harvoja liukuvärjättyjä lankoja, mitä meillä on puuvillaisina. Tästä täytyy kyllä ottaa muitakin värejä myyntiin. 100% puuvilla, puikkosuositus 3,5 mutta minä virkkasin pienemmällä koukulla, taisi olla 2,5. Kerästä, 50g, tulee lankaa 140 metriä ja se riittää tähän lippapipoon, joka mahtuu kyllä minullekin, mutta sopii paremmin tälle nukelle.



Huomenna on vapaapäivä ja uuden kodin "sisustaminen" = järjesteleminen jatkuu. Lisää kuvia siitä.
Pellavasydämen Mervi

Uusi kone ja kaikki...

Kyllä mun nyt niin kelpaa! Uudessa kodissa on elämä lähtenyt rullaamaan, vaikka pientä totuttelua onkin: kaapit aukee väärään suuntaan, uusia hanoja ei osaa käyttää, pyyhkeille ei ole paikkaa jne.

Mutta mulla on uusi pöytäkone ja se toimii kuin ihmisenmieli, jopa nopeammin kuin mun sormet. Nyt sen vasta huomaa, miten paljon meni aikaa odotteluun, kun vanha ja väsynyt kone yritti viimeisillä voimillaan availla sivuja ja tiedostoja. Harmi tietysti se, että kaikki kuvat, sähköpostiosoitteet ja tekstit ym. on menetetty vanhan koneen tilttaamisen myötä.

On tämä elämä helppoa, kun koti ja työ on samassa talossa. Oven vaan aukaisen ja olen työpaikalla. Mua ei ollenkaan haittaa, että vapaa- ja työaika menee sekaisin. Mun omaa kaikki. Ei tarvitse enää kanniskella painavia laukkuja edestakaisin, eikä ole enää tarvikkeet väärässä päässä, kun kaikki on tässä.

Tällaisen tekstin laitoin toiseen blogiin:

Makuuhuoneen sisustaminen edistynyt...

Olemme nyt muuttaneet uuteen kotiin. Kolme yötä on nukuttu ihan hyvin.

Erittäin tyytyväinen olen makkarin tapettiin ja melkein tyytyväinen verhoihin, mutta sängynpeite askaarruttaa. Pitkään ailahtelin mustan ja valkoisen välillä ja päädyin mustaan. Nyt se kuitenkin näyttää liian synkältä. Toinen puoli peitteestä on harmaa.




Mitä mieltä sinä olet, vaihdanko valkoiseen?

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Pieni pettymys

Nukuttiin sitten ensimmäinen yö uudessa kodissa. Tosi kivalta tuntuu, vaikka pienen pettymyksen koinkin. Olin ostanut hienot pellavalakanat: pussilakanat, tyynyliinat ja vielä koko sängyn mittaisen aluslakanankin. Minun mittapuuni mukaan kalliit, vaikka 30 prosentin alennuksessakin olivat. Yli 200 euron setti.

Laitoin niitä sitten paikoilleen ja huomasin, ettei se iso alulakana ollutkaan, vaan iiiiiso pussilakana. Noh, ei kai se haittaa, ompahan kaksinkertainen.... Sitten pussilakanat. Mutta nepä sitten ei olleetkaan pussilakanat, vaan aluslakanat! Olisin siis päässyt halvemmalla tekemällä itse omista pellavakankaistani, ompeluhommiin kun kuitenkin joudun.

Ennen vanhaan nukuttiin kyllä peitto ja irtolakana -systeemillä, mutta nytpä ei oikein tahtonut saada nukuttua, kun lakana huiteli ties missä.

Ensi yönä täytyy tyytyä vanhoihin kukkalakanoihin. Mervi



maanantai 27. huhtikuuta 2015

Jännittää...

Tänään kävivät vammaispalvelun naiset kotikäynnillä. Olen hakenut henkilökohtaista avustajaa ja porraskiipijää. Avustajan myöntäminen on kuulemma "siinä ja siinä" - vai mitä sanamuotoa he nyt sitten käyttivätkään. Minä niin sen tarvitsen ja olen kovasti pettynyt  jos hylkypäätöksen saan.

Muutto etenee, kiitos reippaan ja ahkeran mieheni, joka yksinään homman hoitaa. Mitä nyt minä vähän saan pakattua. Kävin valitsemassa olohuoneeseen verhot. Minulla on kovin huono värimuisti ja kaupassa tuli epävarmuus. Soitin siis mieheni mukaan valitsemaan ja yhdessä löysimmekin molempia miellyttävän vaihtoehdon Vallilan verhokankaista. Saa nähdä sopiiko tuo lilahtava väri? Sain taas hyvän opetuksen siitä, että on hyvä pitää kiinni periaatteesta "asiakas on aina oikeassa". Miten kurjalta se tuntuukaan, kun myyjä teilaa mielipiteesi. Olimme erimieltä toisen kankaan väristä. Jos kangas on asiakkaan mielestä lila niin hänelle se on, vaikka myyjä olisi mitä mieltä. Ei siitä kinaamaan ainakaan kannata ruveta.

 Mervi


sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kone tilttasi, mutta homma pyörii...

Ikivanha pöytäkoneeni sanoi sopimuksen irti. Tosi hölmö olo, kun on niin siihen tottunut. Sen ääressä on niin leppoisaa työskennellä, puolimakuulla pöydän päällä röhnöttäen.

Tänään meillä oli ensimmäinen julkinen näyttö vanhassa kodissa, mutta emme ole vielä saaneet tietoa, onko edes ketään käynyt. Uudessa kodissa hommat etenee. Valitettavasti kuvat on kamerassa, enkä osaa niitä tähän tabletille liittää. Makuuhuone on sänkyä vaille valmis. Olohuone oli pitkään ihmettelyn alla, kun ei tila riitä millään. Tein ison luovutuksen, kun päätimme, ettei kirjahyllyä ei tuoda sinne ollenkaan. Se on koko seinän kokoinen, eikä ole edes varmaa, olisiko se mahtunut korkeutensa puolesta tilaan. Lattia kun on epätasainen. Moneen kertaan käänsimme ja väänsimme huonekaluja ja lopulta saimme mieleisen järjestyksen.


Huomenna on kiva homma lähteä ostoksille. Olohuoneeseen pitäisi löytyä verhot, matot ja kangas noihin tuoleihin. Kuusi tuolia odottaa kankaan uusimista.

Makuuhuoneeseen löysin lähes täydelliset verhot, mutta sitten mokasin pituuden kanssa. Ihan varmasti mittasin ne oikein, mutta mihin oli kadonnut 10 cm pituudesta? Muistelen että joskus on keinokuituinen kangas mennyt silittämisessä kokoon - oliskohan tässä käynyt myös niin.

Tuota lamppua jään vielä miettimään. Se on aina - lähes 40 vuotta - ollut meidän makuuhuoneessa, mutta eipä siinä koskaan valoa pidetä. Kaunis esine, mutta turha. Varjostimen jos uusisi valkoiseksi... toisaalta olen koittanut välttää kaikkea turhaa. Mitä sinä tekisit tuon lampun suhteen? Pidetäänkö vai laitetaanko kierrätykseen?

Tänään oli aivan ihana, suorastaan kesäinen päivä. Muistelen, miten vuosi sitten ystäväni Riitta toi valkovuokkoja minulle sairaalaan. Nyt Riitta on hyväntekeväisyysreissulla Nepalissa, missä on ne maanjäristykset. Saimme kuulla, että hän on turvassa!

Näin ihanasti nupullaan kukkii persikkapuu uuden kodin pihassa.



Toivottavasti saan huomenna uuden pöytäkoneen toimintaan uudessa kodissa, on tämä töpöttäminen niin tuskallisen hidasta ja hankalaa. Mervi




torstai 23. huhtikuuta 2015

Työ tekijäänsä kiittää, mutta välillä rankaisee?








Meninkin eilisessä kirjoituksessani kehumaan, että ihminen pystyy mihin vaan kunhan haluaa! Siivosin nimittäin putiikin takahuoneet kuntoot ja yö olikin sitten ihan hiveä. Kivuilta en saanut nukuttua. Välillä unohdan, etten ole terve. Fibromyalgia nostaa päätänsä, kun liikaa rasitan itseäni. Mutta minkäs teet? Pakko välillä on yrittää.

Ihana Pirkko päästi minut pälkähästä. Aamulla soitin Pirkolle ja hän lupasi tehdä tämän päivän. Nukuin klo puoleen päivään ja sitten olikin kunto jo ennallaan.

Tänään kävi rakennustarkastaja tekemässä lopputarkastuksen. Ette kyllä ikinä usko, minkälainen olen suustani! Vai olisitko uskonut, että voin käyttäytyä noin vieraan ihmisen edessä? Käypä kurkkaamassa toisessa blogissa. Olemme erittäin tyytyväisiä, että kaikki oli ok ja muuttosuunnitelmat toteutuvat suunnitellulla aikataululla. Nyt päästään todella vauhtiin! Sänky viedään maanantaina ja sitten saankin nukkua ensimmäisen yön yksinäni uudessa isossa kodissa, kun mieheni lähtee mökille! 

Sunnuntaina on ensimmäinen yleinen näyttö vanhassa kodissa. Kiinteistövälittäjä hoitaa homman ja me pysymme poissa näyttämöltä. 

Tämän illan koitan ottaa vähän rennommin, sillä huomenna on vuorossa ikkunoitten ja kaappien pesua. Istun ja virkkaan. Tällä hetkellä on menossa asiakkaan tilaama virkattu verho. Tässä on ensimmäinen versio, johon jouduin tekemään "jatkopalan" mutta ei se ole hyvä - tämä toivottavasti sopii johonkin ikkunaan uudessa kodissa. Asiakkaalle teen uuden, koko matkan samaan suuntaan. Näitä tulee kaksi, salusiineiksi keittiön ikkunaan.

viimeistelemätön salusiinin puolikas


Mervi

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Syros, Sevilla ja siivousta

Tänään yritettiin kiivaasti saada myymälän takahuoneita järjestykseen. Huomenna torstaina tulee rakennustarkastaja tekemään lopputarkastusta. Se on se sama "tiukkis" joka alkuun määräsi liikkeen lopetettavaksi. Suhtaudumme siis äärimmäisellä kunnioituksella ja vakavuudella virkaintoista virkamiestä kohtaan.

Mitä ihminen tarpeeksi tahtoo, se kyllä siihen pystyy. Imuroimaankin, vaikka toisessa kädessä on keppi.


Syros ja Sevilla ovat keinokuitulankoja, joita tilasin varta vasten tölkkinipsutöitä varten.


 Syros-lanka on todella luksuksen näköistä. Mitähän muuta siitä voisi tehdä?
 

Ilta onkin sitten mennyt levätessä, sen verran enemmän on paikat kipeenä kovasta touhuamisesta. Lähden virkkaamaan asiakkaan tilaamaa verhoa.

Pellavasydämen Mervi

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Uutta tavaraa pukkaa

Lisää postilähetyksiä tuli tänään - kaksin kappalein - vaikka on vielä edellisetkin purkamatta. Ja jälleen kävi edustaja, jolta tilasin myös tavaraa. Kyllä Pellavasydämessä alkaa olla tavaraa hyllyt pullollaan.

Tänään tuli lankojen lisäksi kukkaronkehyksiä. Asiakas tilasi tölkkinipsulaukkuunsa kehyksen ja innostuin niitä tietysti tilaamaan vähän enemmänkin. Nyt löytyy laukkumallista, ommeltavaa ja puristettavaa, isoa ja pientä....



Nuo, missä on reikiä, on ommellen kiinnitettäviä, toiset taas puristettavia. 

Katian Merino Baby-langasta tuli viisi väriä. 
Kyseessä on 100% superwash villalanka, pehmeä ja kutittamaton.



Ei, nyt en enää ehdi mukaan... tekemään kaikista langoista jotain malliksi. 
Tällaisessa asussa olin tänään töissä


Olen tainnut teillekin jo kummastella sitä, että miksi nykyään valitsen mustaa ja harmaata ylleni, vaikka ne vievät viimeisenkin värin kasvoilta. Puhuin tästä yhden asiakkaan kanssa. Sitten esittelin hänelle vielä purkamatonta pakkausta ja kerroin, että siinä on "ihanan värisiä ipiuusia trikoisia kankaita". Asikas oli kiinnostunut, joten avasimme pakettia. Mitä sieltä tulikaan.... harmaata, harmaata, harmaata. Tähtiä harmaalla pohjalla, palloja harmaalla pohjalla, harmaata pellavaa, värikkäitä lintuja, mutta harmaalla pohjalla!

Taitaisi olla parempi, että antaisin jonkun muun valita tuotteet.

Pellavasydämen Mervi

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Mitäs se vaakaraita taas tekikään?

Ainahan meille on toitotettu, että vaakaraita vaatteissa leventää. Taitaa olla totta?


Tässä taas yksi ostokseni facebookin Isosisko-vaatekirpparilta. Olen tähän oikein tyytyväinen, vaikken näihin kuviin olekaan... Koska kirpparilla on tiukat säännöt mitoista, yleensä ei juurikaan tule sopimattomia vaatteita. Kunhan tietää omat mittansa.

Nykyisin pidän aina mekkoa tai puolihametta. Yhtäkkiä pitkät housut alkoi tuntua epäpukevilta. Miten sitten kesällä, kun ei voi enää käyttää paksuja sukkiksia?Tällaistakin harrastan aika paljon, että vähän knfti mekko ja alle puolihame. Tätä mekkoa en kyllä edes sovittanut yksinään. Kiikun kaakun ehkä - riittääkö pituus?


Tässä kuvassa piti näkyä, että silmälasit on juuri samaa sinistä kuin mekon raidat, mutta eihän se näy.


Mekon ja huivin värit natsaavat mielestäni erinomaisesti. Tässä muuten syntyy tilaustyönä virkatut verhot.

Kirpputoriostoksissa on sellainen mukava puoli, ettei yhtään tiedä, kuinka muodikas tai epämuodikas on. Joku muu näkee, että tuo mekkohan on monta vuotta vanha - ehkä - mutta minäpä en sitä tiedä, joten voin nauttia täysillä UUDESTA ostoksesta.

Ja siitä että vuosi sitten tämänkokoisesta mekosta saatoin vain haaveilla.
Mervi

Hankintoja

Impulssiostona hankin vessaan pyykkikopan. En siis virkkaakaan - tämä on ehkäpä vielä parempi. Vaikka materiaali tuntuu ohuelta, lähes paperilta, hyvin napakasti koppa pysyy pystyssä.


Kaveriksi tälle ostin sarjaan kuuluvat pikkukorit.




Korit ovat samaa sävyä muuten erisävyisen kaapiston kanssa, joten nyt ehkä näyttää yhtenäiseltä.


Voisin haluta saada nuo korit seinään kiinnitettyinä, mutta saa nähdä... mieheni ei ole kovin halukas yleensäkään kiinnittämään MITÄÄN vastamaalatuille seinille. Tai ylipäätään mihinkään seinään...

Onhan tämä nyt tyylikkäämpi - tai ainakin modernimpi - kuin nyt käytössä oleva?


Mutta. Mikä tässä uudessa on huono puoli, niin se, ettei voi enää yrittää noita "koitan onnistunko osumaan" - heittoja... Vessan lampuksi valikoitui tällainen. Ensin ihmettelin, että miksi ihmeessä se on tuolla katon rajassa, mutta sitten käsitin: lampun alle tulee peili. Se on vielä päättämättä.


Mervi

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Melkein kuin poppanaa

Oottekos tehneet tällaista "poppanaliinaa"? Näyttää kaukaa katsoen aivan poppanalta, vaikka onkin tehty virkaten. Satuin kameran kanssa oleen liikkeellä, kun asiakas tuli näyttämään aikaansaannostaan. Luvan kanssa siis näytän hänen työnsä. Minun mielestäni tosi kaunis.



Tässä kyllä vaikuttaa lankakin lopputulokseen. Kyseessä on ruotsalainen lanka ja se kiiltää jonkinverran - enemmän kuin tavallinen merseroitu puuvillalanka.

Malli on erittäin yksinkertainen: 2 pylvästä, 2 kiinteää silmukkaa vuorotellen.... toisella kerroksella paikat vaan vaihtuu, eli 2 ks, 2 p jne... Tämä raidoitus on tehty näin:
16 kerrosta vaaleaa, 4 kerrosta ruskeaa, 2 vaaleaa, 2 punaista, 2 ruskeaa, 2 punaista, 2 vaaleaa, 4 ruskeaa ja 16 vaaleaa, eli 16,4,2,2,2,2,2,4,16

Tämä täytyy ehdottomati kokeilla, mutta mistä saisi tuollaista kiiltävää lankaa?

Pellavasydämen Mervi

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Nuttuja ja tuoksua

Nuttu ja tuoksu, mitä niillä on tekemistä keskenään? No ei niin mitään, ovat vaan samassa kuvassa...

Tällaiset kolme nuttu-myssy-tossu-settiä ostin paikalliselta neulojalta. Vaikka nämä tulisivatkin nopeasti valmiiksi, jotenkin en itse tykkää neuloa. Saumoissa on kumminkin jokseenkin kova työ. Kaikki "pieni piipertäminen" on hankalaa...






Kun keskiviikkona kävin kuulemassa lääkäriltä ikävät uutiset uudesta leikkauksesta, päätin lahjoa itseni uudella hajuvedellä. Tresorin tuoksu. Mieto, kesäinen kukkaistuoksu.



Tänään oli jokseenkin hiljainen päivä. Montaa asiakasta ei käynyt. Istuskelin keinutuolissa neuloen pellavalangasta huivia. Nyt sen päätin, että huivi siitä tulee - kokeilin vessan verhoksi, mutta ei se näyttänyt hyvältä. Näin pitkä pätkä tuli yhdestä 50 gramman kerästä. Leveys on yli 60 cm ja korkeutta ehkä 40 cm?


Vähän saimme Ripsan kanssa järjesteltyä lankoja paketista hyllyyn. Voi ihmettä, miten paljon meillä on nyt puuvillalankoja. Kova into olisi kokeilla kaikkia!  Pellavasydämen Mervi

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kaaoksen keskellä

Kahtena päivänä peräkkäin posti toi paketteja. Ne ovat edelleen eteisessä sikinsokin purkamatta levällään. Mutta meikä tyttö vaan istuu keinustuolissa ja neuloo, unelmoi ja nauttii elämästään! Kaikki eivät kuulemma pysty moiseen suoritukseen.


Katia-lankojen edustaja kävi viikolla ja johkaannuin tilaamaan ison satsin. Nämä ovat ensimmäset tämän merkin langat. Avasin paketin ja ensimmäisenä käteeni osui pellavalanka Lino. En saanut sitä enää pois käsistäni - oli pakko ottaa puikot ja alkaa kokeilla. Loput langat jäivät siis odottamaan....

Niin ja ne puikot ovat tällä kertaa Knit Picksin irrotettavat kaapelit ja päät.  On muuten hyvät ja kivat. Nämä ovat yhteensopivat Knit Pron vastaavien kanssa. Minulla on molempia myynnissä. Onhan nuo hintavia, mutta kun näistä kokoaa sopivan setin, ei monia puikkoja tarviikaan ja ovat paljon helpommat säilyttää! Suosittelen.

Niin kaunis helmenharmaa lanka. Ensin tuli mieleeni neuloa harvaa neulosta ikkunaverhoksi. Tai sitten voisi tehdä hartiahuivin. Asiakas, jolle esittelin työtäni kertoi nähneensä vähän samanlaisesta neuloksesta tunikan. En ole vielä päättänyt, mikä tästä tulee.

 Kerässä on 50g ja 150 metriä ja se maksaa 7.30 euroa. Lanka tuntuu riittävän, riittävän ja riittävän...


Valitsin viisi väriä: valkoinen, luonnonvalkoinen, helmenharmaa, sininen ja ruskea. Luulen, että kyllä neulon tästä puseronkin itselleni.


 Kaaoksesta puheenollen... Ensi viikolla mieheni pitää vapaaviikon ja alkaa siis muutto uuteen kotiin. Tänään hän kertoi tilanneensa lopputarkastuksen ja kuulemma putiikissa pitää olla hyvä järjestys. Täh! Eihän se mikään siivoustarkastus ole? Mutta kuulemma, jollekin on annettu määräys poistaa asuinhuoneistosta liika tavara - on kuulemma paloturvallisuuden kannalta riski. Miten ihmeessä ehdin siivota takahuoneet järjestykseen. Apua!

Tällaiselta näyttää eteisessä - keinutuolista katsottuna:


Pellavasydämen Mervi

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Eikääää....taas!

Pettymys, mutta ei yllätys.

Lähdin tänään Turkuun Tyksiin ja asioille. Luulin käyväni lopputarkastuksessa läpihuutojuttuna ja sitten keskittyväni ostoksiin. Mutta.

Minut leikannut lääkäri Mika Junnila oli oma ihana itsensä, mutta uutisensa eivät olleet miellyttäviä. Marraskuussa leikattu lonkka on kuvissa ennallaan ja siis hyvä. Kaksi vuotta kuulemma on "varoaikaa" että vasta sen jälkeen voidaan huokaista helpotuksesta.

Sensijaan sekä oikean puolen polvi että lonkka ovat sökönä. Polvessa on lisäksi joku rakenteellinen  virhe, edessä joku jänne on liian pitkä ja se kuulemma haittaa leikkausta. Nivelpinnat ovat aivan kuluneet ja polvi tulee siis leikattavaksi, mutta ei  vielä.

Oikea lonkaa sensijaan leikataan SYYSKUUSSA. Olisin toivonut pitemmän ajan ennekuin taas joudun leikkaukseen. Lonkkaproteesi on kutenkin koko matkaltaan irti. Lääkäri näytti minulle röntgenkuvan, mistä asian saattoi kyllä selvästi nähdäkin. Kysyin, onko siitä haittaa, jos vielä pitkitetään leikkausta. On kuulemma, luu alkaa kulua ja leikkaus on entistä vaikeampi tehdä luupuutosten takia.

Ei siis auta, kuin alkaa taas orientoitua leikkaukseen. Nyt tähän lonkkaan laitetaan "ihan tavallinen" lonkkaproteesi. Olen sikäli yllättynyt, että polvi enemmänkin haittaa elämää.

Aika pitkiä matkoja kykenin kuitenkin Turussa kävelemään, vaikka laahustaen. Siis minun pitkä matkani on kauppakeskus Mylly päästä päähän. Hyvitin itseäni ostamalla uuden hajuveden ja kevättakin. Kävin myös kudetukussa ja nyt autoni on täynnä kauniita rullakuteita.

Häälahjaksi meille yhteisesti ostin pellavalakanasetin ja sängynpeitteen. Kyllä, meillä on TAAS hääpäivä. Justiinhan se oli. Olin sairaalassa ja sain mieheltäni kukkakimpun. Tänäänkin sain. Ihan liian nopeasti nämä vuodet kuluvat.

Nyt kyllä nautin entistä enemmän tästä ajasta ennen seuraavaa leikkausta. Loppupäivän nautinkin nukkumalla - neljä tuntia. Heräsin kymmeneltä illalla ja ihmettelin kun olohuoneessa oli valo, luulin nimittäin jo aamun olevan.

Mervi

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Kultaa ja hopeaa töpsyille

Tänään keksin vahingossa uuden sanan, kun yritin sanoa tölkkinipsutyöt - eli siis TÖPSYT.

Jokos sinä olet nipsutöihin hurahtanut? Minä en. Mutta asiakkaistani moni on. Heitä varten tilasin laadukasta kulta- ja hopealankaa. Ja nylonlankaa. Tilasin (tai siis annoin tulla) Juju-kerhosta tilkkudesign kakkos-kirjan. Jotain pitäisi itsekin kokeilla, että tietää, mistä puhuu...


Siinä ne on kauniissa rivissä. Hienosti silkkipaperiin pakattuna.

Nämä nylonlangat kestävät katkeamatta

Kyllä on hienoja lankoja. Tänään kävi Katia-lankojen edustaja. Paaaaaaljon tuli taas tilattua. Niijja pellavakangastakin. Pitäisi alkaa pikkuhiljaa orientoitua pellavatunikoitten tekemiseen.

Pellavasydämen Mervi

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Arvonta suoritettu

Retro-lakanakangas -kyselyyni sain 13 vastausta ja kaikissa niissä kommenteissa tykättiin punaisesta kankaasta. Sain hyvän käsityksen kankaan hinnoittelusta ja päätinkin sen olevan 15 euroa metriltä. Vielä ei ole ostajaa ilmaantunut.

Arvonta ei ollut vaikea suorittaa ja voittajaksi nousi lappu, jossa luki "Mummeli".

Mummeli saa nyt päättää, ottaako Ähtäri-essu-setin vai palan kyselyn aiheuttanutta kangasta. Sikäli hauska sattuma - ja ihan silkka sattuma, sillä arvonta suoritettiin hyvin sääntöjen mukaisesti - että mummeli asuu Ähtärissä. Mutta ehkä hän haluaakin palan punaista nostalgiaa?

Ilmoitapa mummeli kumman valitset ja tietysti osoitteesi, niin laitetaan arvontapalkinto lähtemään!


Kuvituksena tekstiin millään lailla kuulumattomat kuvat pellavista, joita löytyi kaappeja järjestellessä.

Kuis se noin kikkaraan on menny?

Pätkiä ja palleroita

Jonkun jäljiltä jäänyttä


Pellavasydämen Mervi