Syros, Sevilla ja siivousta

Tänään yritettiin kiivaasti saada myymälän takahuoneita järjestykseen. Huomenna torstaina tulee rakennustarkastaja tekemään lopputarkastusta. Se on se sama "tiukkis" joka alkuun määräsi liikkeen lopetettavaksi. Suhtaudumme siis äärimmäisellä kunnioituksella ja vakavuudella virkaintoista virkamiestä kohtaan.

Mitä ihminen tarpeeksi tahtoo, se kyllä siihen pystyy. Imuroimaankin, vaikka toisessa kädessä on keppi.

Syros ja Sevilla ovat keinokuitulankoja, joita tilasin varta vasten tölkkinipsutöitä varten.

 Syros-lanka on todella luksuksen näköistä. Mitähän muuta siitä voisi tehdä?

 

Ilta onkin sitten mennyt levätessä, sen verran enemmän on paikat kipeenä kovasta touhuamisesta. Lähden virkkaamaan asiakkaan tilaamaa verhoa.

Pellavasydämen Mervi

Pellavasydän alkaa hahmottua

Mieheni on koko kesän laittanut uuden talomme liikepuolta kuntoon. Lähinnä se on ollut maalaamista ja nyt onkin seinät siistit. Tiimarilta saamamme kalusteet alkavat myös olla kohillaan. Nämä ensimmäiset kuvat ovat käsityötarvikepuolelta - hyllytilaa meinaan on!

Hyllytilaa tulee myös varsinaiseen myymälätilaan. Seinustoille korkeat hyllyt, joihin tulee vielä valaistus yläreunaan ja keskelle tulee samanlainen keskilattiapöytä/hyllystö kuin tarvikehuoneessakin.

Kuten jo joskus alkuvaiheessa kerroin, saimme nämä kalusteet lopettaneesta Tiimarista maksamatta niistä mitään. Hirveä homma oli kyllä purkamisessa ja taas pystyttämisessä. Oma työvaiheensa oli myös niiden siistiminen. Mieheni tulikin kerran kotiin ja huokaisi jotenkin näin:" Se, joka näihin hyllyihin on teipillä kiinnittänyt hintalappuja ym, pitäisi asettaa edesvastuuseen. Niin kova homma on niiden poistamisessa!" Huomaa tuo ihanan ihanan jakkara viimeisessä kuvassa. Tässä vielä tarkemmin.

Pellavasydämen loppuvarasto on nyt lähestulkoon kaikki siirretty uuteen myymälään. Nyt vaan tarvitsisin jonkun apulaisen, joka tulisi kanssani laittamaan tavaroita paikoilleen. En haluaisi miestäni enää siihen hommaan pyytää. Sitä paitsi nytkin on vähän havaittavissa uudenlaista asennetta - näyttää siltä että helpostikin määräysvalta lipuu pois minun käsistäni...

Voi, miten odotankaan sitä aikaa, että pääsen suunnittelemaan näistä ihanista kankaista jotain uusia tuotteita. Nyt se ei onnistu, tai en siis uskalla riskeerata turvallisuuttani. Mutta kohta....!

Mervi

Semmonen työpäivä

Aamulla huomasin uutisista kuohuttavan skandaalin Isolan Marimekolle suunnittelemasta plagiaattikuosista ja yritin seurata sitä putiikissa netistä. Tällainen on takahuoneen "toimisto" - ei kovin ergonominen työskentelyasento.

Vaikka eilen moitteettomasti toimikin, tänään ei suostunut yhteistyöhön tuo läppäri. Kaksi kertaa soitin DNAn asiakaspalveluun. Onneksi siellä oli kärsivälliset ihmiset, jotka tarpeeksi yksinkertaisesti selittivät, miten sain mokkulan pelittämään. Tällä kertaa mokkula oli paikallaan (nolompi juttu). Hetikohta, kun puhelu oli loppunut, tuli DNA:lta tekstiviestillä neliosainen kysely, olinko saanut avun. Kyynikkona arvelen, että eihän se ole ihme, että työntekijät yrittävät parhaansa, kun on tuollainen "pakote". Mitä tapahtuisi, jos minä vastaisin, etten saanut apua? Jäljitettäisiinkö minulle vastannut työntekijä ja mitä häneltä kysyttäisiin ja etenkin, mitä hänelle sanottaisiin? Minä en onnistunut vastaamaan ensimmäiseenkään kysymykseen, viestin lähetys vaan ei onnistunut.

 Ei muuten auttanut takahuoneessa istuskelukaan, vain muutama asiakas kävi. Yleensähän kahvitauko saa ulko-oven käymään. Nekin muutamat asiakkaat olivat kyllä tosi mukavia juttukavereita. Voi että nautin seurustelusta! Miten ihmeessä pärjään syksyllä, kun tämä työ loppuu?

Silityslautani sensijaan ei jaksanut odottaa loppuun asti. Uutta en enää millään viitsisi ostaa, mutta ei kai tällaisellakaan voi työskennellä?

,

Painava pahvilaatikko putosi (lue: minä pudotin) korkealta hyllyn päältä ja osui tähän murtaen laudan. Mutta katsokaas, miten ihanan värinen pellavamekko! Livenä ehkä vieläkin räiskyvämpi fuksia.

Te, jotka teette lippiksiä, teille kerron, että minulta voi ostaa pestävää pahvia lippaan. Sitä on muuten paaaaljon, piti ostaa tuollainen 20 metrin rulla. Enpä taida ehtiä yksin käyttää vaikka kaikenaikaa tekisin lippoja? Tulis nyt se verkkokauppa valmiiksi, niin saisin tällaistakin tavaraa myyntiin. Huomenna on minulla vapaapäivä ja tyttäreni on vielä viimeisiä päiviä lomalla, joten pakko saada jotain aikaiseksi senkin suhteen!

Mihinkäs muuhun tarvittaisiin hyvää, pesun kestävää pahvia? Kassin pohjaksi esim.

Kotimatkalla totesin, että piha on puhjennut kukkaan. Oli pakko ottaa nämä kuvat:

 

Seuraavaksi voisin esitellä teille facebook-kirppari-vaateostoksiani. Mutta onko se vähän noloa?

Mervi

Badhairday

Olen viime aikoina kärsinyt ulkomuotokriisistä. No jaa, monestakin syystä, mutta eniten laittamattomien hiusteni vuoksi. Tiedättekö sen periksiantamisen hetken, kun ei välitäkään yhtään, vaan lähtee kodista ulos katsomatta peiliin? Seuraavana aamuna onkin jo vähän helpompaa ja viikon kuluttua välinpitämättömyydestä onkin jo tullut tapa.

Tämän alustuksen jälkeen arvaattekin, miksi näissä kuvissa puotipuksulla on hattu päässä - kylläkin vain kuvausta varten...

Tässä on Pellavasydämen asiakastiski.

 Tuossa etuvasemmalla on yksi uusista ideoistani. Riihimäen lasipurkki on päällystetty pellavalangasta virkatulla pussukalla. Purkissa palaa kynttilä turvallisesti ja tasaisesti. Ja käsissäni on keskeneräinen virkkaus - mustasta oikein ohuesta matonkuteesta teen toisen samanlaisen lyhdyn.
 

 Näin hurjia kuvia (kts. alla) ei moni kehtaakaan julkisesti esitellä! Tässä tunnelmia viime perjantailta. Oli hiljainen päivä ja vietimme sen Mervin kanssa lähes kokonaan työhuoneessa paikkoja järjestellen. Tai siis se tarkoittaa sitä, että minä istun ja Mervi tekee. Osa tavaroista oli vielä muuton jäljiltä koskemattomina laatikoissaan. Kaikenlaista pöhköä sitä onkin tullut säästettyä...
- hiippamyssyn tarina on monen vuoden takaa, kun rouva tilasi tehtaanjohtajalle yömyssyn. Tämä on harjoituskappale. Mukava päässä, muttei kovin tyylikäs.
- Käytetyt korvaläpät olen säästänyt sitä varten, että jospa joskus kokeilisin sellaisten päällystämistä, no ei ole tullut ruvettua...
- Kynsikkäät eivät ole tehneet kauppansa, joten ne oli heitetty sivuun.
- tuo valkoinen kädessäni on nukenraato - ilman hiuksia, kasvoja ja vaatteita. Arvatkaapa vain kuinka monta laatikollista tuossa huoneessa on keskeneräisiä töitä pullollaan.
 

   

Nyt on padhairday päättynyt - tänään olen käynyt parturissa ja päässäni mummokiharat! Jos alkais taas huolehtia ulkonäöstään, ettei tarviis hävetä...

Hinta ratkaisee?

Aamulla (ed.postaus) esittelin teille taikinatiinun. Muutama kommentti tuli sen puolesta, että ottaisin tuollaisen myyntiin. Mites on, pysyttekö edelleen kannassanne, kun kerron hinnan - 150 euroa?

Maanantaisin putiikki on kiinni. Paitsi tänään. Tänään oli harjoittelija-Mervin ensimmäinen työpäivä, joten olin itsekin tietysti työpaikalla. Pidimme ovea auki ja oli meillä asiakkaitakin. Ilmeisesti ovea käydään koittamassa silloinkin, kun se on kiinni!

Olin luvannut pikku-Merville, ettei hänen tarvitse osallistua asiakaspalveluun. Iltapäivällä lähdin asioille ja jätin Mervin hetkeksi yksin liikkeeseen. Ovea ei voi laittaa lukkoon, koska sitten sitä ei saa sisältäpäinkään auki. Tietysti siinä kävi niin, että asiakkaita tuli silloinkin! Ajatelkaa sitä kauhun määrää, kun ihan kylmiltään joutuu yksinään asiakkaita palvelemaan....ei mitään käsitystä, missä on mitäkin, tai mitä ne edes ovat. Kassaa emme olleet opetelleet ollenkaan, eikä juuri mitään muutakaan. Mutta ei se mitään, ymmärtääkseni asiat olivat sujuneet ihan hyvin. Harjoitus tekee mestarin ja rohkeus kasvaa harjoittelun myötä!

Saimme paljon aikaiseksi takahuoneessa. Järjestys alkaa muotoutua. Mervi on toooosi hyvä järjestelemään ja siivoamaan! Olen aivan innoissani ja tosi kiitollinen saamastani avusta.

Tähän liitän kuvaksi Liinalaarin syksyisiä kaitaliinoja ja peflettejä.

etualalla lisäksi Inlan keittiöpyyhe

Ihania syyspäiviä toivotellen
Mervi

Raivausta riittää

Nyt kun myymälän puoli on saatu suhtkoht mallilleen, pitäisi katseet kohdistaa takahuoneisiin. Siellä on vielä paljon työtä ja ottaa aikansa ennenkuin kaikki tykötarpeet on saatu paikoilleen.

Kymmeniä jätesäkkejä lojuu pitkin lattioita

Työpöydälleni päivänvalo tulee aikaisin aamulla

Kangaspakoille pitäisi keksiä säilytin

Tässä on tila kangaspuille, jahka romut saadaan pois.

Näille hyllyille tulevat palakankaat

Välillä joutuu keksimään tilapäisratkaisuja, kun ei kaikkea saa juuri haluamallaan tavalla. Tämäkin virkattu veneverho on ripustettu - toinen pää kepistä  lepää hyllyn päällä ja toinen on nuppineulalla kiinni sivuverhossa.

Nämä veikkoset näyttävät huomattavasti paremmilta, kun ovat pääseet ilmavanpaan paikkaan. Hiukan näyttäisi noita keijuja pelottavan, kun ovat niin korkealla hyllyn päällä! Totuus on se, että niiden valmistaja Elina Salmi halusi saada keijulle herkät kasvot, mutta kun ei ollut tyytyväinen lopputulokseen, päättikin peittää kasvot kokonaan. Näin ne saivat nimen "Itkevä keiju".

Nyt lähden valmistautumaan työpäivään. Iloista päivää teillekin, olettepa sitten töissä tai lomalla - nauttikaa!
Mervi