tiistai 28. helmikuuta 2012

Uudistuksia

 Lisäys 6.3. Tämä hölmö bloginpitäjä poisti väärät kommentit: piti poistaa hinnoitteluun liittyvät kommentit, mutta poistinkin kaikki uusimmat. Mistään niitä ei takaisin saa, voi että harmittaa!

Nyt alkaa Mervillä olla aikaa, kun "ehtii " kaikenlaista miettiä ja jopa askarrella...

Extempore kokeilin erilaisia taustoja blogiin. Tässä on nyt yksi ehdotus. Miltäs tämä näyttää?

Ennenkuin vaihdan kuvaa, kerron, että nykyisessä kuvassa on vanhassa sinkkivadissa käsin huovutettuja eläinhahmoja. Puput, sammakot, ketut, leppikset ja myyrät/siilit on valmistanut Terhi Laitila, jonka tuotemerkki on TukuTuku Design. Pellavasydämessä on myytävänä paljon muitakin tämän huovutusta opettavankin taiteilijan tuotteita.

Yhteistyössä suunniteltu Aamuaurinko-keittiösarja: patakinnas, pannunalunen ja patalappu

Poro-kuvioinnilla

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Arvonta suoritettu

Hinnoittelussa avustaneiden kesken lupasin arpoa virkkaamani enkelin.




Tässä muuten tyypillistä mun touhua. Olin ottamassa kuvaa arvonnasta, kun aurinko paistoi liiaksi ja piti saada jotain häikäisysuojaksi. En tietystikään jaksanut nousta ja etsiä sopivaa, joten ensimmäinen käden ulottuvilla ollut sai kelvata. Siksi siis tuo neulelehti vuodelta -64 on mukana kuvassa (Ai että siinä on ihania vauvaneuleita!)

Arvonnan suoritti mieheni - joka muuten on oppinut mainioksi hinnoitteluavustajaksi - ja hän nosti kulhosta voittajaksi NENNAEMILIAn. Jos oikein olen ymmärtänyt, Nennaemilia ehkä noutaa palkintonsa Pellavasydän-putiikista, vai mitä?

Onnea voittajalle ja kiitos jokaiselle mielipiteensä ilmaisseelle!

perjantai 24. helmikuuta 2012

Lukijoiden mietteitä hinnoittelusta

Lisäys 6.3. Tämä hölmö bloginpitäjä poisti väärät kommentit: piti poistaa hinnoitteluun liittyvät kommentit, mutta poistinkin kaikki uusimmat. Mistään niitä ei takaisin saa, voi että harmittaa!


Suuret kiitokset kaikille hinnoittelussa avustaneille! Erityiskiitos Susannalle, jonka blogin kautta sain monta vihjettä! 

pyytäessäni apua sanoin, etten julkaise kommentteja. Tähän olen kuitenkin ne koonnut, mutta poistanut lähettäjän tiedot. Paljon ajatuksia näistä herää, mutta kommentoin niitä myöhemmin. Samoin arvonnan suoritan myöhemmin. Se, mihin hintaan päädyin ja mitä asiakas ehkä tuumaa, näytetään myös myöhemmin. Tässä nyt  kommentteja luettavaksenne. Mitäs tuumaatte?

1) Itse teen käsitöitä harrastuspohjalta ja silloin tällöin pieniä määriä myyntiin esim. joulumarkkinoille. Hinnoittelu on hirveän vaikeaa. Koska minulla ei ole liiketilaa, jonka vuokrat pitäisi osata ottaa huomioon, enkä ole vähäisistä myymistäni tuotteista verovelvollinen (kotiäitinä jää tulot alle rajan) mahdollistaa nämä seikat hieman alemman hinnan. Itse laskuttaisin varmaan noin 10€/tunti joka on mielestäni todella edullinen hinta. Eli omalla taksallani arvioisin huivin kokonaishinnaksi noin 200 €. Verot ja muut kulut toki sitten tuon hinnan päälle….

2) Pitäisin kyllä tuollaisesta huivista, mutta suoraan sanottuna, vaikka se kirpaiseekin, olen köyhä taiteilija. Ei ole varaa, hyvä jos raaskin jotain joskus kaupasta ostaa, mieluummin kirppikseltä silloinkin, joskaan ei enää hinnan, vaan ekologisuuden takia. Lasken omaksi tuntipalkakseni ammattilaisuudesta huolimatta 10 euroa, mutta en laske mukaan lainkaan mielessä tapahtuvaa työtä…Olen huono pyytämään rahaa töistäni, sen vuoksi laitan mieheni hoitamaan ne asiat. Sillä menetelmällä huivisi pitäisi kuitenkin maksaa 190 €. Aika paljon se on huivista, mutta työ on työtä. Siitä huolimatta mitä niille intialaisille lapsille maksetaan hessesin räteistä.

3) Minun henkilökohtainen kipurajani menee 50 € n kohdalla huivien hinnoissa. Samoin oman hintaoppini mukaan kymppi tunnin työstä on aika lailla minimipalkka, jonka itselleen voi ajatella maksettavan. Ja siihen pitäisi vielä tietysti laskea sivukulut ja muut yritystoiminnan kulut ositettuina lisäksi. Jos minun laskuopillani lähtisi tätä huivia myymään, hinta kohoaisi materiaalikuluineen yli 250 € : n. Arvostan käsintehtyä, mutta en raaski siitä maksaa riittävää hintaa, joten teen sitten itse sen, minkä ehdin. Tilaustöitä teen vain omaille rakkaille juuri tästä syystä: en kehtaisi kuitenkaan veloittaa naapurinkumminkaimalta sitä hintaa, mikä työstä tulisi veloittaa.

4) Minä hinnoittelen tekemiseni (ruoka, leivonnaiset, käsityöt jne.) 10 – 15 €/h ns. käteen siis ja harrastuksen omaisesti tekien. Ongelmahan tässä on se, että toi huivi on huippuhieno, mutta en olisi valmis maksamaan siitä 170 €, jos hinnoittelisit sen kuten minä juuri sanoin tuotteet hinnoittelevani. Hankala homma. Tuohon sitten vielä päälle verot ja muut, ja kas, käsityöllä ei tosiaan elä. Sorry, vähän avuton kommentti, pohdintaa enemmänkin.

5) sen piti vielä sanoa, että erittäin kaunis huivi!

6) Valitettava tosiasia, jonka itse pääosin kierrätysmateriaaleista tehtyjen pientuotteiden kanssa olen huomannut on se, ettei ainakaan mulla oikea hinta ja asiakkaan haluama/maksama hinta kohtaa tarpeeksi usein. Arvioisin siis keskivertoasiakkaan maksaman 50-70 €, vaikka työn arvo on lähempänä 200 euroa? Mulla se maksaisi varmaan jotain 270 euron luokkaa, jos siis hinnoittelen, kuten pitäisi eli tuntihinta x kate x alv. Tietysti vielä materiaalikulut päälle.

7) Itse en ole huivi-ihminen, joten en oikein osaa arvioida, mikä olisi sopiva hinta, mutta satasen päälle ehkä sen sijoittaisin. Mutta---tuntipalkan pitäisi olla vähintäänkin 25 euroa, ja hinta nousisi silloin yli neljäänsataan. Veikkaan, ettei kukaan maksaisi neljääsataa huivista. Veikkaan myös, että olet joutunut alihinnoittelemaan työsi ihan olemattoman pieneksi.

8) En osaa juurikaan arvioida käsitöiden hintoja, mutta ostajana arvioisin, että maksaisin tuotteesta noin 50 euron hujakoilla. Se on tietty kovin vähän tehtyihin tunteihin nähden, mutta kovin paljoa enempää ei irtoaisi. Tietenkin arviooni vaikuttaa se, että en juuri käsitöistä mitään ymmärrä. Hieno huivi kyllä joka tapauksessa.

9) Minä olen aika huono neuvomaan, kun täällä maalla, jossa kaikki neuloo, joutuu hartiahuivitkin myymään 20-30 €. Luin kumminkin jostain semmoisen nyrkkisäännön, että käsityöt kolme kertaa lankojen hinta. Siitä sitten ylös- tai alapäin työn vaativuuden mukaan. Sen mukaan tuosta voi tekopalkaa ottaa vähintään 40 euroa, mutta mieluummin enemmänkin. sillä se on tosi kaunis. Eihän siitä vielä kunnon tuntipalkkaa tule, mutta milloinkas käsitöistä sitten tulee….

10) Nykyään ihmiset eivät valitettavasti ole valmiita maksamaan sitä millainen hinta todellisuudessa työllä olisi. Silti pitää aina saada jotain käsintehtyä Esimerkiksi jos ajattelee, että villasukkien hinta olisi 20 euroa niin sitä pidetään ylihinnoitteluna, vaikka tekijältä siihen olisi kulunut paljonkin aikaa. No, nythän ei kuitenkaan ollut kyse villasukista vaan huivista. Mieheltä kysyin, että paljonko hän olisi valmis maksamaan tuollaisesta ja sano että jotain 90-150 euron välitä, koska se on kuitenkin suomalaista käsityötä. Oma hinta-arvioni kallistuisi sinne samaan n. 100 euron linjaan.

11) Tekemäsi huivi on kaunis. Jos laskisi huiville hinnan aikuisten oikeesti 30 €/tunti x 17 h = 255 € Juu, ei kukaan varmaan maksaisi edes sitä. jos huivi olisi jossain kaupassa myynnissä ja tekijä haluaisi jonkun sen ostavan, hiin hintalappu voisi olla 85 €. Ja ostaja olisi varmasti sellainen ihminen, joka arvostaa käsitöitä. Työn hinnaksi ei siis jäisi kuin 5€/tunti. Tätä hinnoittelujuttua miettiessä tulee väistämättä mieleen, että käsitöillä ei kyllä Suomessa elä. Hirveä harmi.

12) Vähintään 10€ tunti. Eli 170 e ja siihen päälle langat.

13) Niin oikea hintahan olisi 544 euroa + alv. Kun näin kuvan niin eka ajatukseni oli 120 euroa, mutta oikeasti se on aivan liian vähän. Itse miettisin hinnoittelua tässä tapauksessa myös näin: teinkö työn sivutoimisena tv:tä katsellen tai bussissa istuen vai veikö se totaalisesti huomioni? Kirjoittaisin tunnit ja tuntipalkan paperille, miettisin valmiiksi mihin asti olen valmis hinnassa joustamaan ja esittäisin koko homman asiakkaalle. Olet tehnyt upeaa työtä! Muista arvostaa itseäsi! Argh, tästä voisi kirjoittaa romaanin, nim.merk. samojen asioiden kanssa päivittäin painiva.

14) Upea huivi. Työhön mennen ajan perusteella sanoisin että 150 euroa. Kallishan se on mutta niin on taitavan tekijän aikakin. Ja tuossakin tuntipalkaksi jää aika vähän.

15) Arvioisin kyllä, että hinta voisi olla suurin piirtein 100 euroa. Isoltahan tuo summa kuulostaa, mutta kun ajattelee tekijän tuntipalkkaa niin eipä olekaan enää iso summa. Käsityö on aina käsityötä.

16) Se, minkä verran itse olisin valmis maksamaan ja minkä arvoisena huivia pidän on eri asia. En todellisuudessa ostaisi huivia koska osaisin itsekin halutessani tehdä jonkinmoisen haarukkapitsihuivin ja ylipäätään tykkään virkata/neuloa enkä oikeastaan koskaan osta neuleasusteita. Asiaan vaikuttaa paljon myös se, että tällä hetkellä opiskelen ja olen vain osa-aikaisesti töissä joten en oikeasti voisi maksaa mistään huivista suuria summia. Mielestäni kaikkien tulisi saada työstään kohtuullinen korvaus, sanotaan ainakin 10 euroa tunnilta mikä nopeasti laskettuna tekisi hinnaksi melkein 200 euroa. Tässä en edes huomioi alv:a ja muita kuluja. Sitä en kuitenkin itse olisi valmis maksamaan( ristiriitaista, tiedän.) Mutta siis vastaus kysymykseen olisi alle 100 euroa. tämänhetkisessä rahatilanteessa en yksinkertaisesti voisi huivista maksaa yli 50 euroa, mutta jos olisin vaikkapa kokopäiväisesti töissä niin sanoisin maksiimihinnaksi tuon 100 euroa. Mikä on tosi vähän kun ajattelee sitä aikaa, vaivaa…

17) Kaunis huivi, olen itse tehnyt samanlaisen itselleni. Hinta-arviota on vaikea sanoa, mikä arvo on ja mitä olisin itse valmis maksamaan. Kovin kummoisille tuntipalkoille et kyllä taida päästä, valitettavasti. Olisiko jokin 25 euroa realistinen? Siis saada kun langat olivat asiakkaan itse ostamia. Minä harvoin raaskin ostaa mitään tällaisia, kun aina ajattelen että voisin tehdä itse, niin säästyy rahaa.

18) Minä maksaisin iloisesti tekemisestä 50 euroa pelkästä tekemisestä. Teen itse käsitöistä, mutten haarukkapitsiä ole koskaan tehnyt. Upea huivi! Jos en olisi itse ostanut lankojakaan, minusta 80 euroa ei olisi pahan noin upeasta huivista! Taitava olet!

19) Minä olen ajatellut että en tee töistä alle 20 euron tuntipalkalla. Jos teen käsitöitä muille, annan ne lahjaksi, mutta varsinaisia tilaustöitä en ota, siis rahaa vastaan. Itse en kuitenkaan ole valmis maksamaan paljoakaan juuri mistään, mitä ostan. Käyn kirppareilla ja teen paljon itse, loppujen lopuksi tarvitsen aika vähän. Jos aikaa meni huivin tekemiseen 17, niin 17x20€=340€. Tiedän, ettei käsitöitä voi hinnoitella tällein, mutta omalla kohdallani toimisi näin, joten ei tartte tehdä tilaustöitä. Teen töissä ylitöitä, joten käsityötkin menisivät oikeastaan ylitöiden puolelle, joten olisikohan 30-40 €/h.

20) Voi jumpe sanon minä! Eihän käsityöllä voi elää. Jos olisin heittänyt hinnaksi vaikka 70 euroa, tulee siitä ihan hävyttömän pieni tuntihinta työllesi, kun ensin vähentää kulut…Itse virkkailen harrastusluontoisesti myyntiin. Muutama tilaustyökin tehtynä, joten hinnoittelua olen miettinyt.

21) Nopsan hinnoittelulaskelman perusteella huivin hinta tarvikkeineen olisi 350 € (ilman alv:a 285€) En itse maksaisi huivista tuollaista summaa, olisin ilman tai tyytyisin teolliseen. En halua polkea käsityöläisten hintoja, itsekin kun olen käsityöläinen, mutta kuvittelisin jonkun, joka ehdottomasti tuollaisen huivin haluaa, olevan valmis maksamaan siitä 150-200 €. Toivottavasti joku maksaa siitä ihan käyvän hinnan, huivi on tosi kaunis! Olen toooosi kiinnostunut kuulemaan mitä muut ovat sanoneet!

22) Todella kaunis huivi! Hinnoittelu on todella vaikeaa, minusta ei taida siinä hommassa olla apua, valitettavasti. Toivottavasti oikea hinta löytyy noin upealle työlle!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Enkeli lentää liihottaa...

Tässä kuva enkelistä, jonka lupasin arpoa niiden kesken, jotka antavat ohjeita edellisessä postauksessa olevaan ongelmaan. Kommentteja on lähetetty tähän mennessä seitsemän - oikein mielelläni otan edelleen vastaan ehdotuksia!


Kuva on huono, mutta niinhän mun kuvat on aina! Nyt on hyvä selityskin: ei ole helppo pyörätuolissa istuen löytää sopivaa kuvakulmaa. Vaihtoehtona on tasapainoilla yhdellä jalalla, eikä siitä tullut mitään. 

Näitä virkkaamiani enkeleitä olen myynyt ja myyn edelleenkin putiikissani. Mallia olen hiukan uudistanut.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Voisit olla avuksi!

Kerroin joku aika sitten tilaustyöstä, haarukkapitsihuivista. Nyt olen saanut toisen tilatuista huiveista valmiiksi.

-vähän hassusti, nuppineulalla edestä kiinni-

Tein tämän ihan annetun ohjeen mukaisesti ja vaikka lanka onkin eri kuin ohjeessa, mitoiltaan on aivan sama. Takaa keskeltä 50 cm korkea.

Kaikkein hankalin vaihe tilaustöissä - tai ylipäätään käsitöissä - on hinnoittelu. Tähän pyytäisinkin nyt sinun apuasi.  
Toivoisin, että kertoisit, paljonko olisit  valmis tällaisesta huivista maksamaan. Tai minkä arvoiseksi sen arvioit, jos et itse tuollaista haluaisikaan. Toivon, että vastaajia on erilaisia; toiset itse käsityöläisiä ja toiset taas niitä, jotka eivät käsitöitä tee.

Vinkiksi annan tämän verran: aikaa työhön meni 17 tuntia. Langat, jotka asiakas oli itse ostanut, maksoivat tähän n. 20 euroa.

Olisin kovasti kiitollinen, jos moni viitsisi vastata.  
Kaikkien vastanneiden kesken arvon virkkaamani enkelin. 
Vaikka olenkin niitä monta jo virkannut, yhtään kunnon kuvaa ei ole, joten sen lisään myöhemmin.

Plussaa olisi tietysti, jos vielä jaksat/viitsit perustella arviosi, mutta voit myös jättää pelkän hintatiedon. Kiitän etukäteen avustasi!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Riviin järjesty!

Voiko niin sanoa, että on "pohjimmiltaan järjestyksen ihminen", jos kuitenkin kaikki ympärillä näyttää toista. Taitaa olla vain selittelyä. JOSKUS olen minäkin ollut järjestyksen ihminen, kaikki paikat siistinä ja tiesin katsomatta, missä mikin tavara on. Nyt on kaikki toisin. Tottakai HALUAISIN edelleen että olisi siistiä, mutta ei ole. Syyksi kelpaa kiire. Jos olisi aikaa....Toisaalta on juurikin niin, että kun tavarat eivät ole järjestyksessä, hakemiseen menee aikaa. Loppujen lopuksi, jos on kiire, ehkä nimenomaan silloin kannattaisi satsata järjestelemiseen?

No, nyt ei riitä syyksi kiire. Aikaa on puuttumati. Mutta kun ei kykene.

Ennen leikkaukseen lähtöä - viimeisenä iltana - järjestelin kotona olevan työhuoneeni.


Moni ei tuollaisia pahvilaatikoita kelpuuttaisi, mutta minä katselen tätä hyllyä tyytyväisenä. Sitten, kun taas joskus on aikaa, tai siis kun olen jalkeilla, järjestelen nuo tavarat johonkin kauniisiin laatikoihin. Tai jos oikein innostun, niin voisin päällystää nuo sinänsä käyttökelpoiset laatikot. Ajatella, toinen kone on oikein pölyltä suojattunakin. Sitä ei yleensä tapahdu! (Toisen suojaa ei löytynytkään...)

Eilen lähdin etsimään puuvillalankaa ja jouduin toteamaan, että oli hiukan hakusessa. Innostuin järjestelemään. Vaikka mielessä pyörikin, että "nämäkin tarttis oikein kunnolla järjestää, mutta sitten kun on aikaa..." johon jouduin toteamaan, että nyt sitä aikaa on. Tartuin siis työhön. Kyllä, varovasti...pyörätuolissa istuen järjestelin kaikki kerät väriryhmiin ja kolmeen muovilaatikkoon, jotka sijaitsevat makuuhuoneen oven takana.


Jokaiseen laatikkoon vielä laitoin lapun kertomaan, minkä väriset langat kussakin loorassa on.


Ai että on nyt kiva etsiä sopivaa lankaa...niin ja villalangat (niitä onkin koko kaapillinen) ehdin myös siivota ennen leikkausta. Nyt kun vaan malttais pitää tämän saavutetun järjestyksen!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Kotitossut ja langoille käyttötarkoitus

Ostin joskus jostain loppuunmyynnistä halvalla lankaa. Ainakin 10 kiloa. Eikös silloin kannata ostaa, kun halvalla saa - vaikkei ikinä tarttis? Kyseessä on kotimainen sukkalanka Vesa, joka on valmistettu Suupohjan Kehruutehtaalla Teuvalla. Oikein avainlipputuote. Koostumus on 50 % villaa ja 50% muita kuituja. 50 g = 210 m maksoi 1 euron.



En tiedä, onko tällaista lankaa enää myynnissä? Ehkei ole ollut vähään aikaan? Ensi katsomalta näyttää rehdiltä harmaalta sukkalangalta, mutta työssä huomaa, että on aikas lailla epätasaista vahvuudeltaan. Tasaisen jäljen saaminen työhön on ainakin haasteellista, jollei aivan mahdotonta.


Lankakaapin järjesteltyäni ulkopuolelle jäi epämääräinen pussilllinen, jonka aioin viedä kierrätyskeskukseen. Yhtäkkiä keksin yhdistää nämä kaksi haastetta ja kun vielä asiakas pyysi saada tossun ohjeen - päätin ryhtyä tuumasta toimeen! Harmaan langan pariksi valitsin aivan ohuen punaisen, joka saattaa olla aivan keinokuitua, hiukan pörröistä...


Koska langat ovat täysin eri vahvuisia, en voinut ajatellakaan raidoitusta, joten neuloin ne yhtaikaa. Kyllä, kuva on tärähtänyt, sinun silmäsi eivät harita!

Tämän tossumallin on varmasti jokainen jo nähnyt, mutta laitanpa tähän kuitenkin eri vaiheet. Ensin loin 40 silmukkaa ja sitten neuloin näillä 10 cm aina oikeaa.






Tässä vaiheessa jätin nämä silmukat odottamaan pyöröpuikoille, joilla olin ne neulonutkin ja kävin ompelemassa kantapään. Eli tuo kuvassa alimpana näkyvä aloitusreuna ommellaan kaksin kerroin.

Olen vasenkätinen, joten siitä johtuu, että saattaa näyttää "vähän" hassulta... Kun kantapää on ommmeltu esim. sillä langalla, joka alussa jäi, palataan takaisin pyöröpuikkoihin.

Nyt nämä 40 silmukkaa pitäisi yhdistää renkaaksi. Ensin luodaan yhtymäkohtaan 4 lisäsilmukkaa.


Vaihdetaan sukkapuikot ja sitten näillä 44 silmukalla jatketaan oikeaa neuletta, eli ihan kuin sukkaa.

Tätä sileää neuletta tehdään niin kauan että pikkuvarvas alkaa peittyä ja sen jälkeen tehdään normaali kavennus kuin sukkaankin. Itse tykkään eniten tehdä ja käyttää kavennusta, jossa joka puikon viimeiset kaksi silmukkaa ommellaan oikein yhteen. Kavennuskerros, 2 välikerrosta, kavennus, 1 välikerros, kavennus, väli jne..niin kauan kunnes puikoilla on 5 silmukkaa - sen jälkeen kavennus joka kerroksella. Tai jokin muu kavennusmalli.



Sitten työ alkaakin näyttää jo jalan malliselta. Enää puuttuu koristelu.


Nyt jätin punaisen langan pois ja virkkasin pelkällä harmaalla tossun suuhun piparkakkureunan.





Nilkkaan virkkasin vielä ketjusilmukkalenkin - siitä voi tossun vetää jalkaan, jos ei kädet riitä ja voi siitä tehdä koristeeksi kelpaavankin. Tässä on vielä langat päättelemättä.

torstai 9. helmikuuta 2012

Reissu on ohi

Olen palannut. Tyksistä laittoivat ensin paikallissairaalan kirurgiselle osastolle ja sieltä tulin eilen kotiin. Leikkaus onnistui hyvin. Jos kiinnostaa, voit lukea näitä kokemuksia toisesta blogistani.


                           Tällaiset oli maisemat Tyksin Kirurgisen sairaalan 4.kerroksesta.





Käsityöläisellä on tottakai sairaalassakin käsityö mukana. Tällaista sain aikaiseksi leikkauspäivää odotellessa. Kehittelin virkattuun kukkaan uuden mallin ja sitä olikin helppo tehdä sängyssä maatenkin. Huomaa käsityöpussukkani, joka on tehty vanhasta lakanasta. Kuva on siirretty emulsiomenetelmällä ja se esittää isänäitiäni nuorena morsiamena.


Toisena työnä mukana oli virkattu enkeli. Tein niitä kokonaisen enkelikuoron "apinapuuhun" roikkumaan, mutta vieruskaverini halusi ostaa suurimman osan. Tässä vain malli. Tuo muovihäkkyrä sen ympärillä on puhallustyyny, jolla piti harjoitella oikeanlaista hengitystä, jotta vältytään joltain keuhkojen ....jotain...





Hyvin nuo suojelusenkelit työnsä hoitivat, sillä kaikki on tähän asti tosi hyvin. Nyt on vain edessä pitkä toipilasaika. Kahden kuukauden kuluttua on jälkitarkastus, siihen asti on käveltävä yhdellä jalalla. Leikatulla ei saa edes koskea lattiaan. Vahinkoja ei saa sattua, niin vaikea on tuollainen uusintaleikkaus.