Kardinaalivirhe koskien kansallispukua

Kerroin jo aiemmin (täällä) että ostin kierrätyskeskuksesta kansallispuvun. Se vaatisi aika paljon korjausta. Olisi kannattanut silloin harjoitella! Kävi nimittäin niin, että asiakas toi minulle korjattavaksi oman kansallispukunsa juuri samanlaisilla korjaustarpeilla. Helman etumukseen oli tullut kulumaa.

Onneksi kangas ei ollut mennyt puhki, 

sillä loimilangat oli säilynyt ehjinä, 

mutta kude oli pienesti katkennut. 

Kerätessäni taannoiseen postaukseen kirjontakirjojani muisteilin nähneeni "taideparsinnasta" selostuksen. Tietenkään en sitä nyt tähän hätään löytänyt. Ehkä se ei sitten ollutkaan kirjoissani? En kuitenkaan netistäkään löytänyt muuta kuin tämän lohdullisen tarinan täällä. Juuri kuin minun tarinani:

"Viime vuonna ostin kansallispukuhulluuksissani näkemättä Peräpohjolan puvun, jonka hameessa tiesin olevan reiän. Tilasin langat parsintaan silloiselta Vuorelmalta ja aloitin. Yllättäen reikiä oli useita. Sitä parsimista kesti sitten kuukausia. Työ oli aivan liian pitkäkestoista ollakseen järkevää. Lopulta pistelin aivan sattumanvaraisesti sinne tänne ja toivoin, että kukaan ei katso tätä läheltä."

Kuvateksti vei viimeisetkin luulot omista taidoistani.

”Neli- tai useampiniitisten kankaiden parsinta lasketaan taideparsintaan, – ja se on teille aivan liian vaikeata.” Eva Somersalo: Tyttöjen käsityökirja, 1920. 

Työtä vastaanottaessani en tarkistanut, että löytyykö sopivia lankoja. Tuossa yllä olevassa tekstissä paikkaaja tilasi langat Vuorelmalta. Minä jätin taas kerran työn aloittamisen niin viime tinkaan, ettei minulla ollut mahdollisuutta lähteä lankoja tilaamaan. Ne olisi pakko löytää omista varastoista. Täsmälleen oikean värisävyn löytäminen oli aivan mahdoton tehtävä. Useamman villalankakerän purin säikeiksi - myös pätkävärjättyjä - vain todetakseni ettei onnistu.

Tässä tulee se kardinaalimoka, jonka tein tieten tahtoen. Käytin MULIINILANKAA. Sehän on puuvillaa...

Kovin on pienet värierot

Lopputuloksesta en muistanut ottaaa kuvaa. Kyllä sen paikkauksen näkee, jos tietää etsiä. Mutta ainakin kangas on nyt ehjä, eikä tilanne pääse pahenemaan. Nyt olisi oiva tilanne etsiä se taideparsinnan ohje ja "harjoitella" omaan pukuun. Parempi myöhään kuin ei ollenkaan....

Pellavasydämen Mervi

Arvokas asiakastyö

Tänään minun huomaani uskottiin hieno, vanha käsityö. Olen otettu luottamuksesta, jota minulle osoitettiin. Museossa olen nähnyt tällaisia vanhoja huopakankaisia (= villakankaisia) pöytäliinoja. Nimeä en tälle tiedä tai muista, enkä  googlettamalla löytänyt vastaavia. Rekipeitto on kuitenkin samantyyppinen materiaaliltaan ja kirjailuiltaan. Tämä liina on keskeneräinen, sen reunat ovat huolittelemattomat.

Pöytäliinaksi siis tämän arvelen tarkoitetun, koska kirjailu on samanlainen, kuin muissakin pöytäliinoissa - reunoilla ja erityisesti nurkissa. Työ on tehty erittäin taitavasti, sillä nurjalta puolelta liina on lähes yhtä kaunis, ei pääteltyjä lankoja, solmuista puhumattakaan.

Kuvasin liinan omalla pöydälläni, väriä en kylläkään saanut pikkukamerallani vangituksi oikein. Näissäkin kuvissa vihreä näkyy kahdenlaisena. Oikeasti kangas on syvän tumman vihreä ja kuviointi tummanpunaista, oranssia ja korallinväriä.

Tässä kuvassa on aivan väärän sävyinen vihreä

Tässä nurjapuoli

työssä on käytetty erityyppisiä lankoja

Asiakas oli huomannut työssä muutaman pienen reiän. Tässäpä meikäläisen "ammattitaito" joutuu koetukselle - miten hyvin osaan nuo TAIDEPARSIA.

Harkittavakseni jätettiin myös nuo reunat. Asiakas ajatteli pelkästään käännettävän päärmeet. Itse ajattelin, että joku nauha saattaisi sopia, mutta mistä sellaisen löytää? 

Onpa jälleen haastetta ja mahdollisuus oppia uutta!

Mielellään lukisin teidän tietojanne tällaisesta liinasta ja kokemuksia parsimisesta. Neuvot ovat myös arvokkaita. Miten sinä laittaisit kankaan reunat, jotka ovat siis aivan sellaisenaan, huolittelemattomat?

Pellavasydämen Mervi

Korjaus aiempaan kirjoitukseen

Muutama postaus taaksepäin, juttuun "Myyntitili ja Verotus" oli puikahtanut arvonlisäveronlaskentavirhe. Alunperin sanoin miehelleni, joka työskentelee arvonlisaverotuksen asiantuntijatehtävissä, että hän saa tarkastaa tuon tekstini. Kun ei toinen oikein vaikuttanut innostuneelta, jätin sen toteuttamatta. Hihii...aina on syy löydettävä jostain muualta ja nyt se on siis hän! Pöh, kyllä minunkin pitäisi alv:in laskeminen hallita ja muistikatkojen varalta pidän laskentakaavioita näkösällä. 

Joku todella innostunut anonyymi oli lukenut tekstiäni sunnuntain vastaisena yönä klo 4.10, havainnut virheen ja oikaisi sen kommentillaan. Kiitos hänelle takkaavaisuudestaan! Korjasin kirjoituksen heti. Tässä vielä linkki, mistä voi varmistaa oikean laskentatavan. Paitsi, että  laskurissa on vanha alv 22 %, sen paikalle pitää siis nykyään laittaa 23 %.  Tuliko selväksi?