seuraa sähköpostitse

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Vaatteista, asuista ja kaapista

En olekaan pitkään aikaan postannut mitään vaatteista. Syynä ennen kaikkea se, etten ole vaatteita ostanut. Olen tieten välttänyt edes poikkeamista kauppaan saati vaatetankojen pläräämistä.

Aina ei voi jäljittää, mistä inspiraatio iskee, mutta tänä iltana - lauantaina siis - asensin kameran jalustimeen ja otin ensimmäisen asukuvan. Lähinnä itseäni varten aion ottaa muutamia kuvia ja tarkastella näkökulmasta, jonka kerron myöhemmin, jahka ensin olen testannut sen paikkansapitävyyden.

Yksi näkökulma vaatteisiin on tässä postauksessa "Oma koti valkoinen" - blogissa. Näette siellä myös minun kommenttini. Tämä osui ja upposi. En ikinä voisi kuvitella omaa vaatekaappiani samanlaiseksi, mutta paljon voisin tuosta ideasta oppia!

Tänä viikonloppuna on pakko vaatekaapille jotain tehdä, sillä sieltä on jo tippunut osa vaatteista lattialle. Tervejalkaiselle ei ole mikään ongelma nostella tavarat paikoilleen ja järjestellä samalla, mutta minun täytyy siihen erikseen ruveta. Enkä pysty kauaa tekemään tuollaista hommaa yhtäjaksoisesti, joten yksinkertaiseenkin hommaan tuhraantuu jopa koko päivä.

Jos puolet laittaisi vaatteista pois, tulisikohan tarpeeksi tilaa? Ihan varmasti sillä määrällä pärjäisi. Kuten Miia tuolla blogissaan minulle neuvoo, kannattaisi ensin laittaa osa vaatteista pois näkyvistä ja sitten ihmetellä, että kaipaako niitä...

Mutta pahimmillaan voi käydä näin: Muutossa löytyi vintiltä jätesäkki, josta paljastui itse ompelemiani vaatteita 90-luvulta. Ajalta ennen nuorimmaisen syntymistä ja lopullista lihoamista. Nyt ne taas mahtui päälle ja tulivat asetelluiksi vaatekaappiin. Yhtään kertaa kylläkään vielä käyttänyt, sellaisia toimistovaatteita kun ovat.

Tässä siis ensimmäinen asukuvaus. Extempore otettu, ilman minkäänlaisia valmisteluja. Tällaisessa asussa työskentelin tänään Pellavasydämessä. Neulepusero ja sen päällä trikoo...tuollainen... mikälie liivihameentapainen. Joustava puolihame ja rakastamani lämpösukkikset!





Ja mitä tästä opin? Paljonkin... RYHTI. Kyynärsauvan käyttö vaikuttaa hirveästi. Olen aivan vinossa. Mutta miksi ihmeessä myös vaatteet ovat vinossa? Nuo helmat on kylllä ihan yhtä tasaiset, oikeesti...

No niin, tästä se alkaa. Yöllinen kuvaus nyt oli pahin mahdollinen, mutta onpahan kameran jalustimen käyttö taas opeteltu ja itselaukaisu löydetty. Säädöt onkin sitten eri juttu.

Tässä projektissa ei olekaan valokuvaaminen pääasia, vaan nyt tutkitaan asuja.


Ja tämä on lähtökohta, nyt laitetaan vaatekaappi uusiksi!


Mervi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti