Intohimona käsityöt

Näytetään tekstit, joissa on tunniste antibiootti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste antibiootti. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. elokuuta 2015

Kauhea pelko!

Muutamana päivänä - tai siis iltana - havahduin siihen, että otsani oli kuuma. Sitten lapsuusvuosien en ole kuumetta mitannut, mutta nyt sitä oli yli 38. Aamuksi laski normaaliin. Oli myös leikattu lonkka kipeä ja väistämättä tuli mieleen vuoden takaiset oireet - niin samanlaista nytkin.

Kävin sairaanhoitajalla otattamassa crp:n ja se oli 85. Lähetti lääkärille, joka lähetti kiireellisenä Tyksiin. Yksi ilta ja yö meni siellä odottaessa. On tämä systeemi hullu: lääkäri laittoi mukaani lähetteen ja maininnan kiireellisyydestä, silti odottelin tyksin ensiavussa pari tuntia, ennenkuin pääsin SAIRAANHOITAJAN ARVIOON hoidon kiireellisyydestä. Hetken makasin siellä ensiavussa, kunnes puoliyön aikaan lähettivät Kirurgisen sairaalan tekonivelosastolle, sinne, missä olet kerran jos toisenkin maannut. Pääsin jopa samaan huoneeseen eristyksiin.

Minulla siis epäiltiin jälleen infektiota ja kun ei mitään muuta syytä löytynyt, arveltiin sen olevan siellä keinonivelessä. Aamulla lääkärinkierrolla sain kuulla, että mennään leikkaussaliin ja tehdään punktio.

Arvatkaas, mitä minä kaikkein eniten pelkäsin?

Sitä, etten pääse huomiseen muotinäytökseen. Sen organisointi oli kesken, eikä kukaan muu pystyisi sitä hoitamaan ja juontamaan. Toki myös ajattelin elämäni kurjuutta, jos taas lonkka avataan jne... Onnekseni sieltä ei mätää löytynyt. Pääsin hetimiten lähtemään kotiin. Nyt syön viikon verran vahvaa antibioottia (onneksi tällä kertaa suun kautta) ja menen viikon päästä näyttämään ja kuulemaan mahdollisia tuloksia. Viljelyyn kylläkin menee kauemmin aikaa.

Leikkaava lääkärini tekee sitten päätöksen, voidaanko 10.9. määrätty toisen lonkan revisioleikkaus tehdä, vai onko se liian uskaliasta.

No mutta, nyt minä olen kotona ja tätä kirjoittaessa (klo 0:24) muotinäytös on kasassa, listat tehty, juonto suunniteltu, vaatteet ja tarvikkeet pakattu. Huomenna klo 12 se sitten alkaa, minun ja monen muun elämän ensimmäinen muotinäytös. Monta on epäonnistumisen mahdollisuutta, mutta "yrittänyttä ei laiteta". Tosi kivaa tämä suunnittelu on, lukuunottamatta tällaista pelästystä.

Pellavasydämen Mervi

torstai 28. elokuuta 2014

Uusia vaiheita

Uuden kodin remontista on pieni postaus.

Tänään kävin aamulla labrassa, crp oli vain 3, joten hyvältä näyttää sikäli. Lääkäri tutki haavan ja totesi senkin parantuneen kokonaan ja kunnolla.

Nyt otettiin subklaavi pois ja antibiootin tiputus lopetettiin. Jatkossa syön suun kautta kahdenlaista antibioottia 3 kuukautta. Hohhoijaa! Toivon, että tähän väliin kuitenkin tulee proteesinlaittoleikkaus. Lisäksi toivon, että vatsa- ja suolisto-ongelmat johtuivat enemmänkin tuosta tiputettavasta antibiootista, joten ne ehkä nyt loppuisivat?

Tätä kakshäntästä subista olen solisluullani kantanut kuusi viikkoa


Mitenkähän nyt käy päivärytmin, kun ei tarvitse aamulla aikaisin lähteä? Nukun varmaan puoleen päivään, varsinkin, kun illalla on vaikea saada unta. Siinä se kierre sitten onkin valmis. Vaan mihis tässä olis kiire? Iltaisin voin nyt lähteä mieheni kanssa "talolle" remonttia valvomaan - tai paremminkin Pellavasydämen hyllyjä täyttelemään, kun ei tarvitse mennä tiputukseen.

Onpa vapaa olo!

Mervi

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Loppuu, ei lopu, loppuu....

Tänään on määrä olla viimeinen antibiootti-tiputus. Eilen ensiavussa maatessani ohikulki ortopedi Arsi Broberg, jota olen aiemminkin kehunut puhetaidoistaan. Hän tunnisti minut ja jäi juttelemaan.

Kuulin, että välttämättä bakteeria ei saada ollenkaan tuhottua. Jossain vaiheessa täytyy sitten päättää että se jätetään muhimaan, laitetaan uusi proteesi ja potilas syö loppuelämänsä jotain penisilliiniä esimerkiksi.

Uusi tieto oli se, että nivelen paikalla oleva "speiseri" (kirjoitetaan mahdollisesti spacer), häiritsee tulehduksen mittaamista. Näin kansankielellä ilmaistuna. Sehän levittää siellä ympäristöönsä antibioottia. Jos siitä otetaan viljelynäyte, bakteeri ei "jaksa" kasvaa, koska on ollut antibiootin vaikutuksessa. Tällöin tulos näyttäisi, että ei ole bakteerikasvua - vaikka sitä siis kuitenkin on.

Tänään osaston lääkäri on kuulumma soitellut yhteen jos toiseenkin paikkaan ja Tyksiin selvittääkseen, voidaanko antibiootti  lopettaa. Nyt kuitenkin minun täytyy mennä vielä huomenna labrakokeisiin ja sitten näyttämään, onko haava täydellisesti parantunut. Jos kaikki on ok, subklaavi poistetaan ja tiputus lopetetaan. Aaaah! Kuusi viikkoa olisi ohi...

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Suoraan sydämeen

Olen kyllä ennenkin kertonut subklaavista eli keskuslaskimokatetrista. Mutta nyt taas. Otin kotona valmiiksi muutaman kuvan että saan täällä ensiavussa kirjoitella ajankulukseni postauksen. Kun toukokuussa edellisen kerran otettiin subklaavi pois kehostani, pyysin sen itselleni. Tässä siitä kuva:


Tuo oikean puolinen pää on noin 10 cm nahan alla. Se sijoitetaan sydämen laskimoon ja sitä kautta antibiootti leviää verenkiertoon. Tuo muu osa roikkuu sitten ulkopuolella. Tässä subklaavissa on vain yksi "häntä" mutta nykyisessä on kaksi.

ei mulla ole oikeesti tuollaista kaksois/kolmoisleukaa


Tänä iltana ensiavussa on täyttä ja ainut paikka löytyi käytävältä. Peitotkin on kaikki loppu, joten sain palelevan kroppani ylle tällaisen kertakäyttölakanan. Koska se menisi käytön jälkeen roskiin, saan sen itselleni. Mainiota kaava-ainesta!


Menipä tunti tiputusta nopeasti - tätä kirjoitellessa. Yö välissä, sitten aamulla taas laboratorion kautta aamutiputukseen. Sen jälkeen lähdenkin materiaalinhankintareissulle. Toivottavasti selviän siitä kunnialla.

Mervi

torstai 7. elokuuta 2014

Liika ON liikaa

Kävin tänä aamuna sovitusti  laboratoriossa. Iltapäivällä soittivat infuusiopoliklinikalta: vankoa oli taas liikaa. Piti siis perua illan käynti tiputuksessa. Aamulla menen uudelleen labraan ja sitten tiputukseen. Nyt oli jollain välähtänyt! Annosta pienennetään, itse asiassa se puolitetaan. Ehkä sopiva määrä löytyy ennen kuin kuusi viikkoa on kulunut, eikä antibioottia enää tarvita.

Toki olen iloinen, että minusta huolehditaan. Mervi

maanantai 4. elokuuta 2014

Vaarallinen Vankomysiini




Kuten aikaisemmin kerroinkin, minulle tiputettava antibiootti on vaarallista myrkkyä. Sen pitoisuutta kehossa pitää tarkkailla säännöllisesti. Kaksi kertaa viikossa - maanantaina ja torstaina - käyn tätä varten laboratoriossa.

Haittavaikutuksia liian suuresta annostuksesta on mm. huimaus, tinnitus, heitehuimaus, tilapäinen tai pysyvä kuulonmenetys. Kuuroutta mahdollisesti edeltävää tinnitusta on pidettävä merkkinä siitä, että hoito on keskeytettävä.



Aamupäivällä huomasin korvieni soivan = tinnitus. Tuli heti mieleen, että jaahas, nytkö olen liian myrkyllinen. Sen enempää en asiaan kiinnittänyt huomiota. Iltapäivällä soitettiin infuusiopoliklinikalta, että tämänaamuinen laboratoriotulos oli saapunut ja minulla todellakin oli liikaa vankoa elimistössä.

Tänään en siis illalla menekään tiputukseen, enkä aamullakaan. Huomenna otetaan uusi koe. Kyllä ne hyvin hoitaa ja huolehtii!

Mervi

perjantai 1. elokuuta 2014

Vaarallista myrkkyä suoneen

Maaliskuisella sairaalareissulla sain erilaista antibioottia kuin nyt. Silloin tiputus tapahtui 4 kertaa päivässä, nyt vain 2 kertaa. Lisäksi saan kahta erilaista antibioottia tabletteina (toinen niistä niin harvinainen, ettei kummastakaan apteekista löytynyt) ja tyhjässä lonkkanivelkapselissa on lisäksi antibioottipallo, spacer.

Nyt on käytössä Vankomysiini -niminen antibiootti. Näin Wikipedia kertoo siitä.

Toiminta

Vankomysiinin toimintamekanismi on bakteerin soluseinän muodostumisen estäminen. Bakteerit eivät yleensä kehitä resistenssiä vankomysiinille. Lääke tehoaa pääasiassa grampositiivisiin bakteereihin. Vankomysiini täytyy annostella suoneen, koska se ei imeydy suolistosta ja aiheuttaa ärsytystä lihakseen pistettäessä.[1]

Käyttö

Vankomysiinillä on paljon haittavaikutuksia, joten sitä käytetään lähinnä "viimeisen linjan lääkkeenä" vaarallisissa bakteeri-infektioissa. Yleisesti ottaen vankomysiinillä on kaksi käyttöaihetta. Sillä hoidetaan infektioita, joiden aiheuttaja on muille antibiooteille resistentti stafylokokki, kuten MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) tai MRSE (multiresistentti Staphylococcus epidermis). Vankomysiiniä käytetään suun kautta otettuna myös Clostridium difficile-superinfektion hoitoon, jos muut lääkkeet eivät tehoa.[1]

Haittavaikutukset

Vankomysiini on varsin myrkyllinen lääke, jolla on useita haittavaikutuksia. Tavallisia (yli 1 prosentti potilaista) haittavaikutuksia ovat suoneen annosteltaessa paikallinen kipu, tromboflebiitti ja allergiset reaktiot, jotka voivat ilmetä nokkosihottumana, punoituksena, hengenahdistuksena (hengityksen vaikeutuminen) tai kutinana. Harvinaisia (0,1–1 prosenttia) sivuvaikutuksia ovat kuulon alenema ja munuaisvauriot. Erittäin harvinaisia (alle 0,1 prosenttia) haittoja ovat muun muassa kuume, huimaus, tinnitus, pahoinvointi, toksinen epidermaalinen nekrolyysi (kuoliosta johtuva kudoksen irtoaminen), anafylaksia (äkillinen ja vakava allerginen reaktio), trombosytopenia (verihiutaleniukkuus), neutropenia ja eosinofilia.[2]
Koska lääkkeen liiallisella käytöllä on vaarana aiheuttaa kuulonalenema, sen pitoisuutta elimistössä pitää tarkkailla säännöllisesti. Kaksi kertaa viikossa otetaan laboratoriokokeet, joissa Vanko-pitoisuus mitataan. Tarvittaessa liuoksen pitoisuus pienennetään.

Olen nyt käynyt kaksi kertaa kotoa käsin saamassa tiputuksen. Aamulla käyn klo 8.30 Infuusiopoliklinikalla ja illalla klo 20.30 ensiavussa. Poliklinikalla tarvitsen kirjan ajankuluksi, mutta ensiavussa saattaa olla ohjelmaa ihan "talon puolesta". Siellä kuulee ja näkee monenlaista.

En ollut ennen nähnytkään käytössä tällaista mittalaitetta tiputuksen säätämiseksi. 

Oikeassa nurkassa



Siihen syötetään tiputettava nestemäärä/tunti ja kone laskee ja määrittää tiputusnopeuden.

Tippa ( eli gutta ) on terveydenhuollon yksikkö, jota käytetään erityisesti tiputusnopeuksien laskennassa. Tässä tipalla tarkoitetaan siis lähinnä tiputuslaitteesta tulevia tippoja, jotka ovat melko tasakokoisia. Usein myös esimerkiksi silmä- ja korvatipoissa on sama määrä nestettä.
Yhteen millilitraan mahtuu 20 tippaa.
Toistaiseksi ainakin taksikyyti on sujunut mallikkaasti. Teen siis neljä taksimatkaa päivässä inva-taksilla, jossa pyörätuoli nostetaan hissillä suoraan autoon. Taksi hakee kotoa sisältä ja vie perille tiputuspaikkaan. Hänen huolenaan on kodin jokseenkin jyrkät luiskat.

Mervi