Pitkästä aikaa virkkausta matonkuteesta

Yli vuosi on mennyt, etten ole matonkuteesta virkannut. Kuusi vuotta olen koreja tehnyt ja jonkinmoinen kyllästyminen tuli niihin. Ei silti, ei niitä kukaan enää ostakaan, kun kaikilla on joku, joka tekee... Nyt kuitenkin asiakas tilasi mustan ison korin (tähän liittyy nolo tarina, jonka kerron erikseen). Väänsin sen kolmessa tunnissa ja se kyllä tuntui sormissa, ranteissa ja olkapäissäkin.

Aika moni asiakas on käynyt hakemassa ontelokudetta maton virkkaamiseen. Lopulta innostuin itsekin. Olen tehnyt mattoja vain trikookuteesta, mutta nyt aloitin Esterikuteesta. Valitsin punaisen, kun tilasin sitä jouluksi turhankin paljon. Ja sopiihan tuo väri mainiosti meidän uuteen harmaaseen kotiin. Vessan matoksi vaikka.

Koska tämä oli taas kerran äkillinen inspiraatio kesken työpäivän, piti ohjekin löytää läheltä ja helposti. Pellavasydämen ohjekansiosta valitsin tähtimaton.

Ei tästä matosta suuren suuri tule, mutta taitaa siltikin yksi kilo esterikudetta olla liian vähän? Ihan mukavaa virkattavaa, tasainen kude, ei solmuja eikä jatkopaikkoja. Ohjekin tuntuu toimivan hyvin, ei kupruile eikä aaltoile. Tuossa eteisen keinutuolissa istun luppoajan. Näen suoraan ovesta kun asiakas on tulossa.

Pellavasydämen ovessa on nyt lappu, että lomailen 7.1. asti. Olin siellä tänäänkin kuitenkin pari tuntia ja muutama asiakaskin kävi. Avustaja tuli aamulla tunniksi kotiin - pakkasimme käsityötarvikkeitani pahvilaatikoihin ja siirryimme putiikkiin, missä taas purimme tavarat laatikoista kaappeihin. Nyt pitäisi kovasti harjoitella "roskiin laittamista" eli turhan ja tarpeettoman tavaran hävittämistä. Esim. paperikasseja on kokonainen kaapin alaosa täynnä. Ja siltikin voin vielä plärätä niitä, että minkä raaskisi ottaa käyttöön. Sairaalloista säästämistä sanoisin, mutta harjoitus tekee mestarin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tila loppuu.

Pellavasydämen Mervi

Uusi Juhannusruusu-matto valmistunut

Tilastoja katsoessani huomasin, että olen kirjoittanut jo 400 kirjoitusta - tämä on numero 401. Aika paljon.

Kun ensimmäistä kertaa (noin vuosi sitten) kokeilin pyöreän maton virkkaamista, siitä ei tahtonut tulla oikein mitään. En suostunut noudattamaan ohjeita ja muutenkin... Koko ajan olen kuitenkin neuvonut asiakkaita, myynyt paljon kudetta ja varsinkin ilahduttanut asiakkaita, joilla on muoviset virkkuukoukut menneet poikki - meiltä kun saa ostaa metallisia.

- Jaa mutta tähän väliin kerronkin tarinan tältä viikolta. Asiakas oli virkannut mattoa tai koria, en muista, ja saanut koukun poikki. Työkavereiltaan oli sitten kysellyt vahvempaa vaihtoehtoa ja saanut vastaukseksi, ettei Suomesta saa muita. Hän oli googlettanut ja ohjautui Pellavasydämen sivuille. Tottakai oli kovin äimistynyt, että omasta kaupungista löytyi loppujen lopuksi apu! Nämä hetket on tähtihetkiä putiikissa. Iloinen ja tyytyväinen asiakas, ei sen parempaa voi toivoa. No ehkä se, että tämä vielä kertoo siitä muillekin?

Vastoinkäymisten ja monen monen keskeneräiseksi jääneen maton jälkeen yritin taas. Ja nyt onnistuin. Nuo keskeneräiset matot ovat tuikitarpeellista, sillä niillä on hyvä opettaa, miten EI KANNATA toimia....

Tulin huomaamaan, miten paljon kude vaikuttaa virkkausmukavuuteen. Ohuehko, sileä, sopivasti venyvä kude ja työ on paljon helpompaa kuin paksulla, puuvillaisella joustamattomalla kuteella. Toki sekin onnistuu, muttei ole niin kivaa!

Nyt esittelen teille viimeisimmän valmistuneen maton. Tämän tein värin takia. Kude on tosi paksua ja jokseenkin joustamatonta. Tässä tapauksessa muistutin koko ajan itseäni tekemään löysää, löysempää, tosi löysää... ja isolla metallisella koukulla se kyllä onnistuikin. Harmi, etten muistanut tähän postaukseen punnita mattoa, mutta arvelen sen painon olevan ainaskin lähellä 5 kiloa. Enkä muuten mitannut halkaisijaakaan. Toista metriä kuitenkin.

Olenkin jo näyttänyt kuvan tämän tekemisestä, mutta tässä uudelleen.

Erilaisia yrityksiä hahmottaa kokoa. Tässä tiskin edessä...

...pienen vanhan tuolin alla...

...lipaston nurkalla...

Maton esittely putiikissa on sikäli hankalaa, ettei sitä voi pitää lattialla. Jos ei asiakkaat astuisikaan sen päälle, mitä kyllä tekevät (!) niin sitten tulee joku koiranpentu, joka käy siihen pissaamassa (niinkin on käynyt). Tässä matto on tasaantumassa ja aika hyvin yhden yön aikana olikin asettunut . Nuo piparkakkureunat vielä vähän pönköttää.

Tätäkään mattoa en ole tehnyt aivan ohjeen mukaan, vaan vähän silmämääräisesti, mukaillen. Mallin katson toisesta matosta, joka roikkuu milloin missäkin. Niin on paljon helpompi tehdä, kuin tihrustaa jostain paperista ja yrittää pysyä oikealla rivillä....

Kuinkas monta juhannusruusu- tai muuta mattoa sinä olet virkannut? Vai eikö innosta?
Pellavasydämen Mervi

Virkattu juhannusruusu valmistui

Nyt se on valmis - ja niskat on jumissa!

Juhannusruusu-maton ohje on Kauhavan Kangas-Aitan. 

Ohjetta jouduin vähän säveltämään, kuten edellisissä postauksissani kerroinkin. 

Kuteena käytin minulla myynnissä olevaa rullakudetta - aivan ihanan pehmeää, sopivasti joustavaa ja kerrassaan miellyttävää virkata. Harmittelen, että juuri tuo erä alkaa loppua. 

Käyttämäni virkkuukoukku on kaikkein isoin metallinen eli numero 10. 

Matto on halkaisijaltaan 1,10 metriä ja kudetta siihen meni 3,20 kg. Rullissa on vaihteleva määrä - tähän meni vajaa 6 rullaa. Lopusta virkkasin vielä korin, josta tulikin tosi napakka koukulla numero 6.

Nyt on pakko pitää taukoa virkkaamisesta, että pääsee niskalihakset palautumaan. Jaa-a, ehkä pieni jumppatuokio auttaisi asiaa myös? Raivasin jo tien ompelunurkkaukseen, seuraavaksi vaihdan siniset langat ja toivon saavani jotain merellistä valmiiksi ensi viikon myyntiin...

Mervi