Intohimona käsityöt

maanantai 28. joulukuuta 2020

Miesten perusssukkia

Olen kuuden vuoden ajan - niin kauan, kuin mulla on ollut lankakauppa - neulonut sukkia pelkästään kirjavista langoista, koska olen halunnut näyttää asiakkaille, minkälaiset sukat kustakin langasta ja väristä tulee. Paitsi nyt. Tuli tilaus yksivärisistä paksuista miesten sukista. Asiakas halusi "merimerkit" - sukat, eli toinen sukka punainen ja toinen vihreä. Neuloin 5 paria Teeteen Salla-langasta. Alkoi muuten loppuvaiheessa jo puuduttaa ja tuntua TYÖLTÄ. Miesten pitkävartisen yksivärisen sukkaparin neulomiseen meni n. 9 tuntia.

Harmittelin sitä, että langat olivat erilaisia tuntumaltaan. Vihreä oli olevinaan ohuempaa ja aavistuksen "kikkaraisempaa" kuin punainen. Ongelma kuitenkin ratkesi sillä, että kastelin sukat läpimäräksi ja kuivatin ne sukkaplokin päällä. Näin toimien valmis pari on samanlainen.

Testailin erilaisia puikkoja: Prymin koivupuikot ja muoviset ergonomiset...

... ergonomiset ja hiilikuituiset...


Ainakin näihin sukkiin näyttää valikoituneen metalliset, kilkattavat hiilikuituiset, millä kyllä tosi harvoin neulon.


Tästä innostuin tekemään muitakin miesten sukkia paksusta langasta, tulevathan ne nopeasti valmiiksi! Ja oli ihan kiva suunnitella omat raidat. Näihin laitoin lyhyemmät varret.

Hyvä keino saada raidoista nätimmät, kun kutoo aina uuden värin ensimmäisen kerroksen oikeilla silmukoilla.

Koska en tykkää tehdä resoria (koska en saa kaikkia silmukoita yhtä kapeiksi!) niin teen resorista vain ihan kapean ja muun varren sileää oikeaa. Joihinkin sukkiin tein puolipatentti -kantapään, toisiin ristiinvahvistetun, mutta alla olevassa ei ole laisinkaan vahvistettua. Joku paljon sukkia kutonut sanoi, ettei sillä vahvistuksella ole mitään merkitystä, kestävät kuulemma yhtä hyvin tavallisenakin.


















 
Kyllä oli mukava projekti ja sukkia valmistui nopeasti. Nyt vaan tarttis löytää joku, joka sukkia tarttee...
Pellavasydämen Mervi




sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Lapaset yhdessä illassa, ohjeen tynkää

Vielä ehdit neuloa vaikkapa teinille joululahjaksi lapaset. Valitse paksu lanka: musta tai harmaa mieluiten. Tai muu lempiväri.

Olen aiemmin tehnyt useat tällaiset. Kuten huomaat, niissä on mukana heijastavaa lankaa. Tämä malli on erittäin yksinkertainen, mutta se ei ole istuvuudeltaan paras mahdollinen, koska lapasesta puuttuu peukalokiila.



Ajattelin tehdä hiukan toisenlaiset, en täydellistä peukalokiilaa, mutta hiukan lisää tilaa peukun kohtaan. Nämä lapaset tulivat valmiiksi yhdessä illassa. 

Tämä ohje on paksulle langalle, jossa 100 gr = 106 silmukkaa. Lankatiedot lopussa.

Luo sukkapuikolle 36 silmukkaa (tai jos sinulla on ohuempi lanka, sitten enemmän.)

Neulo tasona aina oikeata jokunen kerros, esim. 6 kerrosta. Sitten jaa silmukat 4: lle sukkapuikolle, 8 silmukkaa kullekin. Jatka sileää oikeaa neulosta 6 cm. 

Tee peukalon paikka kakkospuikolla. Lisää vähän ennen peukun aukkoa 2 silmukkaa ( 2 silmukkaa lisäysten välissä) ja toiset 2 silmukkaa (kerros välissä)

Peukkuaukon jälkeen taas kavennetaan silmukat vastaavasti. Katso punaiset merkit alakuvassa.

 

Peukkuun laitoin silmukoita yhteensä 17, kun poimin molemmista reunoista 2 silmukkaa lisäksi. Tässä määrässä on kyllä 1-2 silmukkaa turhankin paljon.

 

Näin menetellen saadaan kämmenen kohtaan vähän lisää tilaa. Tämä malli on helppo tehdä, mutta ei se mikään kaunein peukun paikka ole. Alakuvassa vertausta. Ylimmäisenä tämä malli, alla tavallinen, ilman lisäyksiä tehdy peukunreikä.

 

 

Lopuksi tietysti ommellaan vielä reunus kiinni. Teen tuon aloituksen tasona siksi, että voin neuloa aina oikeaa ja näen jo siinä, onko silmukkamäärä hyvä.

Tässä vielä lankatiedot Katian Perusta.





Ja ei kun puikot suihkimaan! Jos joku kaipaa tarkempaa ohjetta, se on mahdollista saada...
Pellavasydämen Mervi

















perjantai 18. joulukuuta 2020

Kehuja mekosta ja villainen neule

Päätin sitten olla putiikissa jouluisessa asussa ja valitsin tämän mekon ylleni. Olen tilannut sen Cellbesistä ja tykkään erityisesti tuosta kaula-aukosta ei kun siis pääntiestä! Mekko istuu yläosastaan oikein hyvin ja on frillojen ansiosta väljä helmastaan.

Kuvasin mekon illalla, enkä jaksanut enää etsiä toisia kenkiä. Totesin, että nämä jokapäiväiset työkengäthän sopivat väreihin ihan just. Näillä tepsuttelen (lue: laahustan) kesät talvet, sisällä ja ulkona. Pukiessani mekkoa muistin, miten paljon sain moitteita "mummoluukista" ja mietin, että pitääpä ottaa asiakseen mekon lyhennys, mutta tänään ei ehdi...

Kävi sitten niin, että yht'aikaa oli asiakkaana nuori nainen ja vanhempi rouva. Yhteen ääneen kehuivat mun mekkoa. Minä tietysti selittämään, että vähän liian pitkä. Että kuinka paljon pitäisi lyhentää?

"Ei, ei, älä lyhennä, se on hyvä juuri tuollaisena!" No, minähän uskoin, kun kaksi todistajaa. Onhan tällaisen pitkän mekon kanssa kiva olla.

Nykyään on tosi vaikea löytää villaista neuletta, ovat yleensä akryyliä tai muuta keinokuitua. Nyt löytyi netistä ja vielä sopivan värinenkin. Tämä villatakki on Voglialta ja on tosi paksu. Se on 100 % villaa.


Tässä villatakissa on taskutkin





Olen kovin tyytyväinen.

Pellavasydämen Mervi


tiistai 15. joulukuuta 2020

Purkuun meni



Ei riittänyt energia tai sisu tai into tai


mielenkiinto... ruveta jatkamaan keskeneräistä työtä, minkä viimeksi täällä esittelin.


Kun tekemisestä on jo muutama vuosi aikaa eikä siihen liity mitään ihmeempiä odotuksia, on työn purkaminen aika kivutonta.

Vyyhdinpuihin langan kieputtamalla saa sen mukavasti suoristettua. Avustajani Susanne kuvassa. Ja putiikin TYÖTILA.


Hupsuteltiin sitten vähän...


Kunhan vyyhti on hyvin kiinnitetty kolmesta kohtaa, sen kasteleminen ja suoristaminen onnistuu ongelmitta. Nyt mulla on paaaljon luonnonvalkoista - kylläkin aika kellervää - villalankaa. Smart on laadukasta 100 % villaa, joka kestää konepesun.

Saatan tulevaisuudessa neuloa säärystimiä, kynsikkäitä ja ehkä lapasiakin? Niin, ja pipoja. Enkä enää koskaan aloita puseroa....

Pellavasydämen Mervi 

lauantai 12. joulukuuta 2020

Mitä tästä tulee?

Olen kova neulomaan. Ihan aina on sukankudin käsillä. Sen sijaan puseroitten neulominen on tuskaa. Ne jäävät aina kesken...

Nyt vedin yhden putiikin hyllyn alta pussukan, jossa etäisesti muistin olevan jonkun aloitetun pitsineuleen.

Tänään uskaltauduin avaamaan pussukan. Eikä! Ei se ollutkaan villatakki - mitä olisin voinut tarvitakin - vaan pusero. Eikä mitään ohjetta mukana. Tuskin kuitenkaan olen omasta päästä kuviota keksinyt?


Enkä ole varma edes siitä, kuinka päin tämä on oikein päin?



Kaiken lisäksi tästä puuttuu hihat kokonaan... Lanka on laadukasta: Sandnes Garnin Smart. Se on putiikista myyty loppuun, joten varatut kerät pitää riittää! 

Puikot sen sijaan eivät ole laadukkaat. Enää en suostuisi tuollaisilla tikuttamaan.



Vakavasti mietin, mitä teen tämän kanssa. Työn jälki ei ole kummoista. Saattaa olla, että puran. Mitä sinä tekisit?

Mervi