Intohimona käsityöt

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Lempisukkalankani ja vihdoinkin tiimalasikantapää

Olin pitkään neulonut muilla langoilla, kunnes vähän kuin huomaamattani otin yhden orvoksi jääneen pikkukerän työn alle. Ihmettelin, että ""kylläpäs tämä neulominen nyt onkin jouhevaa!" Ahaa! Lanka olikin Alize Superwash - ilmankos... se on mun käsille ja käsialalle paras sukkalanka. Ehkä se on sopiva kierre, en tiedä?

Lankaa oli vain 50 gramman kerä, joten päätin tehdä lyhytvartiset nilkkasukat. Lopulta lankaa kului vain 30 gr.


Monen vuoden suunnittelemisen jälkeen vihdoin toteutin... opettelin tiimalasikantapään! Ja kuinka hienosti osuikaan väriraita! Haastavaa - muttei mahdotonta - oli tehdä toinen samanlainen ja vielä vähästä langasta..





Tein heti perään toiset sukat samaisesta Alize -langasta. Syksynväriset.


Tästä on toinen sukka vielä kesken. Oletko sinä neulonut Alize sukkalangasta? Onko se sunkin mielestä paras? Ohuthan se on, joten tikuttamista riittää. Parhaat puikot on 2,5 tai 2,75.

perjantai 25. syyskuuta 2020

Lisää käyttöikää vaatteelle

En ymmärrä, miksi olen joskus ostanut näin keinokuituisen puseron. Tai noh, muistaakseni ihastuin malliin. Mutta oikeesti! Tämä on melkein 100 %:sesti akryyliä...



Toki olen tätä jo monta kertaa pessytkin, joten ei ole ihme, että pinta on nukkaantunut.



Olin jo luopumassa puserosta, mutta muistin, että minulla on nypynpoistaja.


Kävin koko puseron kauttaaltaan läpi ja jouduin pari kertaa tyhjentämään säiliön.



Ei lopputulos nyt uudenveroinen ole, pinta jäi "pehmeäksi", mutta on se paljon parempi.

Näin vaatteelle tuli lisää käyttökertoja. Uskoisin tästedes muistavani välttää keinokuituisen vaatteen ostamista. 


Oletko sinä kokeillut tällaista patterikäyttöistä nypynpoistajaa? Suosittelen.


Pellavasydämen Mervi 

sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Iloitsen

Kesä oli käänteentekevä elämässäni. Vielä viime talvena ja keväällä olin masentunut niin että itsekin sen tunnistin. Enimmäkseen makoilin sängyssä peiton alla - paitsi tietysti putiikissa olin päivän. Oliko sitten aurinko vai loma, joka virkisti mieleni?

Nyt on tilanne aivan toinen. Olen reipas ja virkeä, oma-aloitteisempi. Teen asioita enemmän itse, enkä enää ihan kaikessa turvaa avustajaan. Pystyn parempaan, kunhan olen sitkeä.

Nautin siististä kodista. Eikä se loppujen lopuksi vaadi minulta muuta kuin sen, että LAITAN TAVARAT TAKAISIN PAIKOILLEEN. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun tällä sohvapöydällä on liina ja kukkanenkin!


Kävin Tokmannilta ostamassa 3 muovilaatikkoa lisää, kun huomasin, että nämä on kuin suunniteltu tämän pöydän alahyllylle:
 


Nyt niitä on neljä ja tavarat on käden ulottuvilla, mutta piilossa - tosi kätevää! Vaikka laatikot on muovia, niiden pinta on siisti ja tyylikäs. Tällainen kaaos tässä ennen vallitsi:

Kyllä ihmisen mieli on ihmeellinen. Joskus se on pieni asia, joka saa fiiliksen kääntymään. Toisinaan taas ei mikään auta alakuloon. Puhumattakaan masennuksesta sairautena. Nyt minä nautin hyvästä mielestä ja siististä kodista. Yritän pitää sen järjestyksessä. Yritän...

Pellavasydämen Mervi


lauantai 19. syyskuuta 2020

Uudet opinnot alkoivat

Olen täällä jo kertonutkin, että syksyyni sisältyy kohtalaisen paljon opiskeluja. Mittatilausompelija-koulutus päättyy jouluna, mutta nyt on paljon ommeltavaa ennen sitä. Teemme vuorillista takkia, ensin itselle ja sitten asiakkaalle ja vielä toinen - näyttötyö - asiakkaalle. 

Aloitin tällä viikolla myös pukeutumisneuvoja -koulutuksen. Se kuuluu samaan tekstiili- ja muotialaan. Mittatilausompelija on tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto, 150 osp.

Pukeutumisneuvjana toimiminen on osa tekstiili- ja muotialan erikoisammattitutkintoa, 45 osp.

Suoritan opiskelua Turun ammatti-instituutissa ja näin he kertovat nettisivuillaan koulutuksesta:


Pukeutumisneuvojana toimiminen, 1.9.2020-30.5.2021, oppisopimuskoulutus

Koulutukseen hakeutuminen:

Hakuaika päättyy 18.5.2020. Oppisopimuskoulutus edellyttää työskentelyä alan yrittäjänä tai alan yrityksessä. Koulutukseen hakeudutaan täyttämällä sähköinen hakulomake. Hakijat haastatellaan ennen opiskelijavalintojen tekemistä. Oppisopimukset solmitaan valintojen jälkeen

Pukeutumisneuvojana toimiminen on asiakkaan yksilöllistä ja henkilökohtaista palvelua. Haluamme tarjot sinulle ammatillisesti inspiroivan koulutuksen, jonka aikana hankit kokonaisvaltaista pukeutumisen ohjauksen ja palvelun osaamista.
 
Koulutuksessa mietitään erilaisia toimivia vaatemalleja, asukokonaisuuksia asusteineen, huomioiden tyylit, vartalotyypit, mittasuhteet sekä henkilökohtaiset pukeutumisessa ja ulkoisessa olemuksessa käytettävät värimaailmat. Pukeutumisneuvoja hallitsee tuotemerkit, kokolajitelmat, vaatteen istuvuuden ja ymmärtää erilaiset korjaustoimenpiteet. Hän osaa opastaa tilannepukeutumiseen liittyvissä asioissa ja materiaalivalinnoissa sekä asujen/asusteiden huoltamisessa. Koulutus tarjoaa osaamista järjestää pukeutumiseen liittyviä erilaisia tilaisuuksia, muotinäytöksiä, asiakasiltoja ja -tapahtumia.

Koulutus soveltuu tekstiili- ja muotialan, hius- ja kauneusalan ammattilaiselle tai yrittäjälle, joka haluaa laajentaa ja päivittää omaa osaamistaan. Tai kaupanalan ammattilaisille, jotka toimivat erilaisten vaatemyymälöiden tai –osastojen myynti-, palvelu- ja ostotehtävissä.

Sisältö

Tavoitteena on suorittaa tekstiili- ja muotialan erikoisammattitutkinnon osa: Pukeutumisneuvojana toimiminen, 45 osp.

Koulutuksen kesto 1.9.2020-30.5.2021. Koulutukseen sisältyy lähiopetusta, itsenäistä opiskelua, verkko-opintoja, tehtävien tekoa sekä tutkinnon osan näyttö. Lähiopetusta yhteensä 15 päivää (klo 8-15 tai 12-18)

Vaikka tuossa puhutaankin oppisopimuskoulutuksesta, minä en sitä sellaisena tee. Tavallista monimuoto-opiskelua se minun kohdallani on. Paljon kotitehtäviä, luulen.... Oli tottakai jännittävää valmistautua uuteen juttuun. Miten löydän parkkipaikan, miten selviän pitkästä päivästä, onko minulle sopivaa tuolia, joudunko kulkemaan portaissa jne... Kaikki sujui kuitenkin mallikkaasti, vaikka Aninkaisten mäelle pitikin käydä kääntymässä "toispuoljokki" kun en ihan heti tajunnut liikennejärjestelyjä. Parkkipaikka osoittautui olevan aivan sivuoven vieressä, joten kantamista ei ollut liikaa.

Ryhmä oli kiva, mukavia ihmisiä eri ammattialoilta. Meitä oli vaatekaupan myyjiä, ompelijoita, hiusalan yrittäjiä ja kosmetologeja. Ikähaitari oli laaja; oli nuoria ja minä ehkä kaikkein vanhin? Opettaja tuntui olevan pitkänlinjan vaatealan asiantuntija, jolle oli jo kokemusta karttunut vuosien varrella. On tosi kiva nähdä erilaisia tyylejä ja mieltymyksiä. Olihan se hauskaa kuunnella, kun "nuoriso" vertasi vaatteitaan - nyt kun kuulemma on 90-luku muotia. Ah, niin loppuunkulutettu meikäläisen näkökulmasta, mutta heille uusi ja haluttu.

Tottakai otin lonkkatyynyni mukaan (tästä kirjoittelin taannoin) ja sen avulla istuminen ei ollut ongelma, vaikka päivälle pituutta kertyikin peräti 7 tuntia! Ja sukankudin oli myös mukana, auttaa keskittymiseen. Näin paljon sain aikaiseksi yhtenä päivänä:

 

Sinällään keskittymisessä ei ollut ongelmia, aiheenhan olen ihan itse valinnut. Kaksi ensimmäistä päivää oli kylläkin silkkaa "orientoitumista" eli powerpointtia siitä, mitä pukeutumisneuvoja tekee ja on. Ja jonkin verran meni aikaa tietotekniikan haltuunottoon; Teams, Vilma, OneNote... kaikki minä sain ihan itse ladattua, vaikka olikin tämä uusi läppäri käytössä, hyvä minä! Ensi kerralla kahden viikon päästä (niitä sanotaan KONTAKTIPÄIVIKSI) alamme tutustumaan väreihin. Mehän opimme tekemään värianalyysejä. Se on jännittävää ja kivaa!

Kirjoittelen tätä lauantai-aamupäivällä. Tänä viikonloppuna on saatava oma takkini valmiiksi, sillä sen palautuspäivä on maanantaina. Haluan pysyä annetussa aikataulussa, vaikka huomaankin, että kaikki eivät niitä kunnioita. Mutta jos minä alan lipsua, ei mikään tule ajoissa ja seuraa stressi. Eikä silloin mikään opiskelu ole enää kivaa.

Miltä sinusta kuulostaa tällainen pukeutusmisneuvoja -koulutus? Luuletko, että käyttäisit sellaista palvelua?

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Joskus se on ihan pienestä kiinni

Mun arjen sujuminen vaatii toisen ihmisen apua. Arkipäivisin käy henkilökohtainen avustaja pari tuntia auttamassa töissä kaupassa ja kotitöissä. Joka perjantai hän tekee viikkosiivouksen. Kaikkea ei avustaja voi tehdä, vaan tietyt jutut jää itselleni - ja helposti jääkin: tavarakasoja, jotka pitäisi selvittää ja viedä paikoilleen, keskeneräisiä projekteja jne.

Koko kesän olin ulkona auringossa ja kodin sisustus jäi taka-alalle. Yhtään eivät häirinneet em. tekemättömät hommat. Mutta sitten naksahti.

Instassa näin yhden siivouskuvan kodinhoitohuoneesta. Ja siltä istumalta lähdin "tarkastuskierrokselle" omaan huusholliini. Löysin paljon paranneltavaa. Tämän viikon olenkin sitten pikkuhiljaa kuljeskellut ympäriämpäri ja yhdellä kädellä kuljetellut tavaroita oikeisiin paikkoihin, järjestellyt kaappeja ja mm. tyhjentänyt koko ajan valmiustilassa olleen "mökkikassin". Nyt on järjestelty kodinhoitohuoneen tasot ja kaapit, laastaripaketitkin on ojennuksessa!

Syttyi myös pienoinen sisustuskipinä. Syksyisin sellainen ei taida olla mitenkään outoa? Halusin keittiöön ruokapöydän alle maton. Olen sottapytty ja luvattoman paljon tiputtelen muruja lattialle. Meidän tummassa lattiassa ne sitten erottuvat hyvin. Ajattelin, että matto jotenkin söisi ne... ja kyllä se on auttanut - ehkä ennemminkin niin, että syön varovaisemmin!

Tykkään tästä. Matto löytyi ihan sattumalta Tokmannilla matto-osaston ohi kulkiessa. Hintaa tälle jäi alennuksen jälkeen alle 40 €. Sittemmin siivoilin keittiötä kunnolla. Normisti meidän ruokapöydästä puolet on epämääräisenä säilytyskalusteena, mutta nyt siihen  mahtuu kukkien lisäksi kynttiläkin!

 

Ennen tämä sivupöytä täyttyi lehdistä ja muusta postista tms.

Jatkoin järjestelyä kaikkiin huoneisiin, mutta huom. ei työhuoneeseen, joka lasketaan kuuluvaksi kaupan puolelle... Tässä eteisen pöydällä lojui koko kesän makrameerisuja.

Ja olohuoneen näkymää varjosti makrameetöitä varten rekki. Nyt ihailen kivoja asetelmia, joskin makrameetöiden helmet on intergroitu - melkein näkymättömiin...

 

Toki isommat sisustustyöt jäävät avustajalle, kuten vaikkapa verhojen vaihtaminen ja ikkunan pesu. Nyt mennään vielä musta-valkoisella.

Monta tuntia käytin myös käsityötarvikkeitteni ja -projektien järjestämiseen. Nyt on kaikki puikot ja koukut järjestetty kokojärjestykseen. Se homma jäi vähän kesken. Just nyt en haluakaan nähdä näitä moninaisia laatikoita ja nyssyköitä, vaan haluan siistin yleisilmeen. Vaihtoehtoina esitin miehelleni  uutta lipastoa nojatuolini viereen TAI sitten ostaisin tuollaisia harmaita laatikoita 3 lisää sohvapöydän hyllylle. SE on kuulemma parempi, koska hän muistaa aiemmat lipastosysteemit... Kunhan saan kaverin Tokmanni-reissulle, niin tämäkin näkymä siistiytyy.



Yksi, meneillään oleva työ sallitaan sohvapöydällä. Maanantaina siis somistaminen jatkuu... Kyllä nyt on niiiin kiva kuljeskella auringossa kylpevässä kodissa, kun tavarat on paikoillaan ja silmä lepää. Ja toisaalta, vielä riittää haastetta tulevaisuuteenkin. Oma lukunsa on em. työhuoneen järjestäminen, johon saattaa mennä päivä jos toinenkin.

Tässä kuva mun "matkamuistohuoneesta", joka on tyyliltään täysin poikkeava muusta sisustuksesta. En vaan mitenkään voi luopua tästä perintöpöydästä, joka kesäajan oli täynnä tavaraa, mutta nyt taas kivaa katseltavaa. Tuon tumman hyllyn on mieheni minulle valmistanut hamassa nuoruudessamme. Se pitää säilyttää.




                                                                 Pellavasydämen Mervi




lauantai 12. syyskuuta 2020

Taas....hylly makrameesolmuilla

Koska minulla oli muusta projektista jäänyt liimapuulevyn paloja kaksi, piti tehdä vielä toinenkin hylly. Pyysin miestäni maalaamaan levyn mustaksi ja poraamaan sen nurkkiin reiät. Arvioin, että neljälle Pauliina-punoskuteelle sopiva reikä olisi halkaisijaltaan 1 cm ja se kyllä osui ihan nappiin.

Olin nähnyt jossain kuvan "joulutorttu" kuviosta ja tein siitä oman versioni. 





Noiden ripustusnarujen pituus tuotti hiukan aprikointia. Juuri kun kuvittelet laudan olevan tasapainossa, kokonaisuus vinksahtaa, koska työ joustaa eri kohdista eri tavalla. Ja painotus muuttuu myös sen jälkeen kun laitat hyllyn seinää vasten. Joten vinkiksi: älä kiristä solmuja levyn alla ennen kuin olet varmistanut, että hylly on joka suunnasta suorassa.

Semmoinen  tällä kertaa. Sopisi värinsä puuolesta omaankin huusholliin. Menee kuitenkin - ainakin aluksi - putiikkiin inspiroimaan muitakin. Ja voi sen ostaakkin.

Pellavasydämen Mervi

perjantai 11. syyskuuta 2020

Ompele viitta syyskeleihin

Muutama vuosi sitten myin käsityömessuilta ostamani villakankaisen viitan, koska en voi sellaista käyttää kyynärsauvojen kanssa. Niitä olisi mennyt kaupaksi useampikin ja perustin facebookkiin "Mervin ompelupalvelu" -sivun, jonka kautta sai halukkaat tilata viitan.

Nyttemmin sivun toiminta on ollut hiljaista, kunnes tällä viikolla tuli innokas kysely. Sattumoisin kaapistani löytyi kyselijälle mieluinen kangas ja niin Arja-ompelijani surautti viitan, josta tulikin oikein kaunis syysvaate.

Kuvat otettiin kiireessä juuri ennen paketin lähettämistä ja malli on kyllä kaikkea muuta kuin kaunis ja innokas ja stailaus puutteellinen... 

Jos viittaa pitää yhdellä napilla kiinnitettynä, mahtuu kaula-aukkoon muhkeakin huivi.

 
Kaula-aukkoa saa kuitenkin pienennettyä nappia siirtämällä.
 
 
 
Tällöin viitan helma muuttuu pyöreäksi.
 
 

Viittaa voi käyttää myös ison huivin tavoin heittämällä toisen reunan olalle.

Kaava tällaiseen on erittäin yksinkertainen eikä ompelukaan merkillisiä taitoja vaadi. Vinokantin ompelua pääsääntöisesti. Tässä makuulla vapaalla kädellä piirretty "kaava". Kangas on poikittain kaksinkerroin, eli olkasaumoja ei ole.

Ja tässä näet, miten reunat on huoliteltu vinokantilla. Vain pääntiellä se näkyy myös päälleppäin ja näin estetään, ettei kangas kutita leukaa. Helmassa vinokantti on vain nurjalla puolella.

Tällainen vaate on juuri sopiva näihin syksyn keleihin. Lämmin, muttei liian lämmin, riippuen tietysti materiaalista. Kangasta kuluu näin valmistaen pari metriä.

Jos omat taidot epäilyttää tai muutenkin, voit tilata Pellavasydämestä.

Pellavasydämen Mervi


torstai 10. syyskuuta 2020

Kun iskias tekee istumisesta hankalaa

Iskias-vaiva on kiusallinen ja pitkittyessään vie hermot. Viimeisin minun 20 lonkkaleikkauksestani aiheutti pysyvän hermovaurion, joka eniten vaivaa istuessa. Tiedätkö tunteen, kun kipu alkaa alaselästä ja säteilee pakaroitten ja pohkeen kautta varpaisiin asti?


Kesti aikansa ennen kuin tajusin, miten parhaiten autan asiaa. Muutamat automatkat kului kivuissa kiemurtelemalla, kunnes tajusin, että minun on istuttava tavallista korkeammalla tuolilla ja mieluiten vielä pehmustetulla. Fysioterapiasta sain lonkkavammaisen koroketyynyn, jossa on yksi neljännes muita pehmeämpi. Kun sen laitan kipeän lonkan kohdalle, niin kipu hellittää.


Arja-ompelijani valmisti tyynyn päälle suojuksen. Oikein mainio keksintö oli kiinnittää siihen reppuhihnat. Saan tyynyn selkääni silloin kun kävelen kahdella kyynärsauvalla tai kädessä on kassi. Tämä on mainio apu esim. lentomatkoilla. Otan tyynyn mukaan myös mennessäni vaikkapa kynsien laittoon, missä joutuu istumaan parikin tuntia matalalla tuolilla - olisi kärsimystä ilman tyynyäni.

Keittiön pöydän ääressä on jo muutaman vuoden ollut patjan pala. Näytti tylsältä, mutta kun sitä joskus sokeutuu omille jokapäiväisille asioilleen. Vein superlonin Arjalle ja hän ompeli siihen kauniin, sisustukseen sopivan päällyksen. Tältä se näyttää nyt:

Vaikka tyyny tietysti näyttää hassulta koloineen, on se minulle välttämätön ja hyvä apu. Tyyny on 15 cm korkea.

Onko sinulla samanlaista vaivaa? Oletko keksinyt auttavia apukeinoja?

Pellavasydämen Mervi



sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Syksyn okraa

Viime syksynä yritin tuoda musta-valkoiseen sisustukseeni okran väriä. Aloin virkkaamaan tyynyä. Ei siitä tullut mitään - virkkaamisesta kylläkin, mutta tuo väri. Ei vaan sopinut. Purin.

Nyt yritin taas. Mutta lähtökohta on aivan eri. En tehnytkään omaan huusholliini. Harvoin, tosi harvoin keksin mitään ihan omaperäistä, mutta nyt taas...

Muistin, että minulla on jemmassa - myynnissäkin - tosi vanhoja harjantekotarpeita. Löysin kauan sitten kierrätyskeskuksesta laatikon (jossa oli vielä VR:n lähetyslappukin mukana) sisältäen jouhia tai juurakoita, mitä lienevätkään, lähetettynä uusikaupunkilaiselle sokealle harjantekijälle. Niitä on kahta väriä ja nyt valitsin tämän syksyyn sopivan okran värin. Siihen väriltään sopiva makrameelanka on Lankavan Minimoppia. Ensin se tuntui liian ohuelta, mutta on oikeastaan just passeli pieneen työhön.


Olen tehnyt näitä makrameetöitä sekä bohotyylillä hapsujen kanssa että ilman. Tässäkään en ollut ihan varma, kumpi on kivampi, joten tein molemmat.


 
Tässä vaiheessa en ole hapsuja avannut, enkä edes tasannut. Eli nämä ovat viimeistelyä vaille vielä.


Mitäs tykkäät, kumpi on kivampi: hapsuilla vai ilman?

Näytän vielä yhden työni, aika näyttävä, vai mitä... Tähän kokeilin erilaista ripustussysteemiä. Solmin tuollaiset spiraalit pelkkien narujen tilalle. Näyttää minun silmääni hyvinkin "täyteläiseltä".



Pellavasydämen Mervi


torstai 3. syyskuuta 2020

Makrame myös matonkuteesta


Tämä makrameetyö on solmittu matonkuteesta. Ei ollenkaan mun lempivärejä, mutta kun ei ollut enää juuri vaihtoehtoja. Olemme myyneet matonkuteet lähes loppuun. Tässä kolmea eri väriä ohuehkoa trikookudetta.


Ja muuten, löytyi autonistuin-puuhelmetkin, joten niitä istutin muutaman tähän työhön.

 

Nyt on tullut itselleni tavaksi opetella jokin uusi, keskelle tuleva kuvio ja sivuille sitten "kokoelma" rimpsuja.

Tässä yksi vaikeimmista:



Hauskaa on myös luoda erilaisia päätöksiä noille rimpsuille. Tässä muutama erilainen variaatio. Koko työssä ei ole hapsuja, joten halusin ne pois myös tuolta alaosasta. Kokeilin hapsujen liimaamista takapuolelle. Ihan kiva!




Tässä työssä käytin Pauliina-punoskudetta.
En ehkä ole näyttänyt tätäkään työtä, missä myös on kiva keskikuvio.. 




Tämän ripustin ikkunaan - sopii mun keittiön väreihin.

Mihin mä joudun kaikkien näiden töitteni kanssa, kun aina vaan haluan tehdä lisää... ja lisää....

Pellavasydämen Mervi