seuraa sähköpostitse

perjantai 12. helmikuuta 2016

Ei kaikkea kaunista tarvitse omistaa eikä kaikkia ideoita toteuttaa

Myönnän olevani hamstraaja, vaikka nyttemmin vähän jo oppinut rajoittamaan tavaran haalimista. Hyvän huomautuksen asiasta luin Saaripalstan Sallan blogista, kun hän kertoi naapurin pihamaalla kasvavasta erikoisesta kukasta. Keskustelu meni jotenkin näin: Minä hänelle kommentoin, että "kait menit ämpärin kanssa taimia hakemaan?" johon Salla vastasi, että "Ei. Jos haluan ihailla kasvia, sinne on lyhyt matka". Mikä viisaus!

Ei kaikkea kaunista tarvitse itse omistaa. Ei kaikkia vanhoja tunnearvoa sisältäviä tavaroitakaan ole pakko säilyttää - kyllä ne muistot voi ilman tavaran näkemistäkin yleensä palauttaa mieleen. Ei kaikkia kauniita vaatteita tarvitse ostaa, jos kaappi on jo ennestäänkin ylitäysi. Ei kaikkea tuunaukseen sopivaa tarvitse varastoida - yleensä vastaavaa materiaalia löytyy sitten, kun oikeasti aikoo jotain tehdä.

Toinen asia, mikä aiheuttaa minulle "stressiä" on ylipursuavat ideat. Netti, facebook ja erityisesti Pinterest ovat pullollaan ihania ideoita, joita olisi kiva toteuttaa. Millään ei aika riitä (koska sitä tuhlaantuu juurikin netissä surffaamiseen).

Tänään huomasin suunnittelevani sitä ja tätä kurssia. Olisi kiva järjestää hiihtolomalla koululaisille askartelu- tai käsityökurssi, aikuisille sukanneulomiskurssia ja milloin mitäkin. Sitten tuskastun, kun en saa toimeksi. Aika kuluu, enkä ole järjestänyt mitään. Miksi pitäisi? Mitä minä siitä hyödyn? Ja ennen kaikkea - miten minä kuvittelen jaksavani? Viime viikonlopun kurssin vaikutukset tuntuvat vielä tänään - keskiviikkona - kropassa, kun joka paikka särkee. Fibromyalgia on siitä ikävä, etten aina tiedä, kummasta syystä kivut yltyvät; liian vähästä liikunnasta vai liian kovasta rehkimisestä.

Tänään siis lohduttelin itseäni, ettei mun ole mikään pakko järjestää yhtään ainutta kurssia. Ihan tavallinen arki riittää tälle invalidille!

Mutta se on toinen asia, jos asiakkaat toivovat. Tänään nimittäin soitti eräs asiakas, jolle olin jo luvannut sukkakurssin, mutta silloin joulun alla se peruuntui liian vähäisen osallistujamäärän takia. Nyt yritämme uudelleen, sillä hänellä oli jo muutama kaveri puhuttuna mukaan. Tässä tapauksessa tokikin innolla suunnittelen kurssia. Ehkäpä perästi paikallislehden etusivulle mainos?




Turhat energiasyöpöt kannattaisi ravistaa elämästään. 
Jos ei elämä muuten, niin itse itseään ei kannata vangita!   
Pellavasydämen Mervi



1 kommentti:

  1. Ohhoh, mikä yllätys täältä löytyi - en tiennyt olevani noin viisas :-D Enkä kyllä olekaan. Juuri noita tuunausta kaipaavia juttua tursuaa joka kaappi ja lokero, vaikka tilantarvetta olisi hyödyllisemmillekin jutuille. Liikaa on kaikkea, aineksia ja ideoita, tuo on niin totta. Ja käsitöiden päälle vielä kaikki puutarhaideat! Tarvitsisi ainakin viisi elämää.
    Hyvä päätös, että et veny joka kurssia vetämään. Sukkakurssi varmasti ilahduttaa molemmin puolin, on ihanaa tehdä vakiasiakas iloiseksi. Mukavaa kurssia!

    VastaaPoista