seuraa sähköpostitse

perjantai 23. joulukuuta 2016

Pikkutarkalle näpertelijälle

Sanalla näpertelijä voi olla hiukan negatiivinen sävy. Tässä tarinassa se tarkoittaa pienten osien hallintaa, käden hyvää motoriikkaa, vapisemattomia sormia ja hyviä hermoja.

Kaikkea sellaista, mitä minulla ei ole.

Harjoittelijamme Tanja näytti tämän käsityön minulle. Hän oli tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta tarvikkeet ja valmistanutkin jo useampia tauluja. Suomessa näitä ei vielä juurikaan ole myynnissä ja minäkin hankin ulkomailta tällaisen kokeiluerän.

Kyseessä on mosaiikkimaalaus. Vaikka tässä ei ole maalaamisesta ollenkaan kysymys. Pienen pienistä "helmistä" - joko neliön mallisista tai pyöreistä kootaan upea taulu. Kuva ei anna ollenkaan oikeutta pinnan kauneudelle. Helmet voivat olla pinnaltaa myös monikulmaisia. Tässä Tanjan tekemä taulu:


 ... ja yksityiskohta siitä:


Tarvikepakkauksessa on tausta, johon mosaiikkipalaset tarttuvat kiinni. Pinnasta poistetaan suojakalvo ja sitten palat vain asetetaan kukin paikalleen. Pohjassa on merkitty kukin väri erilaisin merkein.

Työkaluna on joko pinsetit (neliskulmaisille paloille) tai kynän mallinen (pyöreille). Tuo kynänmallinen painetaan mukana tulevaan liimaan ja sillä tartutaan mosaiikkipalaseen ja näin sen saa helposti (?!) pudotettua oikeaan kohtaan.


Ehkäpä joulun jälkeen yritän tehdä kokeeksi pienen taulun. Sitten voin tarkemmin kuvata työtapaa.

Myyntiin otin erilaisia kuvia: hevonen, kissa, auringonlasku, erilaisia kukkakimppuja jne. Hinnat riippuvat taulun koosta, alkaen n. 10 euroa.

Tästä uudesta työskentelytavasta on tullut useita kyselyitä ja päätin koota - kylläkin hyvin kehno esitys - Pellavasydämessä tällä hetkellä olevat taulupohjat, koot ja hinnat yhteen näkösälle.

Näitä on nyt tosiaan kyselty, jos vaan kiinnostaa, tilaa pikaisesti, että ehdit saamaan mieleisesi, sillä kaikkia on  VAIN 1 KAPPALE. Tämä on kokeiluerä, jos kiinnostusta riittää, tilaan niitä sitten enemmän. Yksittäin tilattuna tilauksen saa vasta 1-2 kk päästä.

Kooste on Pellavasydämen kotisivujen "ajankohtaista" -sivulla - täällä: http://www.pellavasydan.fi/p/ajankohtaista-tarjoukset.html

Pellavasydämen Mervi Tässä siis oiva lahja hänelle, joka rakastaa haasteita, potee tekemisenpuutetta, himoitsee pikkutarkkaa työtä tai muuten vaan haluaa kokeilla jotain uutta. Työhän on samantyyppistä kuin ristipistot, mutta ei kuitenkaan.....

Pellavasydämen Mervi

torstai 22. joulukuuta 2016

Ristipistotöitä

Sydämeni lähes pakahtuu onnesta, kun asiakas tulee kauppaan ja etsii jotain käsityöideaa LAPSELLE. On hienoa, että lapsi itse ilmaisee halunsa tehdä jotain omin käsin. Silloin siihen pitää tarttua ja yrittää tarjota jotain hänen taidoilleen sopivaa: hiukan haastavaa, mutta sellaista, että se innostaa tekemään työ loppuun. Mieluusti lopputuloksen pitäisi olla jotain, mikä tulee käyttöön.

Minun lapsuudessani tehtiin ompelukuvia.

Pellavasydämessa on tarjolla pieniä, helpohkoja ristipistotöitä. Ne ovatkin tehneet hyvin kauppansa. Ei pelkästään jouluna, vaan myös muulloin. Usein käy myös niin, että aikuinen on ostanut lapselle yhden, tämä on innostunut ja sitten ostetaan toinen. Se, jos mikä, on kauppiaan unelma!

Erilaisia kuvia on vaikka kuinka paljon - varmasti löytyy jokaiselle lapselle mieluinen. Tässä vain muutama esimerkki:





Nämä pienet paketit ovat ihan parasta. Tähän on koottu pohja, johon kuvio on selvästi väritetty, tarvittavat langat ja vielä neulakin. Näin ollen mitään ei tarvitse kotona etsiä.


Olen näitä paketteja myynyt jo pari vuotta, mutta vasta muutama viikko sitten eräs asiakas valisti minua, että töitä on kahdenlaisia, vaikka etupuoli näyttääkin ihan samanlaiselta. Toisissa on isommat ruudut kuin toisissa. Eri vaikeusaste siis.

Toki meiltä löytyy kanavatöitä ja ristipistotyöpakkauksia myös aikuiseen makuun. Ne ovat tietysti paljon vaativampia ja valitettavasti myös hinnaltaan toista luokkaa. Nuo pienet maksavat 11 euroa, mutta isot maksavat useamman kympin. Hinta kulkee käsikädessä työn koon mukaan. Tässä pari:



Ristipisto- ja kanavatyöt eivät ole ollenkaan minua varten. Kärsivällisyyteni ei riitä noin pitkäjänteiseen, tarkkaan työhön. Näihin pitää keskittyä, eikä voi oikein hyvin katsoa telkkaria samalla. Vai. Voiko?

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Raidalliset säärystimet ja sukat

Pellavasydämessä on myytävänä muiden hyvien lankojen lomassa myös Regian sukkalankoja. Paksuuksia löytyy: 4-säikeinen, 6-säikeinen ja 8-säikeinen. Halusin kokeilla tuota kaikkein paksuinta lankaa.

Säärystimistä on ollut tänä syksynä aika ajoittain jopa pulaa. Niinpä päätin tehdä säärystimet.

Rakastan näitä pätkävärjättyjä lankoja. Minun maailmassani jännitykseksi riittää se, että odotan, minkä värinen kohta seuraavaksi putkahtaa kerältä! Tämä lanka osoittautuikin selväraitaiseksi.



Koska rakastan symmetriaa, haluan, että raidat ovat samalla kohtaa. Jotta sain yhden kerän riittämään, annoin sen verran periksi, että raidat saavat olla eriväriset - mutta kuitenkin kohdakkain.







Tässä vielä kuva asiakkaan tilaamista sukista. Iäkkäälle, pyörätuolissa istuvalle papalle lahjasukat. Vaatimuksena pitkät varret, koska palelee. Tarpeeksi  väljyyttä, koska jalat usein turvoksissa. Väriä, koska pappa tykkää väreistä. Toivottavasti nämä täyttivät toiveet!

Pellavasydämen Mervi

lauantai 17. joulukuuta 2016

Mihin katosivat blogini, olenko minäkin hukassa?

Saattaa olla, että siitä on varoitettu, mutta minulle se tapahtui kuitenkin ikävänä yllätyksenä. Kaikki seuraamani blogit ovat kadonneet jonnekin! Blogilistani oli tooooosi pitkä. Monia niitä olin seurannut jo useampia vuosia.

Kysymys on siis Bloggerin "omat blogini" - välilehdellä olleista blogeista, joita seurasin. Nyt sellaista ei ole enää ollenkaan. Olen yrittänyt etsiä, mutten löydä. Tiedätkö sinä, mitä niille on tapahtunut?

En ollut laittanut näitä blogeja mihinkään muualle seurantaan, en suosikkeihin, en kirjanmerkkeihin. On ollut niin kätevää, kun siitä listasta näen aina uudet päivitykset. En mitenkään voi muistaa niitä kaikkia, byääääh!

Miten te muut nyt seuraatte blogejanne? Oman blogini olen kiinnittänyt www.blogit.fi - sivustolle. Joku lukija muuten kertoikin nähneensä siellä Pellavasydän-blogin. Koska tuolla on niin vähän blogeja, minun blogini on päässyt listalle. Käsityöaiheisista blogeista se keikkuu 10 kärjessä-listalla.




En osaa käyttää  Bloglovin - hakua, enkä mitään muutakaan. Lukulistani hupeni aivan pieneksi, muutama blogi on kirjanmerkeissä.

Pitäääkö minun ihan oikeasti hyvästellä kaikki ihanat tuttavuudet vuosien varrelta ja vain toivoa, että ne palautuvat muistiini tai muuten tulevat jossain yhteydessä vastaani?

Niin - ja sitä paitsi - kaikki yli 200 lukijaa, joiden listalla Pellavasydän on ollut, miten he nyt löytävät tiensä tänne, vai eivätkö enää löydäkään?

Pellavasydämen Mervi

ps. Jipppppiiiiiiii!
Ei se ollutkaan totta! Eihän ne mihinkään hukkaan ole joutuneet. Muutaman viikon vain olen perässä päivityksistä. Sieltähän ne löytyivät sittenkin.... Olin kuitenkin ollut huolimaton etsijä.

Nyt blogit ovatkin Lukemisto - välilehden välissä. Kiva, kiva....

Mervi

Lähes liukuhihnahommaa

Pellavasydämen myyntituotteet ovat lähes poikkeuksetta uniikkeja. Kahta täsmälleen samanlaista tuskin löytyy. Vaikka ompelen paljon esimerkiksi näppipyyhkeitä, jokainen niistä on yksilöllinen, valmistettu yksi kerrallaan.

Historiansa ensimmäisen ison tilauksen Pellavasydän sai reilu kuukausi sitten, kun minulta pyydettiin tarjousta 100 pipon valmistamisesta. Paikallisuus kuulemma ratkaisi valinnan. Niinpä ryhdyimme suunnittelemaan tuota isoa projektia.

Tilaajalla oli kangas valittuna ja hankala valinta olikin. Joka paikasta oli tuo farmi-trikoo lopussa. Onneksi muistin vanhan tutun kangasedustajan ja hänen kauttaan löytyi Tanskasta pakka haluttua kangasta. Ei mennyt viikkoakaan, kun kangas oli meillä ja alkoi kaavoitus ja suunnittelu.

Tässä projektissa jouduin opettelemaan "teollista valmistamista". Sataa pipoa ei tehdäkään yksi kerrallaan, vaan piti suunnitella projektina: Ensin yksi sauma kaikkiin, välitarkistus, toinen sauma, kääntäminen jne...

Pipojen valmistuminen meni hilkulle. Kesken kaiken alkoi näyttää siltä, että kangas loppuu. Olin kyllä tehnyt tarkat laskelmat, mutta pipon malli ja koko muuttui alkuperäisestä, joten kauhukseni totesin kangasta tarvittavan lisää. Mutta ei hätää, vielä sitä oli saatavana. Ja nyt meillä on kangasta vielä yksi pakka jäljellä. Sen varalle on kyllä jo suunnitelmia, mutta jos sinua kiinnostaa traktorit, hepat, possut ja lehmät - meiltä voit ostaa laadukasta trikoota.



Pipomallia on tällä hetkellä myynnissä kahta eri kokoa. Tässä isompi, ruttupipo, joka on malliltaan korkeampi ja jää siis takana "roikkumaan". Korkeus riittää vielä käänteeseenkin.



Toinen malli on niukempi, käännettäessä juuri päänmyötäinen:


Tässä pipon kaava. Leikkasimme tämän kaavan mukaisesti kaksinkertaisesta kankaasta, joten samalla leikkaamisella valmistui kaksi pipoa. Harmillisesti kankaan reunasta jäi  metritolkulla soiroa, joka ei enää pipoon riittänyt. Siitä suunnittelemme kevään korvalla jotain muuta. Ehkä t-paitaa?

Valmistimme pipon kaksinkertaiseksi. Tällainen kangas ei kylläkään salli pipon käyttämistä molemmin puolin, sillä nurjalla puolella elukat olisivat sorkat ylöspäin.


Pellavasydämen Mervi

tiistai 13. joulukuuta 2016

Etusivun mainos

Lehtimainonta on kallista. Muutaman kerran vuodessa kuitenkin satsaan pari sataa euroa kerrallaan paikallislehden mainokseen. Tällä kertaa ihan etusivulle.

Etsiskelin sopivaa tuotetta kuvattavaksi, mutta kun työkaverini Arja saapui töihin tavallista koreampana, taivuttelin hänet suostumaan kuvaan. Hän kun ei ole ollut halukas esiintymään somessakaan - ei täällä blogissa eikä facebookissa. (Huomaa pieni jouluhattu. Mistähän minullekin löytyisi sellainen?)

Tosi pikaisella tilauksella sain paikallisen valokuvaamoyrittäjän, Mika Renholmin tulemaan kuvaaman meidät. Koska myymälässä sisällä ei löydy selkeää taustaa kuvalle, päätimme ottaa sen ulkona. Näin komea pari me olemme:


Arja ompeli meille jouluiset työessut. Meillä on myytävänä tuota kangasta ja siitä tehtyjä essuja: sekä kuvan kaltaisia puoliessuja että myös "suutarin essu" -mallista.



Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Malli kiva, lanka ei aivan.

Myyntiin tulevat tuotteet teen omista langoista, siis niistä, mitä meillä on myynnissä. Joskus asiakas toivoo jotain muuta lankaa, vaikkapa sitä yleisintä "nimeltämainitsematonta". Silloin minun on mentävä paikalliseen tavarataloon ja vähän lusmuillen kuljen siellä hyllyvälissä - ettei vaan kukaan huomaisi. Sen sijaan harvoin tapahtuu niin, että asiakas tuo omat langat, joista toivoo jotain tehtäväksi. Tällä viikolla niin tapahtui. Asiakas oli ensin yrittänyt itse, mutta päätyi sitten pyytämään apua.

Tiedättehän sen tunteen, kun lanka on epämiellyttävän tuntuinen käsissä. Tämä oli sellaista. Oli se pehmeää, mutta mutta.... 100% akryyliä saa minut ajattelemaan, että tämä on kokonaan muovia.

Appropoo, tästä tulikin mieleeni se yksi juhlamekko tämän vuoden linnanjuhlissa. Kerrottiin, että se on tehty meren pohjasta (vai järven?) kerätyistä muovipulloista. Hmmm.... kankaalta se kuitenkin näytti. Niinpä niin, kangas saattaa olla tehty muovista, samoin lanka. Tiedostettuani tämän asian, en mitenkään voisi tehdä vauvalle nuttua "vauvalangasta", joka on akryyliä.

 No takaisin asiakastyöhön. Asiakas toivoi pipoa parivuotiaalle. Malliksi hän toivoi "ihan tavallista" - vaikka puolipatenttia. Olin vähän ihmeissäni, kun olen tehnyt puolipatenttia vain villasukan kantapäähän. Varmistin, että puhumme samasta asiasta. Kyllä: neulomatta, nelotaan, neulomatta, neulotaan, yksi kerros ja toinen kerros kaikki oikein. Tuumasta toimeen.

Oikeastaan ihan kiva pinta myös pipoon! Toinenkin asiakas jo innostui tästä pipomallista, kun hänelle valmiin työn esittelin. Ei tarvitse kummemmin silmukoita laskea eikä sovitella. Tähän 2-vuotiaan 51 cm:n päähän sopivaan pipoon loin 70 silmukkaa 5 mm puikoilla. Uskon, että se "sopii kuin nenä päähän".

Lanka oli tuollaista liukuvärjättyä. Ja vaikka tässä nyt moitinkin langan materiaalia, sitä ei käy kiistäminen, että kaunista lankaa ja todella pehmeää. Sitä paitsi villa-allergisille tällaiset keinokuitulangat ovat ainut mahdollisuus.




 Asiakas sanoi, että saa päätellä vain kuromalla kaikki silmukat yhteen. Poikkesin kuitenkin hiukan annetusta ohjeesta ja ihan lopuksi päättelin muutamalla kerroksella silmukoita yhteen neuloen ja lopuksi viimeiset silmukat vedin langalla yhteen.

Asiakas lupasi itse tehdä vielä tupsun ja sitä tämä kyllä ihan selvästi vielä vaatiikin.

Taidanpa tehdä toisenkin, mutta villalangasta. Niistäkin saadaan nykyään tehtyä kutittamattomia.

Pellavasydämen Mervi

lauantai 10. joulukuuta 2016

Hiljaiseloa siellä, touhotusta täällä...

Kiva lukea, että joku blogini lukijoista kommentissaan jo ihmettelee, kun ei mitään kuulu. Aivan kuten hän arvelikin, vauhtia on riittänyt, muttei tarpeeksi voimia. Jos kaupanteko olisi aina yhtä kiireistä kun näin joulun alla, en kykenisi puotia pitämään. Koko päivä jalkojen päällä, tepsuttelua edestakaisin - ei siihen 100% työkyvytön pysty, vaikka miten tahtoisi. Muutaman viikon jaksaa suomalaisen sisun avulla!

Kivaa tämä on - ehdottomasti! Hauska tavata asiakkaita, jotka tulevat ensimmäistä kertaa kauppaan arasti kysymään, että "sattuisko teillä olemaan...." tai niinkuin täälläpäin pruukataan kysyä: "Ei teillä mittään sattuis kynttilänsydäntä olemaan?" On niin kiva vastata epäilevälle, että "onhan meillä".

Vielä ei varsinaisia joululahjoja ole paljon osteltu, mutta askartelutarvikkeita kyllä.

Kaupungissa on myös yrittäjien yhteiset myymälät (jostain syystä kaksi eri puotia!) ja niistä toiseen, Tonttupuotiin, on myös Pellavasydämen tuotteita viety. Siellä käy kauppa joululahjoista paremmin, kun puoti on ihan keskeisellä paikalla. Ihmisiä kulkee ohi, ihastelee mielenkiintoista näyteikkunaa ja piipahtaa sisällekin.

Aivan tuosta vaan ei tuo ylimääräinen myynti synny. Aikamoinen vaiva on toisenlaisten hintalappujen kiinnittäminen ja tavaroiden kuljetus. Ja tietysti myynnistä lohkeaa isohko osa tilan vuokraan. Mutta toivon, että se tuo tunnettavuutta myös jatkoa ajatellen.

Mutta, mitä täällä sitten muuta tehdään kuin palvellaan asiakkaita? Jos on jalatkin kovilla, niin on myös käsillä hommaa. Arja istuu ompelukoneen ääressä päivät pääksytysten ja korjaa vetoketjuja, lyhentää mekkoja, paikkaa ja parsii. Ihan vähän hän on päässyt myös uutta luomaan. Yhtenä päivänä irrotin hänet ompeluhuoneesta askartelemaan. Väsäsimme yhdessä tonttuja. Se olikin kivaa puuhaa.





Näissä tontuissa on selässä lukkosysteemi, eli sen saa kiinnitettyä rintapieleen tai pipoon tai laukkuun tai... Minun omaa rintakorutonttuani on niin paljon ihasteltu ja kyselty ostaa, että "varastimme" idean - en yhtään muista, mistä olen tuon mallin ostanut - teimme toki omalla twistillä hiukan muunnellen.


Löysimme pihalta kivan juurakon ja nyt tontut onkin tosi kivasti esillä, eikö vain? Nyt tonttuja saa ostaa hintaan 8,50 euroa.


Ja mitä muuta olen touhuillut, siitä seuraavalla kerralla....    Pellavasydämen Mervi

maanantai 28. marraskuuta 2016

Joulu valmisteltuna

Taaaaas se pääsi yllättämään - joulustressi! Aikaa on vaan kertakaikkiaan liian vähän. Juuri kun on kesä saatu taputeltua, pitäisi joulu jo olla valmiina. Ehdoton takaraja on 1.adventtisunnuntai, jolloin kaupunki herää jouluun: on joulukadun avajaiset, vanhan ajan markkinat jne... Silloin pitää olla joulutavarat esillä ja näyteikkuna somistettuna. Niin olen itsekseni päättänyt.

Onnekseni sain lauantaille ylimääräiset tunnit avustajan kanssani laittamaan jouluisen näyteikkunan. Kyllä siitä tulikin kaunis. Kuvaaminen vaan on täysin mahdotonta.

Eilen sunnuntaina meillä oli putiikki auki. En mainostanut muuta kuin että mieheni vei ständin kadun kulmaukseen. Siinä se oli parraalla paikalla, mistä ihmiset kulkivat ohi markkinoille mennessään. Ehkäpä sen ansiota oli - ja toisekseen autoilijat parkkeerasivat autojaan tähän lähikaduille - joten meillä riitti asiakkaita.

Tänään, maanantaina, ovi on auki, mutta näyttää siltä, että ehdin tehdä jotain muutakin, kun asiakkaat on vissiiin pelästyneet kylmää ilmaa. Jospa ehtisin ommella itselleni pellavasta jouluisen essun.

Arvatkaa miltä tuntuu, kun "oma väki" ja asiakkaat arastellen kertovat minun näyttävän ränstyneeltä? Kävin otattamassa permanentin, eikä parturi ilmeisesti malttanut leikata ylikasvaneita hiuksiani ja minä taas en ole ehtinyt niitä laittaa. Pääni on siis väritön pehko ja naama yhtä väritön. Ei siis ihme, etten näytä hehkeältä. Saisikohan essulla korjattua tilannetta? Tai ehkä soitan parturille?

Tässä kuvia puodista, joka pursuaa tavaraa:


Eteisessä on askartelupöytä, josta löytyy kranssi-, kynttilä- ja himmelitarvikkeita, pellavaa monessa muodossa, kimallusta ja nauhaa....


Tavaraa on liikaa - tai tilaa liian vähän? 


Eräs asiakas tekee tyttärensä kanssa muovipilleistä  himmeleitä. Itse pidän kovasti mustasta ja omaan kotiin laitan sellaisen kattoon killumaan - ei vain jouluksi vaan pysyvästi.





Nämä helmienkelit ostin Tampereen käsityömessuilta. Nämäkin sopivat myytäväksi muulloinkin kuin jouluna. Vaaleanpunainen ja  vaaleansininen käyvät vaikka vauvalahjaksi.

Pellavasydämen Mervi

tiistai 15. marraskuuta 2016

Arkiset kuvat pilvipalvelusta

Kun ostin älypuhelimen, en älynnyt, miten siitä lähetetään kuvat blogiin. Kuljetin siis mukanani sekä älypuhelinta että tavallista kameraa, mikä tietysti oli hankalaa. Lopulta otin yhteyttä it-tukeeni (= tyttäreeni) ja kysyin neuvoa.

Nyt osaan siirtää kuvat pilvipalveluun ja sieltä ne ovat napattavissa mihin laitteeseen milloinkin tarvitsen. Paljon helpottui ihmisen elämä! Varmaan minulla on vielä paljonkin opittavaa, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...



Toissapäivänä minulla oli jäätävä vilu. Sängyssä makasin kolmen, neljän peiton alla ja siltikin palelin luita ja ytimiä myöten. Kudoin sukkaa kynsikkäät kädessä ja viltti polvilla. Eilen päätin, että nyt se vilu selätetään. Puin ylleni alusvaatekerraston, mitä yleensä tarvitsen vain kerran 10:ssä vuodessa. Ja se muuten auttoi. 
Eihän sitä kukaan arvaa, että se on aluspaita, kun näkyy?
Lisäksi pähkäilin, että minun pitää olla liikkeessä, jotta pysyn lämpimänä. Niinpä lähdin toteuttamaan pientä voimisteluohjelmaani.


Näin tapahtuu reisilihasten aktivoiminen. Ylös, alas, ylös, alas....



Tämä ei ole sitä, miltä se näyttää; en lyö päätäni seinään, vaan seuraavaksi lämmitellään yläkroppaa. Kämmenet seinää vasten, jalat irti seinästä ja punnerrusta käsien varaan. Ai että miten makeesti koskee alleihin. Seuraavana päivänä tiesin tehneeni.


Samoja lihaksia olen rääkännyt kuntosalillakin, mutta se ei ole koskaan ollut näin tehokasta. Taas kerran totean, ettei mihinkään tarvitse LÄHTEÄ, kyllä kotonakin voi kuntoaan kohottaa. Eikä tarvitse paljon aikaa varata, nämä kaksi liikettä voi tehdä ohimennen ja vaikka useamman kerran päivässä.

Ja tulee lämmin.

Mervi




sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Ja taas meitä on monta ja yksi peitto

Tällä viikolla Pellavasydämessä aloitti  uuden harjoittelujakson Tanja, joka on kotoisin Bulgariasta. Hän opettelee suomen kieltä, mutta suorittaa myös myyjän kurssia. Työssä harjoittelu kestää kolme viikkoa. Tanja varmaankin tykkää meistä, kun halusi tulla uudelleen samaan paikkaan!

Tanjalta opimme paljon uutta. Ensinnäkin hänen kotimaansa tapoja, ruokia ja käsityötapoja. Isoäiti on opettanut Tanjalla "kummallisen" tavan neuloa ja sitä sitten ihmettelemme yhdessä asiakkaiden kanssa.


Lanka kulkee niskan kautta ja erikoisella tavalla sitä kierretään myös sormen  ympärille.
Tanja on nopea oppimaan ja hänellä on hyvä muisti - ainut hyvämuistinen meistä - ja sen kyllä huomaa käytännössä. Lisäksi Tanjalta käy helposti opetella uusia työtapoja netistä ja Youtubesta. Pelkästään kuvaa katsomalla hän opetteli intialaisen peukalon ja se on muuten tosi hyvä malli.

Koska kielitaitonsa on vielä keskeneräinen, Tanja ei kovasti mieli asiakaspalveluun. Kaikkein mieluiten hän istuskelee vähän syrjässä ja kutoo tai virkkaa. Samalla hän kuuntelee intensiivisesti ja yrittää saada selvää meidän ukilaisesta murteesta, joka on lyhyttä ja nopeaa. Kuulemma noin puolet hän ymmärtää, jos me Arjan kanssa vilkkaasti keskustelemme. Tanja haluaa puhua virheetöntä kieltä, joten tahti ei ole kovin nopea. Mutta koko ajan huomaamme edistystä!

Tässä on Tanjan virkkaama kaunis vauvanpeitto. Mitoitukseltaan suunniteltu vaunuihin.


Tämä erikokoisista neliöistä virkattu peitto on Pellavasydämessä myytävänä, hinta 50 euroa.

Yhtä (siis AINAKIN yhtä) asiaa Tanja ihmettelee: "Miksi aina harmaata?" Pyysin häntä neulomaan tytölle lapaset - harmaat. Ja että VAUVALLEKIN harmaa peitto, miksi ihmeessä? Nii-ih, sanos muuta. Mutta kun se on nyt IN. Kaikki nuoret äidit haluavat vauvalleen harmaata.

Pellavasydämen Mervi