Intohimona käsityöt

sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Tilaisinko Kiinasta?

Ihan hirveästi tulee somessa vastaan mainoksia "kiinakaupoilta". Usein ne on verhottu muka-suomalaisiksi.Yhtä usein huono suomenkieli kuitenkin paljastaa syntysijan olevan kaukana Aasiassa. Ymmärrän, että sitä enemmän niitä näkyy, mitä useammin käyn mainoksia klikkaamassa. Kuinka sattuikaan, että muutaman päivän sisällä luin/kuulin kolme epäonnistunutta kauppaa juurikin näistä halpis-verkko-kaupoista. Kuva minulla on vain yhdestä, sain luvan tämän julkaisuun. 

Oikealla on myyntikuva. Löysin saman kuvan useammastakin verkkokaupasta. Ystäväni oli tilannut tämän kuvan perusteella  60 euroa maksavan villakangastakin. Vasemmalla on kuva takista, jonka hän sai. Onko näillä kahdella takilla mitään yhteistä - ei. Tässä toinen kuva, josta ilmenee materiaali. Se ei todellakaan ole pehmoista villakangasta, vaan muistuttaa lähinnä ohutta kuitukangasta.


"Hauskin" juttu oli facebook-ryhmässä, kun tuotteen ostanut halusi palauttaa sen ja sai ohjeen viedä se Finlaysonin liikkeeseen! Olipa siellä ihmetelty asiaa, kun ei heillä ole mitään tekemistä tuotteen tai sen myyjän kanssa. Nämä kaukaiset myyjät olivat toki oppineet fiksuimmilta verkkokaupoilta, kun seuraavaksi neuvoivat käyttämään palautustarraa, mitä tietysti ei paketista löytynyt. Näin asiakkaita huijataan, muka-turvallisella kaupankäynnillä.

Kolmas tarina kertoi takkikaupasta, kun tuttu tilasi kiinakaupasta kaksi takkia kooltaan xl, mutta sai tuskin s:n kokoisen. Reklamaation jälkeen sai kuitenkin rahat takaisin, eikä tuotetta tarvinnut palauttaa. 

Itse olen arka tilaamaan verkkokaupasta, enkä vaatetta ostaisi, jos hiukankaan epäilisin kauppiaan käyttävän muiden hienoja kuvia, mutta myyvän jotain ihan muuta. Olen tilannut suomalaisista verkkokaupoista ja saanut kyllä sitä, mitä olen tilannutkin. Tuotteiden palauttaminenkin on sujunut mallikkaasti. Tilaamiseen päädyn vain, jos paikallisista liikkeistä ei haluamaani tuotetta löydy.

Nyt olin liukaspintaista talvitakkia vailla. Mittatilausompelijakoulutuksen yhteydessä tein itselleni muutamankin villakangastakin, mutta ne eivät ole käytännöllisiä, jos ilma on hiukankin kostea. 

Lähdin käymään Tokmannilla, mutta ei, ei mitään mieluista. Tokmanni on meidän ainoa tavaratalo. Sitten selaisin verkkokauppoja, kaikki oli mustaa, enkä nyt halunnut mustaa. Jotenkin näistä ikävistä tarinoista suivaantuneena päätin, että haluan ostaa takkini paikallisesta vaatekaupasta. Arvelin, että saatan "vetää vesiperän" kun niitä liikkeitä ei Uudessakaupungissa ole kuin pari ja valikoima ymmärrettävästi suppea.

Löysin takin, ostin ja totesin matkalla, että kaikki, mitä ylläni tuolloin oli, oli paikallisista liikkeistä ostettua. Kun on ostaessaan sovittanut, ei tarvitse miettiä palautuksia. Lisäksi on hyvä mieli, että kuluttamisellaan kannattaa paikallista yrittäjää, eikä ainakaan kukaan kiinalainen lapsi ole minun takkini vuoksi joutunut töihin. 

Takista tulee kuva vasta seuraavaan postaukseen, tai sitä seuraavaan, kun tänään olikin pimeä päivä, eikä kuvausfiilistäkään.

Mitä sinä ajattelet tästä asiasta? Onko tekopyhää hurskastelua? (Mieleeni tuli vain sana "jeesustelu", mutta kun en halua sitä käyttää, kävin etsimässä synonyymin. Hurskastelua ehkä tämäkin?)

Mistä sinä ostat vaatteet, onko siihen joku "filosofia"?

Mervi

1 kommentti:

  1. Vaateostoksilla käyntiä välttelen viimeiseen asti. Nykyään ainoa vaatimukseni on, että vaatteet mahtuvat päälle, mikä housuissa harvoin toteutuu ja sitten joutuu sovituskopissa keräilemään kehopositiivisuuden sirpaleet lattialta ennen verhon avaamista. Tästä syystä tilaan housut verkkokaupoista. Saan kotona ilman yleisöä masentua liian paksuista polvista ja reisistä. Vaihto ja palautus ovat tosiaan tulleet tutuiksi :) Onneksi yläosat löytyvät ihanasta paikallisesta liikkeestä.

    VastaaPoista