Järjestystä hyllyihin

Monta päivää hävetti sekasotkuiset hyllyt. Niiden järjestäminen on seisomatyötä, joten saan kovin vähän kerrallaan valmista aikaiseksi. Tänään avustaja tuli kolmeksi tunniksi ja nyt on lankahyllyt ihan toisen näköiset! Suorastaan hurmiollista katsella kauniita lankanyttyröitä, jotka nököttävät järjestyksessä ja sulassa sovussa.

Alustimme jo ensi viikon lauantaista PopUp-tapahtumaa. Uudessakaupungissa on jo useampana pääsiäisenä järjestetty yrittäjien yhteinen tapahtuma, johon saa kuka vaan osallistua. Paitsi kivijalkamyymälät, myös yksityiset henkilöt voivat päiväksi pistää pystyyn myyntipisteen vaikka kadunkulmaan. Saa myydä käsitöitä, syötävää, elämyksiä tai mitä ikinä keksiikään.

Pellavasydän on mukana tapahtumassa. Paikallislehdessä on yhteinen mainos ja torilla jaetaan karttaa, johon osallistuvat liikkeet on merkattu omalla numerollaan. Tämä on erittäin hyvä keino markkinoida meitä "vähän syrjässä" olevia putiikkeja.

Olen suunnitellut tapahtumaan teemalla:

Tule testaamaan erilaisia puikkoja ja koukkuja.

Poistolankoja eurolla ja kahdella sekä

kevään ihania uutuuksia!

Keräsimme jo viisi muovilaatikollista poistolankoja, jotka myydään eurolla / kerä. Tänään oli niiiiin kovin tuulinen päivä, että laatikot oli pakko jättää tuulikaappiin, mutta pyrimme viemään (pyh, minä mitään vie, avustaja vie) laatikot ulos pöydälle.

 

Huomaa viimeisestä kuvasta, miten monella tapaa voi euron hinnan merkitä. 

Kylläpä tuli hyvä mieli hyvästä järjestyksestä. 

Työ ei suinkaan tullut valmiiksi, mutta yleisnäkymä siistiytyi huomattavasti.

Ensi viikolla tiistaina aloittaa "työnsä" uusi harjoittelija. Mynämäen Käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tulee ensimmäisen vuoden opiskelija tekemään näyttötutkintoa myyntityöstä. Hänen varsinainen opiskelualansa on tekstiilityön artesaani. Koska myyntityötä ei riitä koko päiväksi, tulee hän tekemään myös tuotteiden valmistusta, ehkä myös kudontaa kangaspuissa.

Pellavasydämen Mervi

Paras tapa tyhjentää putiikki

Tänään meidän oli tarkoitus alkaa siirtää tavaroita pahvilaatikoihin ja siinä samalla palvella mahdollisesti puotiin eksyneet asiakkaat. Paikallislehdessä ollut mainos oli ilmeisen tehokas, sillä mehän tehtiinkin pelkkää myyntityötä!

Tavara hupeni lähes silmissä. Matonkuteita, pellavalankoja ja paperinaruja ehkä eniten, mutta tosi paljon myös valmistavaraa. On se vaan niin, että alennetut hinnat houkuttavat. Kun tavaran saa -70%:n alennuksella, se varmimmin siirtyy hyllyltä asiakkaan kassiin.

Oli liikuttavaa nähdä, miten tosissaan asiakkaat ottivat pyyntöni "tule kassin kanssa ja tee tarjous..."  - moni oli oikeasti ottanut oman kassinsa mukaan. Hyvä niin, sillä meidän kunnolliset, vahvat kassit ovat loppu.

Oli huikean ihana päivä ja huoleni tavaran varastoinnista jo paljon pienempi.

Osan tavaroista olenkin jo pikkuhiljaa siirtänyt kotiin. Ompelutarvikkeet pääosin ovat täällä, nyt vaan pitäisi saada ne järjestykseen. On sellaisia tuotteita, jotka mieluummin pidän itse kuin myyn pilkkahintaan. Tässä tekemäni kranssi, jonka alunperin omaan kotiin suunnittelinkin. Näitä puulaatikoita minulla on useampia. Jos vain saisin mieheltäni luvan kiinnittää ne seinälle...

Sitten on tuotteita, jotka on jostain syystä käyneet myyntikelvottomiksi. Tämä matto yllätti tänään. Esittelin sitä asiakkaalle ja oli pakko hieraista silmiä, että mikä niissä on vikana... No ei ollut vika silmissä, vaan matto on virttynyt. Tämä matto oli pitkään putiikin ikkunassa roikkumassa ja siihen on aurinko jättänyt ikkunan välipuista jäljet - eikun siis päinvastoin - välipuiden kohta on virttymättä. Laitan sen nyt pesukoneeseen, vaikka eipä taida siellä miksikään muuttua. Kaikissa valoissa ei värieroa näy, joten omaan käyttöön kelpaa kyllä. Taidan laittaa keinutuolin alle, jahka sekin putiikista kotiutuu. Muutenhan en tuollaisia mattoja voi kuvitellakaan - hiukankin osuu kyynärsauvan kanssa, niin silloin mennään ja liukkaasti pitkin lattiaa... lentävällä matolla siis!

Juhannusruusumatto

Asiakas, jolle tätä Juhannusruusumattoa esittelin, päättikin sitten tehdä sen itse! Hyvä niin, väheni kudevarasto melkein 3 kilolla.

Innolla odottelen huomista päivää, tuskin sentään yhtä vilkas on. Tämän päivän myynti oli paras ikinä viiden vuoden aikana. Olisihan se hienoa, jos ei tarvitsisi mitään laatikoihin pakatakaan. No, ehkä vähän kankaita sentään saisi jäädä...

Pellavasydämen Mervi

Haikeutta ilmassa - tai sitten ei?

Tällainen mainos oli lauantaisessa paikallislehdessä:

Lauantaina soitti asiakas, joka oli varannut pari hyllyä, että nyt hän tulisi niitä hakemaan. En ollut aikonut pitää putiikkia auki, mutta tottakai menin paikalle. Ja hyvä niin. Tuli meinaan muutama muukin. Vaikka en laittanut ständiäkään ulos, mutta ovi oli auki, asiakkaita riitti lähes solkenaan. Aika paljon väheni varsinkin matonkuteet, jotka nyt myydään 3 euroa/rulla.

Olen ihmetellyt itseäni, että en olekaan surullinen. Ehkäpä kävin vuosi sitten - lopettamispäätöstä tehdessäni - niin ankaran surun läpi, että nyt tilanne on rauhallinen. Odotan vaan, että saadaan koko ruljanssi tehtyä mahdollisimman pian.

Maanantaina todellakin aloitamme pakkaamisen. Olen varannut 50 (!) isoa pahvista muuttolaatikkoa, jotka ovat kaikki samankokoisia ja menevät siis hyvin päällekkäin. Aloitamme työhuoneesta, ensin omat työtarpeeni, sitten kankaat ja langat. Samanaikaisesti toivomme paljon asiakkaita, jotka osallistuvat tyhjentämiseen ostamalla valmistavarat pois.

Kuvaannollisesti laitan silmät kiinni - en ajattele - ja myyn niin halvalla, että mikään tavara ei hinnan vuoksi jää myymättä! Hassu juttu muuten tuo tarjouksen tekeminen. Eräs asiakas varoitti ja pyytämällä pyysi, etten odottaisi asiakkailta tarjousta. Hänen mielestään se olisi kovin kiusallista! Olin hämmästynyt, mutta ymmärsin, että se on luonnekysymys. Toinen osaa tinkiä, toinen ei. Tämä asiakas ei suostunut maksamaan eurolla alennettua hintaa, vaan halusi maksaa täydet!

Vuoden loppuun mennessä, voivoi eihän siihen olekaan enää kuin pari päivää, pitäisi saada laskut ja tilitykset maksettua. Aika monta laskuakin olisi tehtävä, olen erittäin huono ja hidas niitä hoitamaan. On siinä vielä monta muistamista ja hoidettavaa, ennenkuin Pellavasydän voi jatkaa uudistuneena ja huomattavasti keventyneenä...

Kukaan ei arvaa, mitä tässä sotkuisen työhuoneeni nurkassa on... vihjeenä voin mainita, etten ole piiiiitkään aikaan käynyt pankissa.

Olenhan jo maininnut, etten tykkää, en kertakaikkiaan tykkää mistään paperihommista enkä rahojen kanssa tuhraamista. Juuri nyt vaan nauttisin jouluisesta kodista.

Tämän ihastuttavan seimiasetelma-mökin olen ostanut jokunen vuosi sitten Tampereen käsityömessuilta. Käsityötä aivan liian halvalla hinnalla. Pidän tästä kovasti.

Nyt ehkä voisin jo luvata, että tässä oli viimeiset joulukuvat. Olettehan huomanneet, miten paljon rakastan joulua ja jouluun koristeltua kotia. Hörhelysminäni pääsee silloin hulvattomasti valloilleen ilman turhia pidäkkeitä.

Pellavasydämen Mervi