Intohimona käsityöt

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muutto. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. huhtikuuta 2015

Uusi kone ja kaikki...

Kyllä mun nyt niin kelpaa! Uudessa kodissa on elämä lähtenyt rullaamaan, vaikka pientä totuttelua onkin: kaapit aukee väärään suuntaan, uusia hanoja ei osaa käyttää, pyyhkeille ei ole paikkaa jne.

Mutta mulla on uusi pöytäkone ja se toimii kuin ihmisenmieli, jopa nopeammin kuin mun sormet. Nyt sen vasta huomaa, miten paljon meni aikaa odotteluun, kun vanha ja väsynyt kone yritti viimeisillä voimillaan availla sivuja ja tiedostoja. Harmi tietysti se, että kaikki kuvat, sähköpostiosoitteet ja tekstit ym. on menetetty vanhan koneen tilttaamisen myötä.

On tämä elämä helppoa, kun koti ja työ on samassa talossa. Oven vaan aukaisen ja olen työpaikalla. Mua ei ollenkaan haittaa, että vapaa- ja työaika menee sekaisin. Mun omaa kaikki. Ei tarvitse enää kanniskella painavia laukkuja edestakaisin, eikä ole enää tarvikkeet väärässä päässä, kun kaikki on tässä.

Tällaisen tekstin laitoin toiseen blogiin:

Makuuhuoneen sisustaminen edistynyt...

Olemme nyt muuttaneet uuteen kotiin. Kolme yötä on nukuttu ihan hyvin.

Erittäin tyytyväinen olen makkarin tapettiin ja melkein tyytyväinen verhoihin, mutta sängynpeite askaarruttaa. Pitkään ailahtelin mustan ja valkoisen välillä ja päädyin mustaan. Nyt se kuitenkin näyttää liian synkältä. Toinen puoli peitteestä on harmaa.




Mitä mieltä sinä olet, vaihdanko valkoiseen?

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kone tilttasi, mutta homma pyörii...

Ikivanha pöytäkoneeni sanoi sopimuksen irti. Tosi hölmö olo, kun on niin siihen tottunut. Sen ääressä on niin leppoisaa työskennellä, puolimakuulla pöydän päällä röhnöttäen.

Tänään meillä oli ensimmäinen julkinen näyttö vanhassa kodissa, mutta emme ole vielä saaneet tietoa, onko edes ketään käynyt. Uudessa kodissa hommat etenee. Valitettavasti kuvat on kamerassa, enkä osaa niitä tähän tabletille liittää. Makuuhuone on sänkyä vaille valmis. Olohuone oli pitkään ihmettelyn alla, kun ei tila riitä millään. Tein ison luovutuksen, kun päätimme, ettei kirjahyllyä ei tuoda sinne ollenkaan. Se on koko seinän kokoinen, eikä ole edes varmaa, olisiko se mahtunut korkeutensa puolesta tilaan. Lattia kun on epätasainen. Moneen kertaan käänsimme ja väänsimme huonekaluja ja lopulta saimme mieleisen järjestyksen.


Huomenna on kiva homma lähteä ostoksille. Olohuoneeseen pitäisi löytyä verhot, matot ja kangas noihin tuoleihin. Kuusi tuolia odottaa kankaan uusimista.

Makuuhuoneeseen löysin lähes täydelliset verhot, mutta sitten mokasin pituuden kanssa. Ihan varmasti mittasin ne oikein, mutta mihin oli kadonnut 10 cm pituudesta? Muistelen että joskus on keinokuituinen kangas mennyt silittämisessä kokoon - oliskohan tässä käynyt myös niin.

Tuota lamppua jään vielä miettimään. Se on aina - lähes 40 vuotta - ollut meidän makuuhuoneessa, mutta eipä siinä koskaan valoa pidetä. Kaunis esine, mutta turha. Varjostimen jos uusisi valkoiseksi... toisaalta olen koittanut välttää kaikkea turhaa. Mitä sinä tekisit tuon lampun suhteen? Pidetäänkö vai laitetaanko kierrätykseen?

Tänään oli aivan ihana, suorastaan kesäinen päivä. Muistelen, miten vuosi sitten ystäväni Riitta toi valkovuokkoja minulle sairaalaan. Nyt Riitta on hyväntekeväisyysreissulla Nepalissa, missä on ne maanjäristykset. Saimme kuulla, että hän on turvassa!

Näin ihanasti nupullaan kukkii persikkapuu uuden kodin pihassa.



Toivottavasti saan huomenna uuden pöytäkoneen toimintaan uudessa kodissa, on tämä töpöttäminen niin tuskallisen hidasta ja hankalaa. Mervi




torstai 23. huhtikuuta 2015

Työ tekijäänsä kiittää, mutta välillä rankaisee?








Meninkin eilisessä kirjoituksessani kehumaan, että ihminen pystyy mihin vaan kunhan haluaa! Siivosin nimittäin putiikin takahuoneet kuntoot ja yö olikin sitten ihan hiveä. Kivuilta en saanut nukuttua. Välillä unohdan, etten ole terve. Fibromyalgia nostaa päätänsä, kun liikaa rasitan itseäni. Mutta minkäs teet? Pakko välillä on yrittää.

Ihana Pirkko päästi minut pälkähästä. Aamulla soitin Pirkolle ja hän lupasi tehdä tämän päivän. Nukuin klo puoleen päivään ja sitten olikin kunto jo ennallaan.

Tänään kävi rakennustarkastaja tekemässä lopputarkastuksen. Ette kyllä ikinä usko, minkälainen olen suustani! Vai olisitko uskonut, että voin käyttäytyä noin vieraan ihmisen edessä? Käypä kurkkaamassa toisessa blogissa. Olemme erittäin tyytyväisiä, että kaikki oli ok ja muuttosuunnitelmat toteutuvat suunnitellulla aikataululla. Nyt päästään todella vauhtiin! Sänky viedään maanantaina ja sitten saankin nukkua ensimmäisen yön yksinäni uudessa isossa kodissa, kun mieheni lähtee mökille! 

Sunnuntaina on ensimmäinen yleinen näyttö vanhassa kodissa. Kiinteistövälittäjä hoitaa homman ja me pysymme poissa näyttämöltä. 

Tämän illan koitan ottaa vähän rennommin, sillä huomenna on vuorossa ikkunoitten ja kaappien pesua. Istun ja virkkaan. Tällä hetkellä on menossa asiakkaan tilaama virkattu verho. Tässä on ensimmäinen versio, johon jouduin tekemään "jatkopalan" mutta ei se ole hyvä - tämä toivottavasti sopii johonkin ikkunaan uudessa kodissa. Asiakkaalle teen uuden, koko matkan samaan suuntaan. Näitä tulee kaksi, salusiineiksi keittiön ikkunaan.

viimeistelemätön salusiinin puolikas


Mervi

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Raivausta riittää


Nyt kun myymälän puoli on saatu suhtkoht mallilleen, pitäisi katseet kohdistaa takahuoneisiin. Siellä on vielä paljon työtä ja ottaa aikansa ennenkuin kaikki tykötarpeet on saatu paikoilleen.

Kymmeniä jätesäkkejä lojuu pitkin lattioita

Työpöydälleni päivänvalo tulee aikaisin aamulla

Kangaspakoille pitäisi keksiä säilytin

Tässä on tila kangaspuille, jahka romut saadaan pois.

Näille hyllyille tulevat palakankaat





Välillä joutuu keksimään tilapäisratkaisuja, kun ei kaikkea saa juuri haluamallaan tavalla. Tämäkin virkattu veneverho on ripustettu - toinen pää kepistä  lepää hyllyn päällä ja toinen on nuppineulalla kiinni sivuverhossa.
Nämä veikkoset näyttävät huomattavasti paremmilta, kun ovat pääseet ilmavanpaan paikkaan. Hiukan näyttäisi noita keijuja pelottavan, kun ovat niin korkealla hyllyn päällä! Totuus on se, että niiden valmistaja Elina Salmi halusi saada keijulle herkät kasvot, mutta kun ei ollut tyytyväinen lopputulokseen, päättikin peittää kasvot kokonaan. Näin ne saivat nimen "Itkevä keiju".

Nyt lähden valmistautumaan työpäivään. Iloista päivää teillekin, olettepa sitten töissä tai lomalla - nauttikaa!
Mervi

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Viikon jälkeen

Siitä on nyt viikko kulunut, kun Pellavasydän muutti uusiin tiloihin. Raskas, työntäyteinen ja kivulias, mutta myös toivorikas, iloinen jopa suorastaan riemastuttava viikko.

Eräs tuttu asiakas kävi hämmästelemässä, että kun hän oli viikon poissa, niin koko liike oli muuttanut, eikä hän tiennyt mitään asiasta. Niin nopeasti kaikki tapahtui!

Myymälän puoli on kohtalaisessa järjestyksessä (asiakashan ei voi tietää, minkälainen sen olisi tarkoitus olla) mutta takahuoneet aivan järisyttävän kamalat! Yksi pieni tyttö tykästyi seurustelemaan minun kanssani, vei minua kädestä (vai kumminpäin senyt olikaan...?) joka hyllylle ja pyysi välillä päästä vessaan. Lasten suusta kun se totuus kuullaan, niin hänkin kommentoi: "Täällä on sotkuista!" Niin olikin, mutta asia tuli hoidettua.
Sitten kun saamme kaikki kuntoon, meillä on kyllä tilava vessa, jopa käsisuihkulla ja keittiö, jossa on kunnon jääkaappi. Tuon sinne vielä mikron, niin voin syödä muutakin kuin kahvia ja pullaa!

Uudenkaupungin Sanomat lauantaina 7.7.2012
Asiakkaita kävi tänään tasaisena virtana, sillä paikalliselehdessä oli kirjoitus muutosta. Aina hiukan jännittää, mitä toimittaja on jutustelusta saanut irti ja olenko minä tullut ymmärretyksi vai höpötellyt jotain pöhköä? . Aamulla kävellessäni autolta putiikkiin naapuriliikkeen kauppias samasta talosta kysyi, että olenko tosiaan ostanut talon? Hämmästeltyäni asiaa, hän valaisi, että lehdessä sanotaan niin. No juu, tuosta saa sen käsityksen, että olen myynyt edellisen huoneiston ja ostanut tämän. Ei vaiskaan - vuokralla olin ja olen kummassakin. Puhun niin paljon ja nopeasti, että kuulija ei aina pysy perässä...olen sen ennenkin huomannut.


Olen hyvin iloinen tuon nuoren kesäharjoittelijatoimittajan jutusta - kiitos Peppi! -  hänen kanssaan oli luontevaa jutella. Lisäksi tällainen on mitä parasta ja ilmaista mainosta. Paaaljon kävi oman kaupungin väkeä onnittelemassa ja turistit taas tulivat muuten vaan ohikulkiessaan, kun oli ovi auki! Nyt on putiikkini niin tapahtumien keskellä, että! Aina aamulla ajelen vanhan paikan ohi ja siellä on tooosi hiljaista. Kannattava siirto, uskoisin.



torstai 5. heinäkuuta 2012

Viimeistelyä

Tänään alkoi tuntua väsymystä.
Pirkko-myyjäni oli koko päivän paikalla, joten pääsin itse hiukan livahtamaan välillä kotiin. Uudessa liikepaikassa on niin paljon vilkkaampaa, että vaatii oikein totuttelua! Tuntuu, että pää on kuin Haminan kaupunki. Vaikka en tuntenutkaan uni-väsymystä, niin hetikohta olin kyllä unessa, kun pitkäkseni laitoin.

Illalla kävimme mieheni kanssa tekemässä viimeistelyjä, huomenna kun on avajaiskahvitukset. Tällä seinällä oli ollut riippumassa jotain ihme mainoksia ja siinä näkyi ikäviä ruuvin jälkiä. Keksimme laittaa siihen "paneelin".
Tästä hommasta kyllä jo näytinkin kuvan. Tänään tuohon paneeliin kiinnitettiin (siis hän kiinnitti, jopa määräsi asettelunkin) tällaisia:

Minusta on aivan ihanaa, että saan seinällekin jotain. Aikaisemmissa putiikeissa ei ole ollut juuri ollenkaan seinätilaa. Täällä olisi kyllä enemmänkin, mutta mieheni ei "suostu" kiviseinille tämän enempää kiinnittelemään... Mielestäni tuo on ihan kiva seinämä.

Huomenna siis kahvittelemme. Niin, kerroinkos muuten ollenkaan sitä, että eilen kävi paikallislehden toimittajakin paikalla! Lauantaisessa lehdessä taitaa siis olla juttua. Tänään oli pikku mainos - siis maksettu sellainen.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Ensmäne päiv o ohi

Tämä on kirjoitettu tiistai-iltana:
Aamulla kymmeneltä saimme tunnin vielä järjestellä paikkoja kuntoon. Lounasaikaan klo 11 alkoi asiakkaita tulla - olemme Ravintola Gastahaus Pookin ovea vastapäätä. Väkeä piisasi lähes taukoamatta iltapäiväkahville asti, mutta ilta olikin jo hiukan rauhallisempi. Viimeinen asiakas viihtyi sulkemisajan yli  kuuteen, kun keskustelimme innokkaasti matonkudevirkkauksesta.

Näkymä Ylisenkadun toiselle puolelle Pookiin
 Tässä tulee hät´hätää näpättyjä kuvia sieltä täältä. Yksityiskohdat eivät näissä välity, mutta ehkä jonkunlaisen yleiskuvan voisi hahmottaa? Vaikea kuvata noissa ylikorkeissa huoneissa. Muistakaa, että tämä on ensimmäinen versio - saattaa olla, että tavarat ja hyllyt vielä vaihtavat paikkaansa!

Ulko-ovelta näkyy suunnilleen tällainen näkymä
Vasemmalle katsottaessa on tällainen kombinaatio, joka ei toimi..
Oikealla näkymä torille päin
Oikealle piiloon jää lastenhylly
Suoraan edessä takana on ovi "asuste-osastolle" 
Tästä huoneesta, jossa on pellavavaatteet, hatut, pipot, laukut, villasukat, tossut ja korut käytetään työnimeä Erjan huone, sillä sisareni on sen järjestänyt myyntikuntoon.
Erjan huoneessa ovat myös pellavatunikat - nyt niille on riittävästi tilaa!

Villasukkien järjestely olikin hankala homma. Kesken töiden lähdimme ostamaan laatikoita niitä varten. Päädyimme vastoin kaikkia periaatteitani ostamaan muovilaatikot, mutta kyllähän ne osoittautuivat epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Ei sen muovin vuoksi, mutta niihin ei vaan mahdu kunnolla suuri määrä. Menevät siis vaihtoon. Eikös olekin kaikenkirjavaa sukkaa?! Tässä vaiheessa järjestelyt on vielä pahasti kesken.

"Käsityökammarin" hyllystöä - vielä on tyhjiäkin hyllyjä!
Tiskin seutu on kaikkein keskeneräisin



Kun ovet suljettiin, alkoi paneelin laitto

Miehelläni alkoi kesäloma, mutta kiltisti hän töitä paiskii!

Tässä olivat nämä myymälähuoneet. Takahuoneita: keittiö ja työhuone ei vielä esitellä, sillä siellä ei ole ehditty tekemään yhtään mitään.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Tänään avataan ovet

....jos ei olisi asiakkaille luvannut, että tänään ovet aukeavat, niin ihan varmasti olisi järjestelytyöt jääneet vielä pahasti kesken. Mutta nyt siis painettiin hommia yöhön asti. Ihan valmiiksi ei saatu vieläkään. (Eikä työtiloja yritettykään, ne on vielä jätesäkkivuoren peittämät...)

Avajaiskahvit juodaan vasta myöhemmin. Ehkä perjantaina?

Nyt lähden taas pelipaikalle, vähän siivoilemaan ja sitten palvelemme asiakkaita siinä järjestelyjen lomassa - tai kummin päin se sitten meneekään..Kameran kyllä jo löysin, mutten ehtynyt yhtään kuvaa ottaa. Toivottavasti tänään saadaan todistusaineistoa.

Näytää tulevan oikein kaunis päivä - nauttikaa kesästä! Mervi

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Banderolli

Tämän aamun aloitin (näin aikaisin! klo 8) tutkimalla netistä banderollin valmistajia.

Näkyvyyttä tarvitaan, sillä talo jää puiden varjoon. Suunnittelen torille päin näkyvälle seinustalle banderollia, joka kiinnitettäisiin joko ikkunoiden väliin tai koko talon nurkasta nurkkaan. Pituus pitäisi olla ainakin 3 metriä.

Tiedän toki, että kylttien kiinnittämiseksi tarvitaan kaupunginarkkitehdin lupa, mikä ei välttämättä olekaan helppo homma. Vanha peltinen ovaalin muotoinen kyltti sinne jo ripustettiin oven päälle - väliaikaisesti.

Mervi

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Väliaikatiedotus

Tänään tehtiin hommia aamulla yhdeksästä illalla seistsemään!

Aivan uskomaton energiapakkaus tämä minun sijaistava myyjäni Pirkko, jolla on ikää saman verran kuin isälläni. Nämä molemmat seniorit olivat mukana järjestelyhommissa. Lisäksi oli tyttäreni ja sisareni, sekä ikkunanpesijä Jenni ja mieheni Aarre, joka huolehti rakenteista. Kävi välillä kotona maalaamassa paneeleja ja naputteli niitä jo illansuussa seinään.

Minkäänlaista remonttia emme uusissa tiloissa edes ajatelleet, sen verran siistit seinät ja lattia siellä on. Ikkunat sensijaan oli tainnut jäädä pesemättä viimeiset kymmenen vuotta.

Yli 50 muuttolaatikkoa palautin tänään, joten paljon on jo hyllytetty tavaraa. Suurin piirtein alkaa hahmottua, mitä mihinkin laitetaan. Hyllyt on jo paikallaan, pöydät vielä hiukan hakee paikkaansa.

Huominen, maanantai vielä järjestellään, mutta tiistaina jo toivotetaan asiakkaat tervetulleiksi. Loppuviikosta pidetään sitten viralliset avajaiset kahvitusten merkeissä.

Yhtään kuvaa en tähän saa, sillä kamera on vielä jossain hukassa.
Mervi

ps. asiakkaitakin kävi jo ovella ihmettelemässä. Aivan eri fiilis on täällä keskellä kaupunkia, kun turisteja kulkee koko ajan oven editse. Koko ajan enemmän ja enemmän vahvistuu käsitykseni siitä, että tämä muutto oli kannattava siirto!

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Yksi vaihe on ohi...

Kaikki 100 muuttolaatikkoa tuli täyteen ja vielä pahvilaatikot päälle. Jätesäkkejä täytettiin kaksi rullallista - 20 kpl? Nyt on kaikki siirretty uuteen putiikkiin. Tänään muuttomiehet tekivät 6 tuntia töitä, useampi pakettiautokuormallinen siirtyi parin korttelin matkan ja kaikki taisi sujua ongelmitta. Kotimuutosta tälläinen liikkeen siirtäminen poikkeaa sikäli, ettei ole astioita eikä kovin painavia huonekaluja. Pellavasydämen myytävät tuotteet ovat lähes kaikki särkymättömiä.

Uudessa paikassa on nyt hyllyt lähestulkoon oikeilla paikoillaan, mutta kaikki lattiapinnat on täynnä laatikoita. Pääosin saattoivat mennä oikeisiin huoneisiin, sillä numeroimme ne 1,2,3,4...

Täytyy myöntää että hiukkasen epätoivoiselta tuntuu huominen aamu. Aamulla yhdeksältä aloitamme hyllyjen täyttämisen. Tottakai tämä vaihe on paljon hitaampi kuin hyllyjen tyhjääminen. Vaikka kuvittelin, että teen karsinnan vanhassa paikassa, niin ei se toiminut. Nyt on edessä miettiminen, mitkä kaikki laitetaan myyntiin, mitkä menevät alennusmyyntiin ja mistä ehkä luovun kokonaan. Alunperin oli ideana pitää vanhassa paikassa outlet-myyntiä, mutta ei toteudu sekään.

Käsilaukustanikaan en kyennyt pitämään huolta, sekin meni kameroineen päivineen uuteen paikkaan. Nyt se on jossain niistä 120 laatikosta! Mervi menee nyt päikkäreille...

100laatikkoa

Aamulla tilasin 100 muovista muuttolaatikkoa (vuokra 20 snt/laatikko/päivä) putiikkiin tuotuna.
Vähän ikävä yllätys oli se, että jokainen laatikko piti pyyhkiä märällä, ennenkuin niihin voisi myytävää tekstiiliä laittaa. 

Puolenpäivän jälkeen sisareni tuli pakkausavuksi. Ei oikein saatu hommaa haltuun, joten soitin isäni avuksi. Vieläkin tuntui epätoivoiselta, joten soitin varamyyjä-Pirkon avuksi. Sitten alkoi tapahtua. Pahin ongelma aluksi oli se, ettei ollut tilaa kasata valmiita laatikoita. Homma helpottui illansuussa, kun mieheni ja tyttäreni tulivat töistään ja alkoivat raijata laatikoita peräkärryn kanssa uuteen toimitilaan.

Välillä piti tankata
Kellon ympäri olin putiikissa ja hurjan näköiseksi jäi huusholli. Kotin lähtiessäni huomasin, etten ollut tajunnut sulkea säleverhoja, joten näkymät ulos olivat lohduttomat. En vaan kertakaikkiaan jaksanut palata takaisin.
Huomenna homma jatkuu kalusteiden siirtämisellä. Silloin on käytössä pakettiauto ja useampi mies apuna. Työtilan tavaroihin ei ole vielä koskettu, arviolta 30 laatikollista tulee palakankaistakin... Arvaatkaas onko tämän jalat kipeet? Sellainen häivähdys kävi mielessä, että taidankin muistaa, miksi julistin viime muuton jälkeen, ETTEN KOSKAAN ENÄÄ MUUTA... Mervi

ps. kiitos kaikille kannustavista kommenteista!

torstai 28. kesäkuuta 2012

Lähtölaskenta

Muuttomyynti käynnistyi aikas mukavasti. Euron ja kahden euron laatikot sijoitin ulos ja niitä kyllä käytiinkin penkomassa. Jännä juttu, että -50% alennus ei toimi, mutta kun sama tuote on vaikkapa laatikossa 5 euroa, se "käykin pyydykseen".  Ei ymmärrä. Tai no...

Huushollin hoito putiikissa on ala-arvoista, villakoirat valtaavat alaa ja kaikki on muutenkin vähän silleenjatälleen. Mutta tämä ei jaksa eikä pysty nyt siivoamaan. Huominen päivä vielä myyntiä, mutta iltapäivästä jo laitetaan tavaroita laatikkoon. Käyn vuokraamassa 100 kpl muovilaatikoita niin pakkaaminen käy suht sujuvasti.

Kävimme mieheni kanssa tänään katsomassa uutta putiikkia. Tilaa on huimasti, mutta se lienee vain illuusio - tyhjänä tila näyttää isommalta. Siivoamista - erittäin likaisten ikkunoiden pesusta alkaen - on jonkun verran, joten soitanpa sukulaistytölle, josko tämä pääsisi lauantaina auttamaan.

Mieheni kamerasta siirsin muutaman kuvan, jotka hän oli ottanut itselleen suunnittelun avuksi.
Tähän nurkkaan tulee tiski
 Tuosta oikealla olevasta oviaukosta mennään keittiöön ja edessä oleva aukko johtaa käsityötarvikkeiden "osastoon".
tästä mennään "asustehuoneeseen"
 Asustehuoneeseen tulevat pellavavaatteet, hatut, villasukat ja lapaset, ehkä myös korut. Noin pieni siivu näkyy frouvasta ittestään...
Tämä on päähuoneen keskilattiaa
 Tähän huoneeseen tullaan ulko-ovesta, joka jää tässä kuvassa oikealle.
Tämä on peränurkka käsityötarvikehuoneesta
Eipä näistä kuvista minkäänlaista kokonaiskuvaa hahmota. Noista verhoista "väänsimme kättä" mieheni kanssa. Minä haluan ne ehdottomasti pois, mutta hänen mielestään sitten tulisi paljasta ja kolkkoa???

Kerkesin muuten tämän pienen katselukierroksen aikana jo moneen kertaan muuttaa mielipidettäni siitä, mitä mihinkin huoneeseen tulee ja mihin tulee mikäkin hylly tai pöytä. Minulta puuttuu sellainen hahmottamiskyky, että voisin abstraktisti kuvitella asioita - pitäisi saada kokeilla. Ja tässä mittakaavassahan sellainen ei onnistu.

Tästä lähdetään liikkeelle, hirrrrveä urakka edessä! Mervi

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Uutta vanhaa

Joudun perumaan puheeni. Jopa asiakkaani muistavat, että olen 1,5 vuotta sitten paikallislehdessäkin vakuuttanut muuttavani viimeisen kerran - etten siis enää koskaan muuta... Mutta nainenhan saa kuulemma muuttaa mielipiteensä 7 kertaa päivässä.

Tänään aloitin muuttomyynnin.

 Olen sitä mieltä, että mainoksen pitää näkyä, kun ajaa autolla ohi. Tein siis sellaisen. Tuollaiset räikeät mainosplakaatit ovat ihan hirveitä, mutta kyllähän niillä huomiota saa! Vaikka olen käynyt mainostekstauskurssin, en osaa tehdä mainostekstiä - ainakaan isoja kirjaimia. Kumma juttu, että on ihan eri tekstata pientä ja sievää, kuin isoa ja komiaa...

Esittelin pari postausta sitten eri liikepaikat, joissa Pellavasydän on toiminut. Tämä on jo kuudes muutto, jonka teen. Enää en vakuuttele mitään. Ainakaan enää keskemmälle kaupunkia ei voi muuttaa, sillä uusi liikepaikkani on aivan torin kulmalla. Vähän piilossa silti. Kyseessä on vanha kivitalo, jossa on toiminut VPK ja se edelleenkin omistaa talon.

Tilaa talossa (sen alakerta) on yli 90 m2 eli kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Upeista näyteikkunoista joudun luopumaan. Saan kunnollisen keittiön ja vessan. Ja ennenkaikkea - kunnolliset työtilat! Uusi huoneisto jakautuu neljään huoneeseen.
Tällaisesta komeasta tammiovesta sinne käydään sisälle.
Koko talo on torilta päin katsottuna piilossa puiden takana.
Tällaisiin näyteikkunoihin joudun tyytymään. Näitä on neljä.

Tältä rakennus näyttää sisäänkäynnin puolelta, Ylinenkatu. 

Ja tältä se näyttää torille päin, Koulukatu. Kulunutta "kauneutta".

Olen luottavainen, että muutto toteutuu, vaikken ole vielä edes vuokrasopimusta tehnyt. Nykyinen liikepaikkani on myyty, joten alta on pois lähdettävä joka tapauksessa. Muuttokuormaa aletaan kasaamaan perjantaina, lauantaina muutetaan ja sunnuntaina täytetään hyllyjä uudessa paikassa. Siis jos....