Intohimona käsityöt

Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvonlisävero. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvonlisävero. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. helmikuuta 2013

Niin äkkiä aika kuluu...

Puoli vuotta on mennyt yhdessä hurauksessa! Tänään tuli päätökseen pikku-Mervin "työura" Pellavasydämessä. Vähän haikeissa tunnelmissä vietimme viimeistä yhteistä päivää. Onneksi en jää aivan tyhjän päälle, sillä Lissu on vielä ainakin vähän aikaa apunani.

Joku aika sitten minulle soitti kolmas työharjoittelusta kiinnostunut työntekijä ja hänen kanssaan oli puhetta maaliskuun alusta - silloin olisi taas "tilaa" yhdelle harjoittelijalle. Olin vaan niin typerä, etten ottanut nimeä tai puhelinnumeroa ylös, joten en voi tarkistaa, mikä on tilanne nyt. Odotamme siis jännityksellä huomista aamua, onko meitä kaksi vai kolme....

Tänään oli arvonlisäverojen ilmoittamisen ja maksamisen viimeinen eräpäivä. Erittäin ikävää maksaa kerralla koko vuoden alvit. Kirjanpitäjäni on toki tämän tästä tuonut minulle laskelmia, että "maksa nyt vähän kerrallaan", mutta minähän en ole ottanut kuuleviin korviini viisasta neuvoa. Nyt oli siis iiiiiso lasku maksettavana. Rahoja kasaan riipiessäni pohdin taas tämän yrittämisen mielekkyyttä.

Toisaalta ja toisaalta....

Pellavasydämen Mervi
ps. kamera on taas hukassa, joten ei ainukaistakaan kuvaa ole tähän lisättävissä. Ei -  mutta näytänpä teille vanhan, pöhkön kuvan! En muista, tuliko tästä mainosta, mutta sellainen oli alunperin tarkoitus. Yrittäjän on uskallettava laittaa itsensä likoon....

Kaikki muut paitsi pusero ja silmälasit on Pellavasydämen tuotteita.

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Vielä myyntitilistä


Kuva täydestä myyntihyllystä
Kiitos kaikista mukavista kommenteista edellisiin teksteihin! On kiva lukea, että jutuistani on ollut iloa ja jopa hyötyä.

Muutamia ehdotuksia uusiksi tuotteiksi tuli ja pari on jo edennyt siihen pisteeseen, että odottelen postia ja siis uusia tuotteita Pellavasydämeen myytäväksi. Myyntilille.

Varmaan moni (minä itsekin) ihmettelee, miksi pienihintaisia tuotteita ei voisi maksaa heti. Tottakai voi, mutta se ei ole kannattavaa ja siinä tapauksessa tuotteet jäisivät valmistajalle. Otan vielä esimerkin: Minulle tarjotaan käsintehtyjä koruja, joiden myyntihinta voisi olla korkeintaan 5 euroa. Valmistaja on käsitöiden harrastaja, eikä siis luonnollisestikaan alv-velvollinen. Hän haluaa koruista itselleen 3 euroa. Jos ostaisin korut, maksaisin niistä alvin 5x23/123= 0,94 eli alvin jälkeen minulle jäisi 5-3-0,94 = 1,06. Tosiasia on, että mikään kivijalkamyymälä ei pysy pystyssä tuollaisella myyntivoitolla, kun siitä pitää maksaa maksettaisiin vuokrat, palkat ja muut kulut.

Vielä muistutan, että jos alv:in laskee myyntihinnasta, niin kaava on tuo hinta x 23/123.
Alvittomasta hinnasta (alv 0%) lasketaan alv hinta x 0,23 ja alvillinen myyntihinta hinta x 1,23

Mutta varsinainen asiani tähän postaukseen on MYYNTITILIIN LIITTYVÄT EPÄKOHDAT
Myyntitili-myynnillä on positiivisia puolia, mutta eittämättä myös heikkouksia ja usein nämä aiheuttavat sen, että valmistajat eivät ole halukkaita antamaan tuotteitaan myyntitilille. Moni sanoo, että heillä on huonoja kokemuksia. Joku on siis pilannut hyvän tavan myydä käsitöitä.

- Välittäjiä on monenlaisia, myös epärehellisiä. Tilitykset eivät tule ajallaan, niitä joutuu kyselemään tai ei saa ollenkaan. Pahimmassa painajaisessa saattaa käydä niin, että tuotteen valmistaja ei saa rahojaan, mutta ei myöskään tuotteitaan takaisin.

- Tuotteet saattavat mennä pilalle. Tähän törmäsin tällä viikolla. Teimme siivousta putiikissa ja palauttelimme tuotteita, jotka eivät olleet menneet kaupaksi. Huomasin, että jokunen tuote oli virttynyt, joku jopa mennyt rikki. Joku välittäjä saattaisi palauttaa nuokin, mutta minä en tee niin. Myyn niitä alennettuun hintaan ja arvonalennus tulee minun tappiokseni. Tavallaanhan kyse on minun huolimattomuudestani, jos olen esim. pitänyt tuotetta näyteikkunalla liiallisessa auringonpaahteessa. (Vaikka voi se olla kyllä huonosta värjäyksestä tai normaalia huonommasta valonkestävyydestäkin johtuvaa) Tilitän siis nuokin tuotteet valmistajalle, vaikka en itse niistä mitään saakaan.

- Muutakin hävikkiä saattaa tulla. Tuotteita varastetaan tai kaikkia myyntejä ei ole kirjattu oikein tai myydystä tuotteesta ei ole tehty kuittia ollenkaan, jolloin se jää myös tilittämättä.

- Jos asiat oikein huonosti sattuvat menemään, niin välittäjän myyntitiloissa saattaa tulla tulipalo, vesivahinko tai varkaus. Tällöin hävikki on jo merkittävää. Tällaisten varalle on ainakin toisella osapuolella oltava vakuutus, joka kattaa nuo katastrofit. Itse olen ottanut vakuutuksen myös myyntitilissä oleville tuotteille, vaikka ne eivät siis ole minun omistuksessani. Toki myös tuotteiden valmistajalla voi olla vakuutus. Olen ajatellut niin, että valmistaja ei ole paikalla eikä voi "vahtia" tuotteitaan, joten ne ovat minun vastuullani.

Ainut tuote, minkä TIEDÄN varastetuksi, on tuo hevosenpää-kynttilä


Tässä muutamia välitysmyynnin huonoja puolia valmistajan kannalta katsoen.Kyse on aika paljolti luottamuksesta. Jotta ei tulisi pettymystä ja kiistoja, on tärkeää tehdä MYYNTITILISOPIMUS, jossa asiat sovitaan kirjallisesti ja nämäkin asiat otetaan huomioon. Meilläkin sellainen on tehty - itse laadittu. En tiedä onko sellaisia jossain olemassa valmiina. Totuus on se, ettei sitä tule käytettyä. Hmmmm...Tuotteet, jotka olen maailmalta saanut myyntiin, ovat arvoltaan aika pieniä, joten isoista rahoista ei ole kysymys. Olen iloinen, että minuun luotetaan - tai ainakaan epäluuloa ei ole suoraan sanottu! Mutta kuten jo mainitsinkin, moni on kieltäytynyt myyntili-myynnistä.

Jos sinun käsitöitäsi on välittäjällä myynnissä, olisi kiva lukea kommentteja. Oletko tyytyväinen, onko asiat menneet hyvin vai onko ollut valittamista?

Asiakas on aina oikeassa. Tuotteiden valmistajat ovat myös minun asiakkaitani.


lauantai 7. huhtikuuta 2012

Myyntili ja verotus

Verotus on monen mielestä inhottava sana. Olen tehnyt työurani verotoimistossa, enkä voinut kuvitella itselleni mukavampaa työtä ja työyhteisöä. Nyt en juuri uskalla verotukseen ottaa kantaa, asiat muuttuvat niin nopeasti.

Käsitöiden tekemiseenkin verottaja puuttuu. Usein kuulee väitettävän, että on joku raja, minkä jälkeen vasta pitää ilmoittaa esim. käsitöitä tekemällä saadut tulot. Se ei pidä paikkaansa. Neuvonkin kaikkia käsitöitään myyviä pitämään tuloistaan ja menoistaan kirjaa - vaikka tavalliseen ruutuvihkoon kirjaisi kaikki myyntitulot ja ostot. Menoilla vähennetyt tulot ilmoitetaan veroilmoituksessa tai veroehdotuksessa.

Yrittäjällä tilanne on tietysti paljon vaativampi. Ei riitä enää ruutuvihkoon tehty kirjanpito. Vaikka olen koulutukseltani merkonomi, en selviä kirjanpidostani itse. Vielä hankalammaksi tilanne tulee, kun ilmoittautuu tai hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi. (Alv tulee välttämättömäksi vasta, kun liikevaihto on yli 8500 euroa.) Tarkoitukseni ei toki ole ketään pelotella. Tottakai paperitöistä selviää, jos on tarpeeksi intoa ja halua oppia! Niin ja aikaa.

Provisiomyynti on verotuksellisesti mutkikasta, enkä yritäkään sitä tässä asiantuntevasti selvittää. Kerron vain omia kokemuksiani ja toimintatapojani. Provisiomyynti, myyntitili, komissiokauppa ja välitysmyynti, hankalia termejä ja saattaa olla hiuksenhieno ero, mutta esim. verotus erilainen.

Pellavasydämessä myyntitilisysteemi toimii välitysmyyntinä. Minä olen kaupan välittäjä. Tuotteen valmistaja on varsinainen myyjä ja kauppa tapahtuu hänen ja ostajan välillä. Näin ollen myyntitilillä olevat tuotteet eivät ole minun omistuksessani, eivätkä siten minun varastoani. En myy niitä Pellavasydämen nimissä, vaan esim. Hanna Huovuttajan tai Sikke Sukankutojan. Ohoh! Minä olen vain välittäjä. Periaatteessa jokaisen myyjän myynneistä pitäisi tehdä eri kuitti, paitsi että se ei onnistu.

Välittäjämyynnissä valmistaja vastaa virheistä ja hinnoittelusta. Kirjanpidossa näkyy vain myynnistä saatu provisio ja siitä maksan myös arvonlisäveron. Tästä päästäänkin siihen, miksi myyntitili on minulle edullisempi vaihtoehto. Tässä esimerkki:

Haluan villasukkia myyntiin ja mummo on niitä jo laatikollisen tehnytkin. Ei hän oikein osaa niille sanoa hintaa, hieroo käsiään ja puistelee päätään: "Ajankulukseni minä vaan niitä olen vääntänyt. Ei ole muutakaan tekemistä sen jälkeen, kun mieskin kuoli."

Vaihtoehtoja on siis kaksi:
1) Päädymme yhdessä siihen, että maksan hänelle 10  euroa sukkaparista (kuviteltu hinta, helppo laskea)
Myyntihinnaksi määrään 20 euroa. Koska mummo ei luonnollisestikaan ole alv- velvollinen, maksan alv:in koko summasta. 20-(20/1,23) eli 3,74.  "Voittoa" jäisi 10-3,74 eli 6,26. No, eihän se vielä voittoa ole...
2) Mummon mielestä hänellä ei ole mitään kiirettä saada rahoja heti ja päädymme myyntitiliin. Yritän kertoa mummolle mahdollisimman selvästi, että hän saa rahansa joka kuukauden 7.een päivään mennessä niistä sukista, jotka edellisessä kuussa on myyty. Mummo nyökyttelee päätään. Myyntihinta on edelleen 20 euroa, mutta alv tulee laskettavaksi vain provisiosta eli 10-(10/1,23) eli 1,87.  Ns. voittoa jää 8,13 euroa.

Kohta 1) menee erilailla, jos on kyseessä yrittäjä, joka on alv-velvollinen (tai vapaaehtoisesti hakeutunut alv-rekisteriin, mikä joskus kyllä kannattaakin) Tällöin saan vähentää ostoon sisältyvän alvin.

Tässä siis yksi syy, miksi minun kannattaa suosia myyntitiliin "suostuvia" käsityön tekijöitä. Syitä on muitakin.

              xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx


Mieheni oli ostanut tällaisen Afrikan tähdikki- nimisen hehkuvan oranssin kukan Turun kukkamessuilta. Hän on meidän perheen hortonomi ja aikas hyvä sellainen. Töissä hän käy verotoimistossa. Voit tutustua hänen puutarhablogiinsa täällä.

Kuva ei tee oikeutta Afrikan tähdikkeen hehkulle.