sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Tilaustyönä villatakki

Jouluksi neuloin asiakkaalle keltaisen nutun. Harmikseni en muistanut sitä kuvata lainkaan, miten ihmeessä niin pääsikin käymään? Samainen rouva tilasi nyt isommalle pojalle neulepuseron. Minä vaan hätiköin ja unohdin, että sen piti olla pusero. Neuloin sitten villatakin.

Langaksi valikoin TeeTeen Tundra-langan, joka on kylläkin sukkalanka, mutta käy aivan hyvin muuhunkin tarkoitukseen. Pojan väritoiveen mukaisesti valitsin punaisen langan. Tundra on aivan kertakaikkisen miellyttävä neulottava, pehmeä ja kierteeltään hyvä.



Kun kävi ilmi, että olin tehnyt vääränlaisen neuleen, mietin, että vaihdanko nappien paikalle vetoketjun, mutta päätin sitten kuitenkin tehdä kokonaan uuden. Onhan siinä kova työ, mutta asiakkaan tyytyväisyys on kuitenkin pääasia.

Nyt minulla on siis myynnissä 128/134 kokoinen kirkkaan punainen villatakki. Hinta 70 euroa.

Pellavasydämen Mervi
ps. Neuvolakoti-blogiin on tullut uusi kertomus

lauantai 30. tammikuuta 2016

Pitsipolvari melkein valmis

Vähänkö olen innostunut ihanista pitsipolvareista, joita tilauksena olen tikuttanut. En malta odottaa niiden valmistumista, vaan esittelen ne teille vaihe vaiheelta. Täältä se alkoi.

Nyt sukat ovat nappeja vaille valmiit. Tähän "kiilaan" virkkasin nappilistan. Se on siis feikki, napit ovat kiinteät, eivät avattavissa.




Tämä on asiakastyö, joten hän sai itse valita napit. Tässä olivat vaihtoehdot:




Olin kuuntelemassa "Elinvoimainen uusi kaupunki" -seminaaria ja tietysti otin sukkapuikot mukaan. En sitten niin millään voi kuunnella ilman, että käsillä on jotain tekemistä. Joku saattaa arvostella, etten keskity kuulemaani, mutta se on aivan päinvastoin. Paremmmin keskityn kutimen kanssa. Minulla oli nämä pitsipolvarit siellä työn alla ja muutamia ihastuksen henkäyksiä kuului... Joku jopa kysyi hintaa. Yrittäjän on oltava esillä aina kun se vaan on mahdollista!

Pellavasydämen Mervi



perjantai 29. tammikuuta 2016

Liian innokkaat koirat ja koiran pissittäjät

En minä lemmikkejä vihaa. Mutta en minä niitä omalle tontilleni oikein halua. Mieheni vielä vähemmän, kun ne eivät oikein kunnioita hänen istutuksiaan. Tuija-pensas on esimerkiksi sellainen, että siinä alkaa hyvin pian näkyä tummummista (ja kuolemista) siinä kohtaa, minkä lenkkeilevät koirat ovat merkanneet.

Mieheni laittoi tämän uuden tontin nurkkaan koirille kieltolapun. Oikein hauska tarina on eräästä rouvasta, joka arveli, että kyltti on heidän koiraansa varten laitettu. Hän on kuulemma sille jo monta kertaa sanonut, että "ei siihen saa..." mutta kun se ei usko. Ilmeisesti tiesi koiransa osaavan lukea?

Eräs asiakkaani halusi samanlaisen kyltin itselleen ja minä tietysti toivetta toteuttamaan... Paikallinen mainostoimisto teki muutaman kyltin ja nyt niitä on Pellavasydämessä myynnissä.




Ethän pissitä koiraasi tässä. Pensas ei tykkää siitä. Kiitos!
Ja toinen: Ethän pissitä koiraasi tässä. Kiitos!

Koko näille kylteille on A4 ja materiaali on jotain muovikennoa. 
Valmistajan mukaan kestää pakkaset ja sateet.

Pellavasydämen Mervi

torstai 28. tammikuuta 2016

Komiat on puikot!

Jotkut teistä varmaan muistaakin jättipuikot, jotka puuseppä teki harjanvarresta. 
Moni asiakas niitä ihastelee.


Nämä ovat vain rekvisiittana oven päällä heti sisääntullessa. Sen sijaan tänään posti toi ihan oikeita neulomiseen tarkoitettuja puikkoja. Aika komioita nämäkin, mutta paaaaaljon kevyempiä!





Prymin pitkät ja paksut puikot, kokoa 20,0 mm ja 25,0 mm. Pituutta puikoilla on 40 cm.


Prymin paksut pyöröpuikot, kokoa 20,0 mm ja pituutta näillä on 80 cm.


Nyt torkkupeittoa neulomaan!
Pellavasydämen Mervi

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Taas vaan uutta tutkimusta

Tänään mieheni tuli töistä ja sanoi: "Olet sitten kuulemma kirjoittanut minusta jotain?" Apua, kerkes jo sydän hypätä kurkkuun.... Mutta tottakai se oli kehuja. Joku siellä verotoimistossa siis lukee blogiani - hei vaan sinulle! Olis NIIN KIVA joskus saada vaihtaria, niitä kommentteja. Etenkin tällaiset "tutut" tuntemattomat. Kerropa, mistä olet löytänyt blogiini - Aarre ei osannut kertoa, että oletko käsityöihmisiä....


Tämän aikaa sitten kokeilemani kuvaharjoitelman nimi on "aarresydämessä".
Seuraavaksi tytär tietysti kommentoi, että mitä ihmettä se äiti...


Nykyään et voi valita, koska ajanvarauksen kanssa sairauksistasi. Tosi kiva vastata jossain ihmisvilinässä puhelimeen ja alkaa selittää, minkä takia olet lääkäriaikaa varaamassa. Ihmettelen, miten ihmiset pystyvät kesken työpäivän hoitamaan tuollaisia asioita. Eihän kaikilla työpaikoilla saa edes yksityispuheluja hoitaa. Miten kaupan kassa vastaa puhelimeen kesken asiakkaan palvelemisen? Tänään minunkin asiakkaani joutui odottelemaan, kun en voinut lääkärille "lyödä luuria korvaan". 

Lääkärini soitti lonkan magneettikuvauksen tuloksista. Lonkka on tiukasti paikallaan, ei ole minkäänlaista irtoamisen merkkiä. Hhyhmhm. Siinä sitä taas ollaan minun 100%:n tietämykseni kanssa. Niin olin varma, että on irti.... Tottakai tämä on upea tilanne ja helpotuksen huokaus. Mutta jostain pitää kuitenkin löytää syy jatkuvaan, sietämättömään kipuun. Tai ainakin parannuskeino, mikä tod.näk. tarkoittaa entistä vahvempaa lääkitystä.

Ihana lääkärini lupasi laittaa kiireellisenä johonkin EMG-tutkimukseen tai mikälienimeltään. Sellainen hermoratatutkimus, missä olen vuosia sitten ollutkin. Neuloja jalkapohjiin ja jotain sähköä... ei ole lääkärinkään mielestä "kiva" tutkimus.

Mutta. Mitä minä sillä tiedolla teen, että selkä on sökö? Tai että välilevyt on rapistunut? Mihinkään selkäleikkaukseen mene. En.

Mervi

Pitsiä, pitsiä neuloen

Sain facebookin kautta tilauksen pitsisukista. Kylläpä tulee romanttiset!

Langaksi valitsin Tekstiiliteollisuuden Pallas -langan. Puikkosuositus on 3-3,5 eli suunnilleen Nalle-langan paksuinen, mutta paljon pehmeämpi. Jostain syystä ei siltä istumalta löytynyt sopivia puikkoja miljoonan muun joukosta, joten otin iskemättömät - ja myös kokeilemattomat - KnitPron puikot kokoa 3. Hiukan ehkä tavallista terävämpi kärki, mutta vallan mainiot.

Tuosta langasta vielä: suosin ehdottomasti näitä Teeteen Pallasta ja Sallaa, jotka vastaavat Novitan Nallea ja Seiskaveikkaa. Tällä viikolla sattui kummallinen juttu. Yksi asiakas palautti Pallas-langat, koska ei pystynyt niitä neulomaan. Pölisee kuulemma ikävästi nenään. Nalle-lanka sen sijaan sopii hänelle. Yleensä kun kaikki sanovat juurikin päinvastoin. Mutta mistä noista langoista kans tietää, mitä allergeeneja niissä on? Joillekin saattaa tietty väri aiheuttaa ongelmia.




Tähän kohtaan tulee vielä virkattu pitsireuna ja puunapit. 


Malli on erittäin helppo, pelkkiä oikeita ja nurjia, langankiertoa ja kavennusta. Kun kuvio on vain 7 silmukan ja neljän kerroksen kokoinen, sen oppii hyvin pian ulkoa. Sitten vaan samaa toistetaan... En tapaa tehdä polvisukkiin kavennuksia ja tämäkin malli näytti kuvassa tasapaksulta. 

Eikö tulekin kauniit sukat romantikolle?

Pellavasydämen Mervi

tiistai 26. tammikuuta 2016

Inhottavaa

Mikä on sun mielestä inhottavin terveyden/sairaanhoidollinen toimenpide?

Juu, kävin jo molemmissa niissä. Eilen toisessa ja tänään toisessa.

Mieheni saa kuulla joka päivä valituksiani; jos ei ole vilu niin sitten olen kipeä jne. Muutaman kerran olen marmattanut myös siitä, miten helpolla hän pääsee. Ymmärrän, ettei todellakaan ole helppoa olla minun puolisona, mutta tarkoitan siinä mielessä, että hän on vain kerran 60-vuotisen elämänsä aikana ollut yhden yön sairaalassa, kun sairasti keuhkokuumeen - eikä mitään muuta.

Tähän ikään päästyäni olen jo lähes tottunut siihen, että milloin mitäkin paikkaa ronkitaan. On pitänyt unohtaa häveliäisyys ja yksityisyyden varjeleminen, kun "vieraat miehet" kopeloi sieltä ja täältä. Yäk! Kaksi hyvää puolta olen keksinyt noista inhottavista toimenpiteistä - se, ettei mitään vakavaa vikaa löydy ja se, että seuraavana päivänä osaa taas nauttia tavallisesta arjesta.

Nyt on niin ihanaa, kun saa syödä mitä haluaa ja silloin kun haluaa!

Olen oppinut kestämään kipua ja sietämään tukalaa oloa. Paras konsti siihen on ajatella, että huomenna tähän aikaa se on ohi, tai tunnin päästä pääsen kotiin tai viisi minuuttia, ja sitten pääsen pois.

Huomenna kuulen vastaukset lonkan magneettikuvista ja siitä riippuukin sitten moni muu toimenpide. Joka tapauksessa leikkauksia on edessä, lääkärit vain priorisoivat leikkuujärjestyksen. Mutta tänään saan olla kotona, minulla on mukava työ, ihanat asiakkaat, kivoja tilaustöitä odottamassa ja ihanarakas puoliso, joka tulee ihan kohta kotiin laittamaan jotain syötävää. Ja minä saan istua passattavana - kyllä mun kelpaa!




Mervi



lauantai 23. tammikuuta 2016

Nätisti

Tahtoisin ojentaa asiakkaalle ostamansa tuotteet nätisti pakattuina. Alunperin, firmaa perustaessani, tein päätöksen, etten ollenkaan hanki muovipusseja. Tästä olen kuitenkin luistanut, sillä joissain tapauksessa se on kuitenkin paperikassia parempi vaihtoehto. Suosin kuitenkin paperikassia.

Pellavasydämessä lahjaksi ostetut tuotteet paketoidaan ilmaiseksi. Usein asiakkaalla on kiire ja tuntuukin, ettei siihen paketointiin saisi kuluttaa aikaa. Silloin nopein vaihtoehto on paperipussi kiinnitettynä niinirusetilla.

Sitäkin hauskempaa on, kun tilaustyölle on aikaa suunnitella pakkaus. Tällaisen lahjapakkauksen tein vauvan neulesetille:




 Söpö ja niin Pellavasydämen näköinen.

Usein ihmettelen itseäni. Yksi ihmettelyn aihe on se, että mihin ihmeeseen minulla on aina kiire.
Aamulla on niin kiire, ettei ehdi itseänsä laittaa nätiksi, illalla on kiire, ettei ehdi koppurankuivaa ihoansa rasvata, papereita ei ehdi mapittaa, tarvikkeita ei ehdi laittaa paikalleen, ei ole aikaa kirjoittaa selvästi ja nätisti, vaan muistiinpanot on käsittämättömiä harakanvarpaita kummallisissa paperinpaloissa jne... Tosiasia on, että ainainen kiire on tekosyy ja aiheuttaa entistä enemmän ajan tuhlaantumista.

Pakkaamisesta puhuttaessa olematon "kiire" aiheuttaa pohjanoteerauksen postittamisissa. Siinä, jos missä, pitäisi olla aikaa pakata tilaustyö nätisti. Miten usein itse olenkaan ihastellut saamaani postia, johon on "uhrattu" aikaa. Miksi minä en tee samoin?

Pellavasydämen Mervi



perjantai 22. tammikuuta 2016

Vauvalle tumput ja tillukkaat

Meillä kotona sanottiin tumput ja tillukkaat. Yritän silti putiikissa puhua lapasista ja villasukista. Olen kuullut myös vanttuista, rasoista ja jopa räsyistä. Mitä sanaa sinä käytät?

Asiakas tuli etsimään vauvalahjaksi tumput ja tillukkaat. Kerroin, että nykyään vauvan värit ovat harmaa, luonnonvalkoinen, beessi ja ruskea. Harva neuloo vaaleanpunaista tai -sinistä ja vielä harvempi keltaista tai vihreää.

Minulla on jonkin verran myynnissä Katian lankoja, vaikka ne hinnaltaan ovatkin hiukkasen arvokkaampia. Mutta kyllä on laatukin luotettava.  Valitsin mainitsemaani tilaustyöhön Katian Merino Babyn. Olin jo aiemmin neulonut miehen pipon vastaavasta, mutta paksummasta Katian Merino Sportista. Tykkäsin siitä valtavasti.

Tällainen söpöys-setti siitä sitten tuli. Tumput olen neulonut kämmenosastaan kaksinkertaiseksi. Poimin resorin yläpäästä (sisäpuolelta) silmukat ja neuloin hippasen pienemmän sisätumpun. Nythän niitä voi pitää kumminpäin tahansa. Peukkua en laittanut, koska tulevat vielä syntymättömälle vauvalle.




Vaikka ne noin pikkuruiset ovatkin, menee neulomiseen kuitenkin aikaa. Missään tapauksessa tällaisten tuotteiden myyminen ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta hyvästä langasta neulominen on kivaa ja eihän kivasta tekemisestä tarvitsekaan palkkaa saada....? Niinno, mielenkiintoista olisi lukea, paljonko sinä olisit valmis maksamaan tällaisesta lahjasta?

Olisipa mukava löytää tälle setille joku kiva lahjarasia. Lähdenpä koluamaan kaappeja.... mikä tarkoittaa, että kohta on avustajalle siivottavaa!

Pellavasydämen Mervi

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Nohöh!

Syyksi ei riitä nämä pakkaset sille, että palelen niin hirveästi. Olen tästä jo sydämeni teille vuodattanutkin. Viime yönäkin nukuin neljän peiton alla, kun en ole vielä sitä untuvapeitettä hankkinut. Iho on äärettömän kuiva ja aineenvaihdunta lähes pysähtynyt. Eli kaikki oireet viittaavat kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Kävin laboratoriokokeissa ja äsken minulle soitettiin tuloksista. Eikä, mulla onkin liikatoimintaa! (Onneksi tein vielä kerran oikoluvun - tässä nimittäin luki "mulla onkin liiketoimintaa" Tottahan sekin) Himpun verran, mutta kuitenkin.

Tsh oli minulla 0,13 kun sen pitäisi olla yli 0,3
T4V oli 23,1 Sen pitäisi olla alle 22.

Sen sijaan että kuvittelin jo omatoimisesti uskaltavani LISÄTÄ lääkitystä (en kuitenkaan onneksi niin tehnyt) minun pitääkin VÄHENTÄÄ sitä.  Olen ottanut 2 pilleriä päivässä, nyt ohje on 2-3 kertaa viikossa 1,5 ja muulloin 2.

Tästäkin on joku lukija minulle huomauttanut ja nyt myös hoitaja puhelimessa: Thyroxin pitää ottaa ennen muita lääkkeitä tai syömistä. Eli yöpöydälle vesilasi ja pillerit. Eihän sitä todellakaan tiedä, jos lääkkeillä on jotain yhteisvaikutuksia niin, ettei thyroxin teekään tehtäväänsä.

Aion tehdä saamieni ohjeiden mukaan ja mennä myös kontrolliin 3 kk:n kuluttua.

Toinen vaiva on närästys, joka on tullut laihdutusleikkauksen jälkeen. Yleensä ohjeeksi annetaan syödä 3 kk Somacia. Minä joudun vielä kahden vuoden jälkeenkin syömään vahvennettua annosta, 40 mg. Jos vähääkään myöhästelen lääkkeen otosta, on koko päivä pilalla hirveän närästyksen vuoksi. Tuttavan suosituksesta pyysin vaihtamaan lääkkeen toisen nimiseksi - olikohan se Nexium?

Nämä on kuitenkin pikkuvaivoja ja lääkkeillä korjattavia. Tai sitten ylimääräisillä kerroksilla vaatteita.... Sitten vasta saa valittaa, kun on hengenvaarasta kysymys.

En löydä minkäänlaista aasinsiltaa, miten tähän voisi liittää käsitöihin liittyviä kuvia, joten liitän täysin asiaan liittymättömiä. Tässä kaksi kehyskukkaroa (= nipsukukkaroa) joita tein kokeillakseni Hemlinen tekstiililiimaa. Hmmm.... en ole varma, onko yhtä hyvää kuin Gutermannin vastaava, mutta ainakin se on halvempaa.

Harmillisen isoja heppoja tuossa kankaassa - tahtoo jäädä joko pää tai kaviot pois.





Näissä kehyksissä olisi ompelemista varten reiät. Liitin kankaat kuitenkin liimalla ja meinaan vähän puristellakin noita kehyksiä piukempaan. JOS OLISIN oikein viitseliäs, saattaisin tehdä ompelun jollain koristelangalla, mutta kun se ei ole välttämätöntä, niin tod.näk. jää tekemättä.

Pellavasydämen Mervi



tiistai 19. tammikuuta 2016

Tuubihuivin ompeleminen

Aiemmin jo näytin Alize -langasta neulomaani huivia täällä. Tänään ompelin huivin päät yhteen eli valmistin tuubihuivin. Yhdestä kerästä tuli juuri sopiva kieppi, jonka saa kaksinkerroin kaulan ympärille.

Mietin, miten ompelen päät yhteen ja muistin tavan, jossa lanka ei kulje "sauman" yli:






Jälki on molemmin puolin oikein siisti:



 Olen oikein tyytyväinen tähän huiviin:


Seuraavaksi haluaisin tehdä samasta langasta jokun pitsihuivin. Osaisinpa vaan valita mallin, joka ei ihan hirveän työläs olisi...

Pellavasydämen Mervi


maanantai 18. tammikuuta 2016

Magneettikuvaa jälleen

Alkuvuodesta minulla on monta poliklinikkakäyntiä tai tutkimusta. Milloin minkäkin asian vuoksi. Tänään ajoin Tyksiin viimeksi leikatun lonkan magneettikuvaukseen.

Että oli hankala keli aamulla! Jouduin lähtemään jo ennen ylösnousua, mikä minulla tarkoittaa vasta n. klo 9.30. Pimeässä siis harjoittelin tämän talven ensimmäistä talvikeliajoa. Prikulleen ajallaan olin perillä ja pääsin heti sisälle. Olivat kuulemma jo odotelleet, kun kaikki muut ennen minua olivat peruneet aikansa.

Kuvaus oli ohi viidessä minuutissa. Enää se ei ollenkaan hämmentänyt - se lieriöön joutuminen.

Takaisin tullessa poikkesin kudetukussa ja nyt onkin auton peräloosteri täynnä matonkudetta ja vähän virkkauslankaakin.

Lääkäri soittaa kuvauksen tuloksesta. En tiedä, mitä odottaa. Nyt vaan on käynyt niin, ettei SE LONKKA enää juuri kipeä olekaan, vaan nyt on TOINEN LONKKA. Autolla ajo oli loppumatkasta tosi tuskaisaa.

En tiedä, missä kivun alkuperä on, mutta lonkassa se tuntuu ja siitä kipu sädehtii polven taitse nilkkaan. Kun hieron pohjetta, tunnen kivistävän kohdan, joka menee poikki sääriluun ulkoreunalta sisäreunaan. Mikähän siellä menee - lihas, jänne vai hermo?

Tutkin iskiashermotusta. Muuten sopii oireisiini, mutta kivun pitäisi tuntua jalan takapuolella. Minulla se on selkeästi säären etupuolella. Hmmmm... 


Näillä mennään. Tästä alkaa minun viikkoni. Vaikka kyllä tänäänkin kävi asiakkaita ovikelloa soittelemassa, mutta minä vaan olin vähän toistaitoinen, kun en saanut aamulla nukkua. Huomenna sitten tulee avustaja tyhjentämään auton ja Katariina kanssani tekemään... inventaariota.

Pellavasydämen Mervi

torstai 14. tammikuuta 2016

Metsätonttu tai kotitonttu?

Joulun aikoihin eräs asiakkaistani toi minulle lahjaksi huovuttamansa tontun. 
Tämä on joulutonttu lahjapuuhissaan:




Olin jo pakannut tämän jouluisen tontun odottamaan uutta joulua, kun putiikkiin tuli asiakas, joka etsi kotitonttua. Sattumoisin sitten kaivoin tämän näytille ja asiakas tietysti ihastui!
 Hän halusi kylläkin erivärisen.

Aika hauska tuli tästäkin.
Tulee kuulemma lahjaksi 80-vuotiaalle sisarelleen ja sijoitetaan kesämökille.
 






 Nämä "rumat" tikkaat on talon kellarista löytyneet ja sittemmin yläkertaan siirretty. Putiikkiin ne eivät oikein mahtuneet ja odottelevat nyt minun konttorissani loppusijoituspaikkaa. Toisaalta tämän tästä pitää kiivetä ylähyllyiltä jotain ottamaan, joten ovat ihan tarpeellisetkin.

Ja aivan mainion kuvauspaikan sain tästä. Vaaleaa verhoa vasten on hyvä kuvata tuotteita.


Lisää erinimisiä tonttuja saisi, kun vaihtelisi tuota rekvisiittaa, mitä tonttu käsissään pitelee. Olisi aika hauska tehdä poikatonttu, jolla olisi kirves tai saha ja polttopuita käsissään. Tai pieni kattila tai...

Käytin tähän työhön Fritidsgarn -lankaa.Tonttu valmistetaan neulomalla tuollainen suippo pötkö ja se huovutetaan pesukoneessa.
Kädet tehdään myös yhtenä pötkönä ja liitetään vartaloon huovuttamisen jälkeen.
Nenä neulotaan erikseen ja kiinitetään ennen huovuttamista.
Hauskin vaihe on tietysti tuo somistaminen: silmät, hiukset, essu, sukankudin...
Täytin tontun vanulla ja istutin sen puupyörylän päälle. Pyörylän halkaisija on 10 cm, korkeus 1cm ja kiinnitin sen kuumaliimala "hameen" helmoihin. 

Pellavasydämen Mervi






keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kaunista ja hyödyllistä

Tänään vessaa pestessäni havaitsin, että en ole kaikkia ostoksiani esitellytkään. Pienenpieni, mutta kaunis ja tarpeellinen on saippua-alusta, jonka ostin käsityömessuilta Tampereelta. Se on keramiikkaa ja harmaana sen ostin, mutta kyllä se ennemminkin vihertävältä näyttää.


Pitsivaihe on elämässäni ollutta ja mennyttä, mutta pieninä annoksina kelpaa. Toisekseen käytän yleensä nestesaippuaa, mutta kun muutossa löytyi paljon palasaippuoita, toki nuukana ihmisenä käytän ne loppuun.


Sitten on toinen "hankinta" joka ei ole kaunis mistään paikasta, mutta sitäkin hyödyllisempi. Eikä tämä ole edes oma, vaan lainassa. Koska olen lonkkavammainen, tavallisen korkuisen pöntön käyttäminen on tuskaa. Remontissa meille hankittiinkin siis korotettu pönttö, mutta sen lisäksi tarvitsen  vielä käsinojat. Tämä hökötys on lainassa terveyskeskuksen apuvälinelaanamosta ja saan pitää sitä vaikka lopun ikääni.

Suosittelen tällaista jokaiselle, jolla on hankaluuksia istuutumisessa tai ylösnousemisessa! Moni mummo ja pappakin hyötyisi korotuksesta, mutta aina ei tiedetä tai kehdata kysellä. Helpottaa elämää kummasti.



Aiemmin meillä oli varapaperirullat virkatussa telineessä, mutta se on nykyisellään vääränvärinen ja sitäpaitsi pitsinen, joten jouti pois. Kekkasin nämä autonrengasmateriaalista valmistetut kierrätyskorit, joille ei aiemmin ole paikkaa löytynyt. Nyt tämä yksi ainakin pääsi käyttöön. Aivan oiva tässä tarkoituksessa: kosteuden kestävä ja pestävä.


Näin se menee: kauneudesta joutuu välillä tinkimään, mutta toisaalta sitä voi viljellä hyvinkin pienissä yksityiskohdissa.

Mervi