Intohimona käsityöt

tiistai 30. maaliskuuta 2021

Ihana mekko

Kyllä se on totta - suurin osa vaatteistani on mustavalkoisia. Kokonaan mustia on kuitenkin vain muutama. Tämän ihastuttavan mekon olen ostanut toissakesänä maaseutukirpparilta. Jos olisin päässyt sovittamaan sitä ostohetkellä, olisi se ehkä jäänyt rekkiin. Vaikka joustavaa materiaalia onkin, silloin mekko oli auttamatta liian pieni. Mutta onneksi olen säästänyt sen tavoitemekkona ja nyt se mahtuu hyvin ja tykkään ihan hirmuisesti. Enpä muista, milloin olisin kellohelmaista hamosta käyttänyt viimeksi, joskus tyttösenä ehkä?

Ja kuten yleensäkin asutestauksissani, niin nytkin, vertailun vuoksi myös toisen tyyppinen mekko...

 

 

En tiedä, miltä ajalta tämä mekko on - koska ja mistä se on ostettu - mutta minun mieleeni se tuo 60-luvun.  Asustin sen myös isoilla mustavalkoisilla helmillä ja toisaalta myös valkoisilla rusettitennareilla.

 

Hametta voisi oikein hyvin pitää sellaisenaan, mutta kesällä se on varmasti liian kuuma, sillä materiaali on joustavaa keinokuitua. Talvella sitä voi mainiosti pitää neuleen kanssa, vaikka näin:

Kellohelman lisäksi mekossa on kivat sivuleikkaukset. Varmasti kiinnittävät huomiota, eikä ehkä ole ihan pukeutumisohjeitten mukaisesti hoikentavin vaihtoehto. Tai ehkä onkin? Näiden kuvien jälkeen näyttää jotenkin tylsältä tämä tavallinen mekkoni. Siinä taas sivuprofiili on varmasti suunniteltu hoikentavaksi.


Viihdyn kummassakin mustavalkoisessa mekossa ja mustissa sukkiksissa. Sain kommentin facebookin naistenhuoneelta, että olisi jo aika vaihtaa sukkahousut ohuempiin. Nyyh, niin taitaa olla ja sellaisetkin kuvat on jo tuloillaan. Ja. Näistä mekoista tulee vielä toinenkin postaus, pysythän kuulolla?

 

Pellavasydämen Mervi





perjantai 26. maaliskuuta 2021

Tavoitemekkoja

Onks sulla tavoitevaatteita? Mulla on. Niitä, jotka on juuri nyt liian pieniä, mutta haluan säilyttää sillä mielellä, että jospa jossain vaiheessa TAAS/JO mahtuisi päälle...

KILOJA OLEN YRITTÄNYT KARISTAA

Mun tarinahan on se, että vaatekokoni vaihtelee kovasti. Olen nuorena ollut hoikka, mutta myöhemmin lihonnut/laihtunut/lihonnut jne. Olen käynyt läpi kaksi lihavuusleikkausta ja taistelen edelleen niiden jäljiltä ja niistä huolimatta ylimääräisistä kiloista. Leikkaus ei ole mikään hokkuspokkustemppu eikä sitä ollut minunkaan kohdallani. Oikeastaan päinvastoin. Ensimmäinen leikkaus päättyi katastrofiin, vaikkei sitä seurannutta verenmyrkytystä leikkauksen syyksi koskaan todettukkaan. Mutta vuosi meni ja huvenneet 30 kg hiipivät hiljalleen takaisin. Leikkauksen seurauksena sain närästyksen, minkä vuoksi pääsin toiseen laihdutusleikkaukseen, mutta sen vaikutus kiloihin oli vielä kehnompi.

Olen taistellut monenlaisten vatsa- ja suolistovaivojen kanssa noiden leikkausten seurauksena.

Nyt viimeisen vuoden aikana olen lopettanut aktiivisen laihduttamisen, mutta takaraivossa on koko ajan ajatus, että haluaisin olla hoikka. Toisaalta kiusaa pelko, että edessä olevat vuoden hupenevat vauhdilla, joten ehdinkö enää koskaan nauttia keveämmästä olemuksesta?

VAIKKEI PAINO PUTOA, VAATEKOKO PIENENEE

Yksi lemppariohjelmiani telkkarissa on sairaalloisesti lihavista amerikkalaisista kertova sarja, jossa tohtori Nov leikkaa ja neuvoo ylilihavia potilaitaan. Hänen vastauksensa tekosyitä ja selityksiä lateleville epäonnistujille on se, että "kerro se vaa'alle". Vaaka on armoton ja näyttää todellisen tilanteen.

Minulle on nyt viime aikoina tarpeeksi monet tutut ihmetelleet, että miten olen saanut karistettua kiloja. Olen vähän hämmentyneenä kertonut, ettei vaaka ole samaa mieltä. Mutta onhan se todettava, että sittenkin... Kun aiemmin olen käyttänyt vaatekokoa 54/52 niin nyt olen jo jonkin aikaa mahtunut kokoon 48. Ihanaa, että voi ostaa "normi" koon vaatteita.

VAAKA VAI PEILI

Tätä hämmennystäni hälventääkseni otin esille näitä tavoitevaatteita ja otin kuvia. Tämä hassu höyhenmekko on mahtunut ylleni ensimmäisen laihdutusleikkauksen jälkeen, joka oli vuonna 2014. Nyt se mahtuu jälleen, jippii!! Tuo mekko on ehkä tarkoitus pitää tuommoisenaan, mutta nämä minun allit ei kyllä oikein salli sitä, mutta pusero alle?

 

Ja huom! kokeilin tätä mekko myös sellaisen "kehonkutistajan" kanssa. Löysin alusvaatelaatikon perältä korsetin, joka oli jämptikokoinen. Sen kanssa olo oli hyvä, höllyvätlöllyvät pysyi hyvin kasassa! Ja silhuetti suoralinjaisempi, jos ymmärrät, mitä tarkoitan...

 Ja vertailun vuoksi mekko, jota käytän työssäni. Tässä on se pointti, mitä paljon nykyään mietin ja olen täällä blogissakin asiaa pohtinut - että piilottaa vai näyttää?

Nyt menin kuvitelmissani hivenen liian pitkälle, kun luulin, että koon 44/46 mekko mahtuisi. Ostin paikalliselta facebook-kirpparilta ruusumekon, joka on malliltaan oikein oiva ja materiaaliltaan joustava ja onhan nuo kukatkin suloiset. Mutta... Tämä mekko ei anna armoa, siihen on vielä laitettava päälle neule. 








Nyt vielä tämä mekkonen nostetaan ylähyllylle muiden tavoitevaatteiden joukkoon. Sitä sitten sovitetaan aika ajoin ja joku päivä se solahtaa päälle niin, ettei muhkurat näy. Sitä odotellessa....

Pellavasydämen Mervi




keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Kiva pääsiäisliina

Kevät tuo tullessaan värit suomalaisten maisemiin; ulos, vaatteisiin ja koteihin. Minäkin päätin piristää arkea aurinkoisella pöytäliinalla. Muutama vuosi sitten kovasti neulottiin paperinarusta - ei pelkästään valokransseja - vaan myös pöytäliinoja ja verhoja. Nyt sen käsityön voisi ottaa uudelleen käyttöön.

Tarvitset paperinarua ja paksut pyöröpuikot. Vähintään 10 mm, minulla oli tässä työssä peräti 15 mm. Ja työ on helppo, neulot mahdollisimman epätasaista ja aina oikeaa. Ei kannata edes yrittää tehdä tasaista, koska lopputulos on sitä kauniimpi, mitä vähemmän siinä erottuvat silmukat ja kerrokset. Tähän työhön loin 50 silmukkaa.

Myönnän, ettei tämä materiaali ole oikein kivaa työstettävää, sillä paperinaru on kankeaa ja herkkää nahkaa se saattaa myös raastaa, mutta toisaalta se on hyvää aivojen nollausta. Ei kannata kiirehtiä, silloin lanka katkeaa... Noh, sen voi kyllä reilusti solmia ja jättää solmut työhön, niitä ei sieltä erota, tai sitten liimata katkenneet päät yhteen. 

 

 

Aikoinaan kun näitä teimme, mankeloimme työn ihan littanaksi. Nytkin sitä mietin, tai en mankeloimista, kun en omista mankelia, mutta silittämistä. Muistelen, että silittäminen ei litistä yhtä tehokkaasti ja nyt päätinkin jättää työn ihan sillensä. Tällaisena pääsiäisasetelman alustana se sopii oikein hyvin olemaan tuollainen pöyheä.  

Tässä kuva valkoisesta liinasta, joka on mankeloitu... Verhoksikin kävisi oikein hyvin.





Voi, miten kivoja kuvia sainkaan, kun sattui vielä aurinkokin paistamaan. Nuo puput on ostettu aikoinaan ukilaisesta sisustusliikkeestä Ulpukasta. Isot munankuoret olen itse askarrellut silloisen avustajani kanssa jo muutama vuosi sitten.

Paperinarua myydään Pellavasydämessä monen värisenä. Iso vyyhti painaa 250 g ja siitä kului tähän neliön muotoiseen pöytäliinaan  100 g. Myöhemmin kokeilen tätä myös keittiön pöydälle lasin alle, mahtaako miten toimia?

Iloista kevään odotusta sinulle - vaikkapa paperinarun kutomisen kera!

Pellavasydämen Mervi

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Tyylimoka vai ok?

Yllätin itseni tämän aamun vaatevalinnalla. Olen käyttänyt töissä melkein pelkästään mekkoja, mutta nyt oli kaikki hyvät sukkikset pyykissä. Mitäs sitten pukis päällensä?

Muistin käyttämättömät adidas-verkkarit, jotka ostin kuntoutukseen menemistä varten. En niitä sitten kyitenkaan käyttänyt. Oi, miten  ihanat ne onkaan jalassa. Sanoo hän, joka EI IKINÄ käytä verkkareita. 

Mutta. Mitäs yläosaksi? Valinta tapahtui summanmutikassa värin perusteella. Ihan eri paria nämä. 


Hyvin se työpäivä meni näin hassun asun kanssa. Vielä jos olisin korkkarit laittanut jalkaan, niin... Päivän kuljin punaisilla työkengillä, mutta kuvaamiseen muistin nämä värikoodiin sopivat valkoiset rusettikengät.

Tämä yläosa on aivan "minua", ihmettelen vaan, miksen ole koko talvena tätä tunikaa käyttänyt? No jaa, ehkä siksi, etten ole myöskään (puoli)hameita käyttänyt. Sen sijaan nuo verkkarit on ihan nounou minulle. Paitsi, että ovat tosi tosi tosi kivat pitää. Toisaalta tässä voisi nähdä kaksi ikäkautta, yläosa on vähän mummoa ja alaosa ehkä nuorisomuotia, vai onko?

Meillä on pukeutumisneuvoja-koulutuksessa opetettu tyyleistä. Ymmärtääkseni tässä yhdistyvät rento, luonnollinen tyyli ja toisaalta klassinen, ehkä vähän romanttinenkin tyyli. Mutta mitä varten tyylit ovat? Orjallisesti noudatettavaksi? Saako niitä yhdistellä? Saako tyylejä "rikkoa"?

Tämä on nyt minun tyylirikoista pahin, eikä edes tunnu kovin ristiriitaiselta - pitäiskö tuntua? Kuten seuraavasta kuvasta voit todeta, aika rennoksi ja levolliseksi tnsin itseni. Hih!




 
Mitä sinä pidät asustani, moka vai ok? 
Mervi

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Joustoa vyötäröön

Teen asiakkaille korjausompeluksia. Silloin tällöin tuodaan ikäihmisten housuja korjattavaksi, kun on lihottu tai laihduttu.  Eikä siinä mitään, mutta jos täytyy tehdä muutokset näkemättä ihmistä ja sovittamatta, ollaan hankalan haasteen edessä. 


Nytkin pyydettiin ompelemaan housuihin uusi vyötärönauha ja siihen kuminauha, niin että sitä voi säätää. Hmmmm... muistan kyllä nähneeni semmoisia "kaksoisnappeja" jotka laitetaan reikäkuminauhaan. Sitä kumpparia mullakin on myynnissä, muttei niitä nappeja!


Tuurilla voisi kuminauhasta tulla sopiva, mutta työ menee hukkaan ja asiakas on tyytymätön, jos niin ei käykään. Päätin kokeilla...


Ompelin kaksi tavallista nappia vastakkain. Jätin niiden väliin reilun "kaulan".



 
Toimii!

Muistaakseni oikeat kaksipuoleiset napit ovat pehmeitä, onkohan näissä vaarana, että painavat herkkää nahkaa? Kovin helppo tällaisia ei ole myöskään käyttää, mutta ehkei nappeja tarvitsekaan yhtenään siirtää...


Pellavasydämen Mervi


lauantai 20. maaliskuuta 2021

Tiskirättejä diy

Olipa kiva vaihteeksi ottaa virkkuukoukku käteen, kun olen kolme kuukautta neulonut puseroita! Ajattelin tarjota asiakkailleni kivaa käsityötä kesäksi ja tässäpä se tulee... tiskirätit bambulangasta joko virkaten tai neuloen.


Tilasin paljon bambulankoja näitä varten. On Blendbamboota ja Himalaya De luxe Bamboota.


Värejä löytyy varmasti jokaisen keittiöön sopivaksi! Bambulanka on kuulemma kaikista paras tiskirättiin. Ensimmäisenä virkkasin valkoisen "liinan" - se kuulostaa kauniimmalta kuin rätti. Ohjeen löysin Lankavan sivuilta ja tämä onkin ollut asiakkaittenkin suosikki. Ohje täällä.

Enpä osannut heti ohjetta tulkita oikein. Jos katsot tarkkaan, niin alku menee väärin. Tein joka kerroksella kohopylväät SAMAAN paikkaan, mutta sitten hoksasin, että niiden paikkaa pitää vaihtaa. Ensin siis virkataan vaikkapa 50 ketjusilmukkaa, sitten niihin pylväät ja seuraavaksi tehdään pylväät edellisen kerroksen pylväiden YMPÄRI - ensin edestä, sitten takaa. Ja seuraavalla kerroksella toisinpäin. (Siihen, mikä edellisellä kerroksella tehtiin edestä, nyt tehdäänkin takaa jne.) Tulee kivaa koripunosta.

 

Tein vielä yhden kerroksen liinan ympäri ja lisäsin myös ripustuslenkin. Tähän meni yksi 50 gr kerä. Sitten kokeilin virkata tavallisia pylväitä. Lankana ihanan ihanan Blend Bamboo, tämä väri oli melkein kuin kullan hohtoa!
 

Kerästä tuli vielä toinenkin, sen tein neulomalla tavallaan myös korin pohjaa. Reunoille neuloin helmineuletta, jotta reunat ei kiperry ja keskelle viisi oikeaa, viisi nurjaa - tätä vaikkapa viisi kerrosta ja sitten vaihdetaan ruutujen paikkaa. Helppoa!

 

 Sitten laitoin vielä kaikki vaakan kautta, niin sinäkin näet, paljonko näihin kului lankaa:



Eli kullanvärisestä langasta jäi puolet, ja se meni virkattuun liinaan. Olin väärässä, kun oli sellainen mielikuva, että virkattuun menee enemmän lankaa, mutta tässä tapauksessa tuli aivan samankokoiset ja -painoiset neulottuna ja virkattuna. Sen sijaan tuo valkoinen kokopylväin virkattu kulutti lankaa 2 x enemmän.

 Näihin kahteen siis riitti yksi kerä (50 gr) Blend Bamboota.

 

Kerrassaan mukavaa puuhaa ja tulee nopeasti valmista. Tein kaikki nämä kolme yhden illan aikana. Näitä kannattaa nyt tehdä valmiiksi, että sitten kun taas saamme käydä vieraisilla, on mitä viedä! 

Koska näissä ei tarvita kovin ihmeellistä ohjeen ymmärtämistä, on tämä kiva aloittelijankin työ. Ainakin minusta tuntuu helpolta, mutta niinhän se on, että kaikki on helppoa, kun sen osaa?

Pellavasydämen Mervi