Lapselle virkattu reppu

Tässä työssä lähdettiin taas liikkeelle lanka edellä. Viime kesänä tilasin tällaista väri-iloittelulankaa. Tottakai sitä piti kokeilla, mutten oikein keksinyt, mitä siitä tekisin. Aloitin virkkaamalla pitsiympyrää ja siitä se sitten jalostui ensin ajatukseksi pienestä pussukasta ja lopulta siitä tuli reppu. Ohjetta minulla ei ollut, tein "ihan omasta päästä" miten työn edetessä keksinkin.

Pohjaa tehdessäni lisäilin pylväitä ja kun se näytti suunnilleen sopivan kokoiselta, lopetin silmukoitten lisäämisen, jolloin reunat alkoivat nousta ylöspäin. Jatkoin tuollaista reikäriviä, että olisi vähän mielenkiintoisempi tehdä.

Virkkasin repun reunoja, kunnes lanka loppui. Tai oikeastaan tässä vaiheessa en  vielä tiennyt, että siitä tulee reppu, joku pussukka vaan. Yläreunaan tein reikäkerroksen nauhalle, jotta pussukan/repun saa kiristettyä suppuun.. Tässä vaiheessa sain idean repusta, mutta nyt piti etsiä lisää lankaa. En halunnut enää uutta kerää aloittaa, mutta löysin sävyyn sopivaa vihreää ja sillä reunustin repun tuollaisella pykäreunuksella.

Virkkasin hihnat ja kiinnitin ne ompelemalla suoraan repun kylkeen. Lisäksi virkkasin kiristysnauhan. Vaikka pieneen reppuun kyllä aika paljon tavaraa mahtuukin, ei kovin painavaa kannattane kuljetella, jottei hihnat aivan veny.

Työ oli talven yli "marinoitumassa" ja nyt tein sen valmiiksi. Meillä on putiikissa tuollainen lapsinukke ja hän näytti hyvin iloiselta reppu selässään. Juuri sopivan kokoinen, eikö vain?

 Lanka on Katian 100 % puuvilla, Menfis Color. Tähän työhön kului yksi kerä, eli 100 gr ja lisäksi vähän tuota yksiväristä langanloppua, jonka merkkiä en tiedä.

Nyt olisi siis tarjolla lapsen reppu tai miksei aikuisellekin pikkurepuksi. Ihana kesäinen asuste!
Pellavasydämen Mervi

Virkatut vauvan converset

Enpä olisi ikinä kuvitellut tekeväni näin pientä näpräämistä. Mutta kun asiakas tilasi jouluksi vauvan converset. En tehnyt suoraan minkään ohjeen mukaan, vaan yhdistelin mallia valmiista aikuisten tossuista ja netistä löytyneistä ohjeista. Virkkasin ja purin, virkkasin ja purin. Monta versiota.

Asiakas toivoi musta-valko-vaaleanpunaiset. Mustalla siis pohjat. Sitten valkoiset reunat ja erillinen "varvasosa",  joka virkataan kiinni pohjaan. Siihen virkataan vaaleanpunainen iltti.

varvasosa virkataan erillisenä ja kiinnitetään ompelemalla

Tässä välissä virkataan musta rantu yltympäri. Minä tein sen päälle piilovirkkauksella. Noh, piilossa sen ei ole tarkoitus olla, mutta taidetaan niitä pistoja sanoa piilosilmukoiksi?

Seuraavaksi varret, jonka reunaan en tehnyt erikseen reikiä, vaan nyöri pujotellaan olemassa oleviin. Nyöriksi virkkasin ketjusilmukoita. Viimesilaukseksi virkataan merkki.

Minun työskentelytavassani on iso opettelun paikka: välisilitykset! Tässäkin tapauksessa olisi ollut hyvä höyryttää osat ennen kiinnitystä. Ei valmsta tuotetta enää saa kuositeltua ilman lestiä.

Kuuden lapsen äiti totesi, että ei tällaiset tossut lapsen jalassa pysy, mutta onhan ne söpöt koristeet.


Pellavasydämen Mervi

Virkattu ja pujoteltu huivi

Aiemmin olen kertonut, että yleensä käsityöni ovat materiaalilähtöisiä. Kauppaan tulee uusi lanka ja minun pitää kokeilla/näyttää, minkälaista siitä tulee. Nyt kerrankin aloin tekemään työtä mallilähtöisesti. Näin virkkauslehdessä kivan mallin. Totesin, että minulla on siihen juuri sopiva lanka. Sopivat langat.

Huivi. Taas kerran.

Ensin virkataan  verkko ja siihen pujotellaan värikästä lankaa. En edes lukenut mallin ohjetta, mutta kuvasta päätellen siinä on käytetty montaa eri lankaa. Minullapa on monta laatikollista leveää nauhalankaa ja se sopi tismalleen virkkaamaani verkkoon.

Loppujen lopuksi  virkkasin verkon ulkomuistista ja niinpä siitä tulikin erilainen kuin mallissa. En ole kirjoittanut malliä ylös, mutta tuosta kuvasta sen kyllä varmasti voi selvittää. Itse asiassa aloitin jo uudenkin huivin, sillä tämä on juuri sellainen "aivot narikkaan" työ, jota kaipaan. Mitään ei tarvitse miettiä, sen kun tekee, tekee, tekee ja tekee.... Olen virkannut nuo pohjaverkot "mitätahansalangasta" ja sitä olisi saanut olla vähän enemmän. Valkoista lankaa oli eri paksuisia keriä, muttei se tässä ollenkaan haittaa.

Tällainen on tuo nauhalanka, joka on täsmälleen oikean levyistä mun pylvään korkuisiin reikiin. Tätä lankaa ei välttämättä enää myynnistä löydä, on sen verran vanhempaa tuotosta, mutta meillä sitä on vielä aika monenlaista väriä. Yhdestä kerästä taitaa tulla vielä toiseenkin huiviin nauhat.

Niin sopivasti oli tuollainen sinivalkoinen somistus puodin eteisessä, että oli siitäkin otettava kuva.

Pellavasydämen Mervi

Virkattu pellavakassi

Aika moni on virkannut tällä samalla mallilla kesäkassin. Et-lehdessä oli ohje vuonna 2017.

https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/kasityot/virkkaa-iki-ihana-et-kesakassi

En muista aloitinko tämän kassin teon viime kesänä vai jo edellisenä, mutta nytpä se on valmis. Hiukan olen ohjetta muokannut - aika paljonkin -  ja taisinpa tehdä isomman kuin oli alunperin tarkoituskaan. Taidan pitää tämän kassin rentona, etten laita vuoria enkä pohjapahvia, mitkä kyllä ryhdistäisivät kassia.

Olkoon näin.

Sankojen väli on minun kassissani paljon leveämpi kuin alkuperäisessä mallissa ja sangat juurestaan kapeammat.  Ohje oli vähän aikaa hukassa ja sepittelin omiani....

Lankana käytin pellavalankaa, mitä minulla oli myymälässä. Aika jäykkää oli tämä virkata, mutta käytössä varmaan hyvä, kestävä.

Montako virkattua kassia sinulla on?

Pellavasydämen Mervi

Virkattu kesäkassi nipsulukolla

Minun käsityöni ovat materiaalilähtöisiä. En tee siksi, että tarvitsen jonkun jutun itselleni, enkä siksi, että olisin löytänyt jonkun kivan mallin, vaan yleensä minulla on lanka, mistä pitäisi tehdä JOTAIN. Ja siinä minulla onkin kova työ, kun pyrin kaikista myynnissä olevista langoista tekemään jotain malliksi.

Tämä lanka odotti kauan päätöstä. Ihana lanka ja ehkä siksi en keksinytkään, mihin se olisi sopiva. Missä työssä langan kimallus olisi edukseen? Huivi tuli ensiksi mieleen, niinkuin usein ennenkin. Mutta kun niitä huiveja alkaa jo olla...

Sitten sen keksin. Teen kesäkassin. Päätin tehdä hyvän ja sopivan kokoisen. Yleensä en pura, mutta nyt taas. Lanka on tosi hyvän tuntuista, eikä ollut moksiskaan useammasta purkamisesta. Tavoilleni tyypillisesti en etsinyt ohjetta,  vaan kuvittelin tuosta  vaan osaavani tehdä. Osasin juu, mutta se koko! Pohjan ensimmäinen silmukkarivi määrittää, kuinka iso kassista tulee.

Kaupan valikoimissa on paljon erilaisia nipsukehyksiä, joten saatoin valita parhaiten lankaan sopivan, ommeltavan. Löysin sopivan ohuen, mutta isosilmäisen neulan, joten saatoin ommella kehyksen kiinni samalla langalla. Koska kahdesta kerästä jäi pieni nyttyrä, päätin virkata parit kukkasetkin, kun kerran romanttisella linjalla ollaan!

Olkahihnasta halusin tehdä tosi pitkän, jolloin kassi käy isorintaisellekin, kröhöm. Jotta se olisi kuitenkin monipuolisesti käytettävissä, kiinnitin hihnaan tuollaisen säätöjutskan. Siinä onkin varsinainen älykkyystesti, että miten se kiinnitetään. Enkä kuitenkaan ollut ensi kertaa asialla. Kahdesta valittavana olevasta päädyin leveämpään.

Tässä työssä olin tavallista huolellisempi. Viimeistelin kassin vielä pohjapahvilla. Vesipestävän pahvin päällystin sopivalla kankaalla. Näin kassi pysyy paremmin pystyssä.

Olen niiiin tyytyväinen lopputulokseen. Säätövara olkalenkissä on kyllä mainio. Minun mielestäni kaikki kassit näyttävät hassuilta, jos ne killuu heti tissien alla. Itse tykkään käyttää kassia tosi alhaalla, silloin sieltä on helpompi ottaa tavaroita uloskin. Kiinnitin erityistä huomiota myös hihnan virkkaamiseen, ettei se venyisi. Onnistuin. Mutten ihan tarkkaan muista miten se tehtiin. Piilosilmukoita pintavirkkauksen päälle...

Nyt kassi on näytillä puodissa. Jos joku haluaa, se on ostettavissa, muutoin se ehkä tulee omaan käyttöön.

On se niin kaunis! Jos sinulta puuttuu kiva kesäkäsityö, tässä, suosittelen!

Lopuksi  vielä langan tiedot:

 

 Pellavasydämen Mervi