Huh huh, mikä rutistus! Mutta nyt se on ohi. Ensimmäinen näyttötyö matkalla mittatilausompelijaksi. Eilen palautin tekemäni työn ja kirjalliset tuotokset. Kansio jäi tarkistettavaksi ja saan sen vasta joulun jälkeen.
Tiedostot on minulla tallessa ja tässäpä tulee tekstejä.
Yhtenä osana meidän piti kirjoittaa raportti kiertotaloudesta. 1-5 sivua. En ollenkaan kuvittele, että tämä pitkä teksti ketään kiinnostaa, lähinnä itselleni laitan muistiin.
Ajatuksia kiertotaloudesta
Vastaukset kotitehtäviin:
FARKKUJEN ELINKAAREN PIDENTÄMINEN
Itse en ole koskaan käyttänyt – enkä käytä –
farkkuja. Mieheni sen sijaan käyttää kotona päivittäin. Hän ei ole
muotitietoinen, vaan saattaa hankkia farkkunsa esim. kierrätyskeskuksesta.
Käytössä hänellä on korkeintaan kahdet farkut ja ne kestävät monta, monta
vuotta. Hänen käyttämänsä farkut eivät sisällä elastaania, vaan ovat 100 %
puuvillaa.
Koska tarvitsemme käsityöliikkeeni
korjausompelussa farkkuja paikkaustarpeiksi, meillä on ennemminkin pulaa kuin
ylitarjontaa farkuista. Jokainen pala laitetaan talteen, jotta olisi oikean
väristä kangasta tarvittaessa käytettäväksi. Olen tehnyt farkuista myös
laukkuja ja ne ovat käyneet hyvin kaupaksi, koska ovat kestäviä.
MITEN JÄRJESTÄT KOTISI YLIMÄÄRÄISTEN
VAATTEIDEN JA TEKSTIILIEN KIERRÄTYKSEN?
Kotona meillä on jatkuvasti ”avoinna” laatikko
tai jätesäkki, johon laitetaan poislaitettavat vaatteet ja muut tavarat
lähtemään kierrätyskeskukseen.
-
Hyväkuntoiset
vaatteet laitan sellaisenaan kierrätykseen.
-
Huonokuntoisista
irrotan napit ym. tarvikkeet.
-
Jos kangas on
käyttökelpoista, laitan sen talteen ja minulla onkin jatkuvasti hyllyllinen
jatkojalostettavaa kangasta käytettäväksi esim. kukkaroihin, laukkuihin,
siivousliinoiksi jne.
-
Täysin
käyttökelvoton vaate/kangas laitetaan sekajätteeseen.
MITÄ
KIERRÄTYSTOIMIJOITA LÄHISEUDULLASI ON?
Uudessakaupungissa
on kaupungin ylläpitämä kierrätyskeskus, johon saa viedä ehjää ja puhdasta
tavaraa tai tilata heiltä haku. Sieltä saa hakea tarvitsemaansa tavaraa
pääsääntöisesti ilmaiseksi, mutta parhaissa tuotteissa on hinta. Vaatteet ovat
aina ilmaisia. Paikkakunnalla toimii myös muutama kivijalkakirpputori, joiden
kautta käyttökelpoinen tekstiili kierrättyy. Lisäksi netissä on paikkakunnan Facebook-kirppareita,
ostetaan, annetaan, vaihdetaan ja ”toisen roska on toisen aarre” – ryhmiä.
Näissä voi päästä nopeastikin ylimääräisistä tavaroistaan eroon, mutta
ongelmaksi joskus muodostuu se, ettei varattuja tavaroita käydäkään hakemassa
sovittuun aikaan. Lisäksi meillä on pari
UFFin laatikkoa, joihin voi jättää käyttökelpoisia vaatteita. Ne kuljetetaan
Uudestakaupungista muualle, ehkä Turkuun?
MITEN
KOTISEUDULLASI TOIMII JÄTTEIDEN KIERRÄTYS?
Kaupungin
jäteasia on ollut kovasti esillä paikallislehdissä. Kuntien keskeiset Jätteidenkuljetusyhteistyöpäätökset
eivät ole kaikkia miellyttäneet. Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen, että
ensi vuoden alusta siirrytään kiinteistökohtaiseen jätteenkeräysjärjestelmään. Kaupungin
nettisivuilla todetaan jätehuoltomääräyksistä näin:
Jätehuoltomääräysten
tavoitteena on ohjata
jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan siten, että mahdollisimman
suuri osa jätteestä ohjautuu hyötykäyttöön sekä ehkäistä jätteiden syntymistä
ja vähentää niiden määrää ja estää jätehuollosta terveydelle ja ympäristölle
aiheutuvien haittojen syntyminen.
Sen lisäksi, mitä laissa on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty,
on jätteen keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä, kuljetuksessa, edelleen
välittämisessä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä jätteestä terveydelle tai
ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä ja jätehuollon valvonnassa
noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä
sovelletaan myös maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakennustoiminnan
jätteisiin edellyttäen, että niiden kuljetus ja käsittely voidaan hoitaa
yhdyskuntajätteen tavoin.
Autonromut ottaa vastaan
Remeo Oy maksutta jatkokäyttöä varten.
Puutarhajäte tulee lajitella
kiinteistöllä haravointijätteet ja lehdet sekä oksat ja risut erikseen.
Tiettynä aikana Biolinja Oy / L&T ottaa kotitalouksien puutarhajätettä
maksutta vastaan. Toisin ajoin se on maksullista. Oksista ja risuista tehdään
haketta energiahyötykäyttöön ja haravointijäte kompostoidaan myöhemmin
hyödynnettäväksi
Vaarallinen jäte toimitetaan
seuraavasti: lääkkeet, ruiskut, neulat, elohopeakuumemittarit apteekkiin, muut
vaaralliset jätteet Remeo Oy:lle, sähkö- ja elektroniikkalaitteet samoin
Remeolle, kuin myös kyllästetty puu.
Katukuvassa
näen jätekuljetusautoja firmoilta Remeo ja Helistölä. Lassila & Tikanojalla
on materiaalinkäsittelykeskus. Kaupungin keskustassa on 5 keräyspistettä.
Niiden sijaintipaikat ja keräyskohteet löytyvät netistä. Yhden ison
kauppaliikkeen pihan perällä on monipuolinen keräyspiste. Siellä on erikseen laatikot metallille, kartonkille
ja paperille, lasille, muoville ja sekajätteelle. Keskustan ulkopuolella on
usein vain yksi jätelaatikko paikassaan ja se tuottaa monin paikoin ongelmia.
Laatikkoa ei tyhjennetä tarpeeksi usein (varsinkin lomamökkialueella on
loma-aikaan ongelmia) ja paikasta muodostuu helposti kaatopaikka, johon tuodaan
myös sinne kuulumatonta tavaraa.
Kotona meillä kierrätetään huolellisesti.
Tiskipöydän alla on eri astiat metallille, muoville, pahville, sekajätteelle ja
kompostoitavalle jätteelle. Mieheni on niin tarkka asiassa, että minun on
parasta vain jättää jätteet pöydäl le ja antaa hänen lajitella!
Kauppareissullaan hän vie jätteet niille kuuluviin keräysastioihin.
Omistamassani
käsityöliikkeessä olemme
hyvin tarkkoja kierrätyksestä. Mitään käyttökelpoista ei heitetä hukkaan.
Kankaita leikatessamme suunnittelemme työn niin, ettei hukkapaloja synny.
Pienetkin kankaanpalat säästetään ja niistä valmistetaan pienempiä tuotteita,
esim. pipoja tai pussukoita. Otamme talteen käytetyt kuminauhat, napit ja
nauhat mahdollista myöhempää käyttöä varten. Rikkoontuneita vetoketjuja meillä
on huimat varastot odottamassa aikaa, kun alan valmistaa niistä koruja.
Olemme
vahvasti tiedostaneet lain, jonka mukaan tekstiilijätettä ei kaatopaikalle saa
tulevaisuudessa viedä. Suosittelemme aina vaatteen korjausta tai muodistamista
ja sitä meillä tehdäänkin päivittäin. Itse voisin kunnostautua vaatteiden
ostossa. Pikamuotia en osta, en huonolaatuista enkä pelkästään halvan hinnan
vuoksi. Sen sijaan saatan olla laiska sovittamaan vaatetta. Toinen hankala
kohta on facebookin kirpputorit, joista välillä innostun hankkimaan vaatteita.
Vaikka tiedossani onkin vaatteen mitat, monta kertaa käy kuitenkin niin, ettei
ostamani vaate olekaan sopiva tai mieluinen. Mutta sitten se laitetaan kiertoon
seuraavalle. Olen mielestäni hyvinkin tiedostava kansalainen, mitä tulee
kiertotalouteen. Ostan maltillisesti, laadukasta ja ehdottomasti mieluiten
kotimaista. Ja jos mahdollista - pienyrittäjän käsityötä.
MILLAINEN ON
LAADUKAS JA EKOLOGINEN VAATE - MITEN SAAVUTAT NÄMÄ TAVOITTEET VALMISTAMASSASI
KIERRÄTYSTUOTTEESSA?
Laadukas ja
ekologinen vaate kestää aikaa. Se VOI OLLA trendin mukainen, mutta ei sillä
lailla, että näyttäisi hetken päästä vanhanaikaiselta. Laadukas vaate on
valmistettu hyvin; sen saumat kestävät eivätkä lähde kiertämään. Saumat on myös
hyvin päätelty, jolloin ei tarvitse pelätä niiden purkautuvan. Nappien tulee
olla hyvin kiinnitetty. Hyvän työnjäljen lisäksi materiaalin tulee kestää aikaa
ja kulutusta. Usein liputetaan luonnonmateriaalien puolesta, kun puhutaan
kestävästä kuluttamisesta. Aina ei kuitenkaan esim. villavaate kestä kulutusta,
vaan saattaa ensimmäisen käyttökerran jälkeen olla nyppyinen. Mistä sitten
tietää, mikä on laadukasta materiaalia? Ainakin hinta kertoo paljon, halpa on
harvoin hyvää.
Ekologisen vaatteen valmistuksessa ei tuhlata
luonnonvaroja, sen materiaali on viljelty tai valmistettu
ympäristöystävällisesti. Ekologinen vaate ei rasita ympäristöä ottaen huomioon
koko vaatteen elinkaaren. Vaatteen valmistusprosessi (kaavoitus, leikkuu,
ompelu ja viimeistely) on tehty ympäristöä rasittamatta, käyttäen
mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja. Haitallisia kemikaaleja ei ole
käytetty missään tuotantoprosessin vaiheessa.
Vaatetta valmistetaan vain sen verran kuin on
tarvetta. Kun vaate on elinkaarensa lopussa, eikä sitä voi enää käyttää, se
kierrätetään: parhaassa tapauksessa materiaali käytetään uuden vaatteen
raaka-aineena joko sellaisenaan tai kuitutasolla kierrätettynä. Missään
tuotantoprosessin vaiheessa ei synny jätettä.
Näyttötyönä valmistamani puolihameen materiaali
on luonnosta, aitoa villaa ja pitkälle kierrätettävää. Käsityönä kirjailtu
villakangas lienee jo vuosikymmeniä vanha. Se on palvellut luultavasti lipaston
päällä pöytäliinana. Toinen villakangas on ollut torkkupeittona ja olisi siinä
vieläkin ollut käyttökelpoinen vuosikausia. Värjäys ei ehkä kovin ekologista
ole, mutta toisaalta, ne värit minulla nyt oli jo kaupassani. Erä oli tullut
vanhaksi, enkä voinut niitä enää myydä, joten omakäyttö oli ainut mahdollisuus.
Värjäsin villakangasta kahdella eri värillä ja loppujen lopuksi punainen jäi
käyttämättä tässä työssä. Nyt se jää odottamaan jatkokäyttöä. Ehkä valmistan
siitä hatun, ehkä kassin – tai tyynyn? Vihreää vilttikangasta jäi pieni
palanen, mutta siitäkin saan vielä valmistettua jotain… jahka tulee
inspiraatio!
Kaikki nämä
vuodet olen vaatteita itselleni tehdessäni oikaissut – työn jäljeksi olen
kelpuuttanut huonommankin tuloksen ajatuksella ”ensi kerralla paremmin”. Tässä
työssä halusin toki tehdä parhaani, mikä johti yllätyksekseni useisiin
purkamisiin. Nyt työ on tehty hyvin ja sen voi luovuttaa vaikka jonkun toisen
käyttöön. Voisin myös myydä sen puodissani.
Toisaalta
hameen kankaat ovat käyttökelpoisia muuhunkin tarkoitukseen. Jos en mekkoa enää
käyttäisikään, voisin tehdä sen osista tyynyn, kukkaron tai hatun.