Intohimona käsityöt

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Makramee-hylly

Koska muutkin,  niin minäkin. Vaikken edes pidä makrameehyllyä järkevänä. Tai oikeastaan, nykyisin välttelen kaikenlaisia hyllyjä, joihon tulee kerättyä turhia koriste-esineitä. 

Mutta tämä piti kokeilla. Varsinkin, kun muuta etsiessäni tuli sattumalta kaapista vastaani juuri sopiva liimapuulevyn kappale. Ei kun kehittelemään mallia... Jokaiseen työhöni pyrin opettelemaan jotain uutta. Tässä tämmöisiä pympyränauhoja yhdistelemällä syntyy hyllyn keskiosa.


Sitten miettimään, miten hyllyn kannattimet tekisin. Vaihtoehtoina se, että levyn nurkkiin porataan reiät ja narun päihin tulisi solmut. Hmm...siihen tarvitsisin miestä ja poraa. Valitsin helpomman, eli sen, että hylly vaan "lepää" nauhojen varassa. 



Ei tuo kovin kestävä rakenne ole, ensin meinasi tämä painava lasiesine valua lattialle, kun ei hylly ollutkaan jämptisti vaakatasossa.



Tuohon etureunan helmen käyttöön liittyy muuten kikka: en taas muistanut narujen pituutta arvioidessani sitä, että spiraalia tehdessä vain 2 reunimmaista "kuluu". Helmen kohdalla vaihdoin lankojen paikkaa.

Joku toinen nimitti tätä keijun keinuksi. Voi olla parempi siinä käytössä?

Pellavasydämen Mervi




perjantai 28. elokuuta 2020

Sittenkin mustat jalat

Joskus sitä vaan ei tule edes ajatelleeksi. Kun aloin tätä rahia kunnostaa - tai siis työntekijäni sen lopulta teki - en kiinnittänyt mitään huomiota sen jalkoihin. 

Ehkä se johtuu siitä, että hallitsen vain ompeluhommat, mutten maalaamisia. Arja sitten tuli maininneeksi jalat. No sittenhän ne alkoivat vaivata. Kun ei huoneessa ole MITÄÄN MUUTA puun väristä. Pyysin miestä apuun ja nyt....



Mitäs tykkäät? Eikö olekin tyylikäs?

Vai olisko pitänyt olla valkoiset?

Tai pitäiskö nuo huopatöppöset töpötellä myös mustiksi?

Pellavasydämen Mervi


torstai 27. elokuuta 2020

Kukkatuolin makramee

Kaikki lähti puutarhalta. Loppuunmyynnissä oli komea amppeli. Mietimme, ettei sitä voi laittaa tuuleen roikkumaan, mutta johonkin pylvään päähän? Jätin asian mieheni huoleksi - hänhän meillä muutenkin kukkasista huolehtii. Ja olikin keksinyt oikein mainion ratkaisun. Joskus kauan sitten oli tähän tuoliin jo kukkanen istutettu ja nyt taas... Mutta tuoli oli rikki, se oli korjattu rumasti matonkudeklöntillä.

Tässä tuoli uudistettuna.

 

Päätin, etten "tuhlaa" tähän arvokkaita makrameelankoja, kun tuoli on ulkona kesät ja ehkä talvenkin. Otin siis kaikkein huonoimmat matonkuteet. Väreiksi valikoitui vähän sattumaltakin syksyiset ruskan värit. 

Tästä se alkoi. Ei mitään suunnitelmaa, vaan keksin "roikot" työtä tehdessäni.

 

Ja lopputulos on tämä.

Tuolin takapuolelta tämmöinen.





Nyt tekisi mieleni kiertää kirpparit ja etsiä toinen tuoli, mihin voisi myös tehdä makrameen.

Pellavasydämen Mervi




keskiviikko 26. elokuuta 2020

Iloa makrameetöistä

Olen hurahtanut, myönnän sen. Heti kun edellinen makrameetyö valmistuu, suunnittelen jo seuraavaa. Onneksi oven pielessä on kasa oksia...

Lähes jokaiseen työhön olen opetellut jotain uutta, jonkun palan tai rimpsun mallin olen katsonut toisten töistä, mutta kokonaisuuden suunnitellut itse työn edetessä. Vielä en ole paperille luonnoksia piirtänyt. Tämä taitaa olla kaunein työni. Se sopii väritykseltään meidän olohuoneeseen, mutta on nyt putiikissa näytillä ja myynnissäkin. 



Kuva on huono, otettu salamalla, kun tuo musta osuus ei muuten erotu. Tähän työhön opettelin tuommoisten "klottien" tekemisen, jotka ehkä alla olevassa  kuvassa erottuu. Materiaali tässä työssä on Pauliina-punoskudetta. Olenkohan väärässä,  kun tuli tuntuma, että musta on ohuempaa kuin harmaa? Onko muilla sama kokemus?

Tässä työssä ei ole lisättyjä hapsuja ja ehkä siksi onkin itselleni mieluinen. 

Sitten löysi huippuihanan kepin! Tätä ja netin kuvia piti vähän kauemmin tuijotella, kun en heti keksinyt, miten YLÖSPÄIN kaartuvaan oksaan solmeillaan. Kaikki työt on yleensä alaspäin "roikkuvia". Löysin tuollaisen medaljongin-tyyppisen mallin ja siitä se sitten lähti. Muu on omaa suunnittelua.

Ensin mietin, että jatkan mallia myös tuonne oikealle, mutta sitten totesin, että parempi ilman. Tuo oikea pää oksasta on niin kaunis pelkästään ja ehkä työstä tulisi liiaksi epäsymmetrinen. Tästä tuli kuin koru.  Kiinnitys pitää vielä uusia, mutta halusin heti saada kuvan..




Musta ja harmaa ovat Pauliina-punoskudetta ja luonnonvalkoinen Matildaa. Tähänkään työhön en ole lisännyt hapsuja, siinä on vain ne "pakolliset", mitkä sattuu jäämään yli. On tosi inspiroivaa miettiä työn valmistuttua, että miten hapsut viimeistelee. Sisemmät harmaat jätin sillensä roikkumaan, mustiin tein kääresolmun ja niiden päät  solmuiksi.

Päällimmäiset vaaleat solmin tuollaiseksi sydämeksi. Ilon läikähdys tuli tästä oivalluksesta! Harmi etten saa lisäkuvia yksityiskohdista, kun  teen tätä taas mökillä niistä kuvista, mitä mukana on. 


Eikä tässä vielä kaikki, lisää valmiita töitä odottaa esittelyä. En malta lopettaa... täällä mökillä on kuitenkin mukana sukankudin. 


Pellavasydämen Mervi 


sunnuntai 23. elokuuta 2020

Oppia ikä kaikki

Olen tullut siihen tulokseen, että mun alitajunnassa joku kiirehtii ajan loppumisella. Yht'äkkiä haluan opiskella sitä ja tätä. Ainahan kansalais-opiston ohjelman kolahtaminen postilaatikkoon on ollut sykähdyttävää: löytyisikö sieltä jotain kivaa kurssia? Mutta nyt näyttää vauhti kiihtyvän.

Olemme jo 3.8. aloittaneet mittatilausompelijakoulutuksen syyskauden eli viimeisen kolmanneksen. Toivottavasti nyt saamme opiskella paikan päällä, joskin muutamat ovat henkilökohtaisista syistä siirtyneet etäopiskeluun. Vaikka matkaa on 150 km/ilta ja joskus tuntuu, ettei illassa saa "vastinetta" ajankäytölle, kun opetettavaa on kovin vähän, silti opiskelen mieluummin yhdessä toisten kanssa ja opettajan ohjauksessa.



Syyslukukaudella teemme kolme vuorellista takkia: yhden itselle, toisen asiakkaalle ja kolmas on viimeinen näyttötyö - sekin valmistetaan asiakkaalle. Nyt olemme harjoitelleet yksityiskohtia; liivintasku, napinläpitasku, kahdenkaitaleen tasku, läpällinen tasku ja hihan halkioita sekä muutama erilainen takin etureunan helmaratkaisu.

Syyskuun 1. päivänä aloitan Turun Ammattiopistossa Pukeutumisneuvojana toimiminen -koulutuksen. Sitäkin opiskellaan monimuotona. Pari päivää kuukaudessa on lähiopetusta ja muutoin kotona. Saa nähdä, miten voimani riittävät pitkiin päiviin?

En haluaisikaan opiskella muuta kuin tällaisia käytännönläheisiä aiheita. Tähän uuteen koulutukseen liittyy toive oppia itse pukeutumaan vartalolleni edullisimpaan tyyliin. Nämä kurssit tukevat toisiaan ja ovatkin osa samaa opintokokonaisuutta, Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto.

Kansalaisopistosta löysin kuin löysinkin kiinnostavan tai ennemminkin hyödyllisen kurssin "videoiden editointi". Voin kuvitella, että  se on pahasti mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta toivon että sen käytyäni rohkenen tehdä videoita blogiin ja instagramiin. Kurssi kestää yhden viikonlopun.


lauantai 22. elokuuta 2020

Rahin uudistaminen

Uudistettu rahi valmiina

Minulla on ollut äitini peruja vanha säilytysrahi. Ehkä 50-luvulta? Tässä alla olevassa kuvassa alaosa on jo purettu ja nappikin irroitettu. Olin tämän jo kerran uudistanut tumman punaiseksi. Silloin se sopi sisustukseen, mutta nyt ei enää.

Mustavalkoisen kankaan ostin hyvin halvalla Jätti-Rätistä. Se olikin ihan nappivalinta kaikin puolin. Sopii sisustukseeni värinsä puolesta ja on tarpeeksi tukevaa verhoiluun. Ompelijattareni Arja teki työn puolestani. Kansi oli ompelutyötä, mutta alaosa enimmäkseen niittaamista. 

Arjan mielestä jalat olisi kannattanut maalata mustaksi, minulle se ei tullut mieleenkään. Mutta olisi voinut olla hyvä idea, eikä ole myöhäistä vieläkään...


Sisäpuolella pohja on niitattu harvakseltaan kiinni ja reunat liimattu sieltä täältä. Ulkopuolen kangas kääntyy pari senttiä sisäpuolelle. Niin siisti sisältä ja päältä.

 

Siitä tuli hieno säilytyskaluste! Arjakin oli tyytyväinen työhön ja innostui: "Löytyisipä lisää raheja, näitä olisi kiva tehdä enemmänkin." Vanhat huonekalut on alunperin tehty hyvin ja kestämään. Niitä voi uudistaa useammankin kerran, eikä rakenteet nitise, ei natise.

Pellavasydämen Mervi

keskiviikko 19. elokuuta 2020

Oman vai toisten mallin mukaan?

Minulle on jo kauan ollut itsestäänselvää, etten voi myydä jonkun muun mallilla tehtyjä käsitöitä. Aika ajoin nämä tekijänoikeuskysymykset nousevat (välillä kiivaaksikin) keskustelunaiheeksi eri somekanavissa. Sukkamallit taitaa olla eniten kiisteltyjä. Aina on niitä "uusia" tekijöitä, jotka ihmettelevät, miksi? "Kyllä minä ainakin olisin vain ylpeä, jos joku haluaisi kopioida minun ideani". Nii-ih, sinä saattaisit ollakin. Mutta se yrittäjä, joka on käyttänyt aikansa mallin suunnitteluun, ei halua, että MUUT tienaavat hänen vaivannäöllään. 

Nyt netti on pullollaan makrametöitä ja moni tietysti haluaisi niillä tienatakin. Eikä siltä voi välttyä, että vaikkapa eri tekijöiden korvikset muistuttavat toisiaan. Kun on paljon selaillut malleja, ei oikeasti voi olla enää varma, onko tämä oma keksimäni malli, vai olenko alitajuntaisesti kuitenkin ottanut osviittaa jonkun toisen työstä. 

En pidä itseäni erityisen luovana käsityöläisenä. Ennemminkin allekirjoitan erään "harrastelijan" arvion itsestään: "teen näkemäni mallin mukaan". Eikä siinä ole MITÄÄN VÄÄRÄÄ silloin kun tekee itselleen tai lahjaksi.

Käsityöpuodin pitäjänä olen vähän harmillisessa maastossa tämän asian suhteen. On välttämätöntä, että minulla on valmiita töitä mallina, joista asiakkaat voivat inspiroitua. On myös välttämätöntä, että minulla on tarjota se kirjallinen ohje ja siihen tarvikkeet.

Makrametöiden osalta meille tulee langat Lankavalta ja suosittelen asiakkaille heidän netistä löytyviä ilmaisohjeitaan. Minulla on heidän ohjeidensa mukaan tehtynä amppeli, kassi, tähkä-seinävaate ja matto. Nämä ovat esillä puodissa.

Minun oli helpointa aloittaa näillä kirjoitetuilla ohjeilla. Sitten siirryin youtubeen ja se vaati oman harjoittelunsa. Onneksi joku neuvoi, miten videon saa pyörimään hi-taas-ti. Olen tehnyt muutaman seinävaatteen videota seuraamalla. 

Olin aloittanut tämän työn samalla lailla. Työtä tehdessäni kuuntelin Kototeon storya näistä tekijänoikeuksista ja se olikin hyvä muistutus! Kesken työn päätin, että en "matkikaan" videon tekijää, vaan lopusta teen ihan oman näköiseni.  

Kuvaus toteutettu ennen viimeistelyä

Kokonaisuus on siis hyvin eri näköinen kuin mallinsa. Minulle makrameesolmeilun oppiminen on ollut hyvin hyvin haastavaa - oli vähällä, että olisin jättänyt sen opettelematta. Tarvitsin välttämättä valmiita ohjeita, joita kopioida. Nyt osaan jo aika monenlaisia perussolmuja, joten pystyn tekemään oman suunnitelman mukaan jonkinlaisia töitä. Uskon, että kunhan saan varmuutta lisää, omien töiden valmistaminen on eri tavalla palkitsevaa. 

Tämä isoin työni on myös kokoelma: pääosa siitä on tehty videon mukaan, mutta nuo "härpäkkeet" olen suunnitellut itse.

Tekeekö omat lisäykseni tästä työstä MINUN MALLINI? Ehkä ei. Nyt työ on inspiroimassa asiakkaitani puodin seinällä, mutta erikoisuutensakin vuoksi päätynee lopulta omalle seinälle.

Pellavasydämen Mervi

Tekee etätöitä Kustavin mökillä ja siksi kuvia on vähän, koska mennään niillä, mitkä kännykästä löytyy. 




sunnuntai 16. elokuuta 2020

Makrameematon viimeistely

Edellisessä postauksessa esittelin Lankavan ohjeella solmimani makrameematon. Tässä vähän lisäystä sen viimeistelystä.

Ohjeen mukaan maton koko olisi 63 x 70 cm ja siihen menisi 1,6 kg Paulina kudetta. Minun matostani tuli hiukan isompi: 76 x 76 cm, eli aivan neliö. Mitta on ilman hapsuja. Minun mattooni kudetta kului 1,5 kg, mutta lisäksi jäi jonkun verran hapsujämiä.

Tein maton harjanvarteen, joten yläpään hapsut ovat tällaiset lenkit. Paras konsti lienee tämä, että kiinnitetään työ maalarinteipillä alustaansa.

Olisin halunnut hiukan pidemmät hapsut, mutta piti leikata lyhyimmän mukaan. Ja joukossa oli muutama tosi lyhyt, koska olin solminut mahdollisimman pitkän maton!


Lopputulos on hyvä.

Pellavasydämen Mervi







lauantai 15. elokuuta 2020

Makrameematto

Minulle näytettiin makrameematon malli Kodin Pellervo -lehdestä ja heti ajattelin, että tuon toteutan! Loppujen lopuksi se onkin Lankavan ohje. Leinikki-matto.

https://www.lankava.fi/fi/leinikki-makrameematto/

Arvasin kyllä kuvaa katsomalla, että tekeminen on kokolailla "tylsää" koska koko matto on yhtä ja samaa solmeilua. Kaksoistasosolmua alusta loppuun. Myöntää täytyy, että myös niska ja hartiat oli kovilla. 

Olen ihan hirveän tyytyväinen itseeni....kröhöm...siis tulokseen, kun mielestäni matosta tuli täydellisen tasainen. Pauliina-punoskude on minulle kaikkein mieluisin materiaali makrameesolmeiluun. Tarkkailin koko ajan työn edetessä, että mitat pysyy samana ja solmut on tiukalla. Kiristin joka ikisen solmun yksitellen.

Tässä lopputulos

Tästä lähdettiin liikkeelle: melkein 6 metriä pitkät narut piti saada pysymään ojennuksessa:

Alussa tuntui puuduttavalta, mutta loppujen lopuksi työ oli juuri sellaista "aivot narikkaan" mitä välillä kaipaa.

Siivouksen ajaksi piti välillä kerätä narut!

Aika pienihän tuo on, eikä minun huushollissani käy kuin johonkin kyynärsauvani ulottumattomiin, sillä on jokseenkin luistava.

 





Mutta onhan se kaunis ja erikoinen.

Teen tätä päivitystä kännykällä mökillä ja huomaan nyt, että maton viimeistelystä ottamani kuvat onkin kamerassa, joten näytän ne myöhemmin. 

Pellavasydämen Mervi


torstai 13. elokuuta 2020

Ihania villasukkia

Esittelen teille muutamat tosi ihanat sukkalangat ja sukat, jotka olen niistä neulonut. Ensin vanha tuttu Tekstiiliteollisuuden Tundra-lanka, joka on alpakkaa ja nailonia. Tätä lankaa on todella vaikea saada käsin poikki. Lanka on tosi pehmoista ja alapakastahan sanotaan, että se on moninkertaisesti lämpimämpää kuin lampaanvilla.

Olen jo aiemmin neulonut ainakin kahdet tällaiset nappipolvarit. Ohjetta löytyy blogistani, viimeisin täällä: http://pellavasydanjamervi.blogspot.com/2016/04/pitsipolvarien-ohje-osa-iii-nappilista.html
 
Pitsille on ohje tosi helppo, sen oppii äkkiä ulkoa. Tuota nappilistaa joutuu vähän miettimään, että tulee sukkiin eri puolille... 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sitten toinen suloistakin suloisempi lanka merinovillaa ja yakkia. Lanka on ohut, itse neuloin 2,5 puikoilla. Tämä on sen verran hintava lanka, että otin alkuun myynti kokeiluun vain kaksi väriä. 
 
 
 
 Tässä kuvassa mukana myös sukkamitta/puikkomitta. Meilläkin on tätä myynnissä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Näihin sukkiin opettelin tuollaisen pitsimallin, mitä kyllä piti koko ajan ohjeesta seurata. En oppinut ulkoa, enkä jaksanut/viitsinyt sukkaosaan sitä tehdä. Toisaalta halusin nähdä, millaista tämä lanka on sileänä neuleena. I-ha-naa..


 
 
 
Olinpa todella viitseliäs... kun opiskelin uudenlaisen kantapään. En tiedä tämän nimeä, mutta kaunis siitä tuli ja ehdottomasti istuva! Toinen valitsemani väri langasta on tummanharmaa ja olipa hankala väri minun vanhoille silmilleni. Eikä se muuten olisi niinkään vaikeuttanut, mutta kun menin valitsemaan taas uuden pitsimallin.
 





Näihin sukkiin meni lankaa 70 gr, joten sain loppukeristä vielä yhdistelemällä nilkkasukat.

Sitten vielä "tavalliset" sukat. Regian 4-säikeinen lanka, joka voittaa markettilangat mennen tullen.



Mitä sinä arvostat sukkalangoissa? Onko hinta tärkein kriteeri? Minkälaisista langoista mieluiten neulot, ohuista vai paksuista?

Pellavasydämen Mervi