Puikot järjestykseen

Olen yrittänyt monenlaista systeemiä säilöä puikkoja, mutta mikään tähän astisista ei ole toiminut. Ymmärrän, ettei toimikaan, jos ei käytön jälkeen palauta takaisin paikoilleen... Tämä idea ei ole omani, vaan bongasin sen jostain facebookin käsityöryhmästä.

Tokmannin hammasharjakotelot!

Vähän jännitin, että mahtuvatko, että onko nämä nyt ne oikeat? Otin kuitenkin koko hyllyn tyhjäksi! Nyt minulle jäikin vielä tyhjiä vastaisuuden varalle.

Tärkeää on tietysti merkitä, mitä kokoa missäkin kotelossa on. Permanent tussi on tähän oikea. Ihan värisuoraa en näistä saanut, mutta suunnilleen. Punaisissa on pienet, sinisissä noin kolmoset ja keltaisissa paksut.

Seuraavaksi piti miettiä, miten nämä kotelot säilytän helposti saatavilla. Otin pois myynnistä tällaisen ompelukorin, jonka alaosaan puikkokotelot mahtuvat hyvin. Kaunis ja sisustukseen mainiosti sopiva.

Seuraava vaihe on opetella täsmälliseksi. Että laittaa puikot AINA TAKAISIN. Ja vielä pitäisi keksiä pyöröpuikoille hyvä systeemi - onko ehdotuksia?

Pellavasydämen Mervi

Sukat Sallasta vaikka äidille ja vauvalle

Viimeksi esittelin ohuesta langasta neulomani villasukat. Facebookin villasukka-rymissä ne saivat runsaasti kannattavia kommentteja. Suurin osa oli kanssani samaa mieltä, että ohuet sukat ovat kivat pitää, kun mahtuvat kenkiin, mutta työläät valmistaa. Koska teen pääsääntöisesti oman putiikin langoista sukkia malliksi, "joudun" paljon tikuttamaan ohutta lankaa.

Välillä tulee sitten olo, että nyt haluan äkkiä valmista! Ja onhan se ihan toista neuloa paksua lankaa. Niillekkin sukille löytyy käyttäjänsä; saapassukkina ja kotisukkina.

Vaaleanruskea-valkoinen sukanaloitus löytyi keskeneräisten koristani. Olin suunnitellut siitä pitkät polvisukat ja jopa jonkinlaisen kirjoneuleenkin aloittanut. Koska kirjoneule ei minun käsissäni onnistu ja ohjekin oli hukassa, olin minäkin hukassa. Pyörittelin aikani keskeneräistä vartta ja vaikka kaikenlainen purkaminen sieluani särkeekin, niin purin resoriin asti. Päätin tehdä tavalliset, nopeatekoiset sukat, joita tehdessä voi katsella telkkaria samalla.

Lanka on Teeteen Sallaa. (Tiedoksi niille, jotka käyttävät Novitan lankoja - tämä on paksuudeltaan kuin 7 Veljestä). Hiukan poikkeuksellisia ovat nämä Teeteen Salla ja Pallas, sillä niissä on enemmän villaa, 80 % villaa ja 20 % polyamidia. 50 grammaa = 100 metriä tässä Sallassa.

Puikkosuositus on 3,5 - 4 ja minun sukissani oli valmiina tuollaiset vihreät KnitPicksit. Vallan mainiot sukkapuikot - harmi vaan, että niitä ei enää maahan tuoda. Ovat napakat ja sopivan teräväpäiset. Minulla on myynnissä vielä muutamaa kokoa. Myös sormikaspuikkoja.

Seuraavaksi minulta oli sitten jäämässä nyttyrä lankaa. Päätin tehdä senkin pois ja aloitin pienet vauvasukat. Ja siinäpä sitä onkin jännittämistä, että tekee juuri sopivat langan määrään nähden. Minä onnistuin!

Käytin tässä hiljattain oppimaani tapaa noiden raitojen neulomiseen: ensimmäinen rivi tehdään aina oikeaa, niin nurjat silmukat eivät "riko" reunaa. Huomasin, että nurjalle puolelle tuli ihan kiva kuvio... Tätä kikkaa kannattaa kyllä käyttää, minä vaan tosi harvoin teen raitoja, kun vaan noita valmiiksi raidoitettuja sukkia...

Siinä ne ovat, kivat sukat vaikka äidille ja vauvallensa. Ihan mukava tehdä välillä paksusta langasta nopeasti. Ja on se kiva välillä päättää itse, miten raidoittaa - tai raidoittaako ollenkaan. Näillä sukilla on sitten kiva äidin ja vauvan samistella koti-iltoina.

Taas on yksi pussukka mun keskeneräisten töitten kasasta poissa ja mieli hivenen keventyneempi!

Pellavasydämen Mervi

Sukat ylioppilaalle

Otin vastaan asiakkaalta tilauksen ylioppilassukista. Hiukan epäröintiä aiheutti kuvion tekeminen, mutta kuvittelin, että LYYRAAN olisi joku jo suunnitellut kirjoneulekaavion. Minä kun en ole haka - tai oikeastaan en osaa ollenkaan - kirjoneuletta.

Asiakas toivoi sukat ohuesta langasta, ne tulisivat unisukiksi. Valitsin oman kaupan valikoimista parhaan - minulle sopivimman langan. Se on Alize Superwash -sukkalanka. Fingerinpaksuinen, mikä tarkoittaa 420 metriä 100 grammassa. Puikoiksi hain putiikin puolelta aivan uudet KnitPro Symphoniet koko 2,5 mm. Minulle kaikkein sopivimmat!

Tosiasia on, että tuollaisen ohuen langan kutominen vaatii aikaa moninkertaisesti verrattuna johonkin "markettilankaan", jota neulotaan hyvässä tapauksessa nelosen puikoilla. Sellaiset paksut, kovat sukat valmistuu yhdessä illassa. Näitä sen sijaan väkersin iltaisin Sykettä katsoessani varmaan viikon verran. Asiaa muuten auttoi suunnattomasti se, että luovuin piiiiitkistä rakennekynsistä. Nyt minulla on vain lyhyet, mutta kylläkin ihan nätit kynnet. Kieltämättä lyhyet on kätevämmät. Nyyyyh!

Asiakas lähetti minulle kuvan toivomistaan sukista. Siinä oli vain lyhyt resori ja sukan varsi sileää neuletta. Reunaan piti neuloa muutaman rivin musta raita. Muistin yht'äkkiä nähneeni neuvon raidan neulomiseen. Jos neuloo kaksi oikein, kaksi nurin, niin ensimmäinen rivi on tämän näköinen:

Mutta kun neulookin ensimmäisen rivin pelkkää oikeaa, on tulos tasainen ja siisti. Siis tällainen:

Oikein hyvä neuvo!

Sukista sinällään tuli siis ihan perussukat. Kantapääksi tein tavallisen puolipatentin ja kärkikavennuksen teen aina kaventaen joka puikon lopussa kaksi yhteen.

Mutta sitten.... Se lyyra!

Jouduin toteamaan, ettei valmista kaaviota ollutkaan. Novitalla on ohje, mutta se on liiaksi mukailtu ollakseen sellainen, kuin asiakkaan kuva oli. Vaikka tekisi värillisen sijaan kultalangalla. Kävin jopa harjoittelemassa kuvan muokkaamista pikselikuvaksi, esim. tämä ohjelma. En kuitenkaan saanut tehtyä sellaista, mistä ehkä olisin selvinnyt. Ehdin jo aloittaa silmukointia, mutta sitten meillä välähti! Olikohan se Arja, kun ensin hoksasi?

Olinhan VIRKANNUT lyyria pieniin ylioppilaslakkeihin. Miksi en siis tähänkin.

Olihan siinäkin nypräämistä, mutta onnistuin mielestäni hienosti. Tässä siis virkattu lyyra, jonka kiinnitin valkoisella rullalangalla työhön.

Joka kerta, kun teen tilaustyön, olen hyvin kriittinen lopputuloksen suhteen. Aina sitä epäilee, että onkohan asiakas tyytyväinen. Tämä asiakas pyysi kuvaa lopputuloksesta ennen postitusta ja sain hyväksynnän työlleni.

Vielä suihkutin sukat ja lepuutin niitä irtojalkojen päällä, jolloin neule ehkä aavistuksen verran tasaantui. Kuvat noista jaloista otin hassusti - jalat vinksin vonksin.

Voi että on sitten kiva, kun saa tilaustyön tehtyä, eikä illalla olekaan mitään PAKOLLISTA tekemistä. Kun hetken on käynyt oman mukavuusalueensa ulkopuolella, osaa arvostaa tavallista tylsää arkea, vai mitä?

Pellavasydämen Mervi

Pitääkö varren olla resoria?

Viime aikoina olen neulonut villasukkia ohuesta langasta. Niinpä tuntukin, että nämä paksut sukat valmistuivat tosi nopeasti.  

Lankana Teeteen perussukkalanka Salla. 

Harvoin käytän hiilikuitupuikkoja, mutta tähän nuo 3,25 numeroiset kävi hyvin.

KnitPron Karbonzit.

Kaksoikeinkaksnurin kutominen on aika tylsää, joten mieluusti teen varrenkin sileää neuletta, jollen valepalmikkoa, mutta se ei minun mielestäni käy miesten sukkiin. Nilkkaan on toki välttämätöntä kutoa resoria, jotta istuu hyvin.

Onko Salla tuttu lanka?
Se on Novitan seiskaveikan paksuinen, mutta pehmeämpi ja miellyttävämpi sekä neuloa että käyttää.
Tähän työhön laitoin 12 silmukkaa puikolle, mutta näemmä olisi pitänyt olla enemmän, jotta raidoitus olisi mennyt ihan oikein...

Miten muut, neulotteko varren aina resoria?

Pellavasydämen Mervi

Pitkät vai pätkät

En ole vielä täysin päässyt perille, tykkäänkö lyhyistä sukkapuikoista. Minulla on myynnissä eri merkkisiä 13 cm ja 15 cm pitkiä/lyhyitä sormikaspuikkoja ja yhdet jopa 10 cm lyhyet... Välillä otan ne käyttöön ja taas vaihdan - jopa kesken työn - normimittaisiin.

Tässä työssä kokeilin myös minulle uutta tuttavuutta, Zing-puikkoja, jotka ovat jotain metallia, mutta ilmeisesti ontot. En niihin kyllä tykästynyt, kun mielestäni ovat vain värikkäät vanhanaikaiset metallipuikot. Tai noh, ehkä kuitenkin kevyemmät? Pyysin miestäni kuvaamaan työskentelyni lyhyiden puikkojen kanssa, mutta eipä sitä oikein saa kuvaan vangittua.

Puikot jäävät kämmenten sisään ja vaihto on ehkä nopeampi?

Vaihdoin kesken työn hiilikuituisiin (Carbonz) pitkiin puikkoihin. Nekin muistuttavat liikaa vanhoja metallipuikkoja, kilisevätkin yhtä lujaa. Näissä on tosi terävä pää ja välillä tuntuu, että käsiä oikein pistelee. Toki myönnän, että jossain langassa tuosta terävästä kärjestä on hyötyä.

Hiilikuitupuikot on joustamattomat, joten minulla ainakin ne painavat pikkurilliin. (Yläkuva)
Koska vaihdoin kesken resorin puikkoja, alku on löysempää ja loppupää tiukempaa. Eikös sen juuri toisinpäin pitäisi olla. Mutta nyt ei ainakaan kiristä sukan suu...

 Langan valitsin tällä kertaa Pellavasydämen paksumpien sukkalankojen hyllystä:

Regian 6-säikeinen  

 Isoihin miesten sukkiin sanotaan menevän 150 grammaa, nämä minun neulomani painoivat vain himpun verran yli 100 grammaa. Kerässä on 150 gramma (375 metriä) joten saan siitä vielä toiset, pienen pojan sukat.

Tällainen kohtuupitkävartinen miesten sukkapari painaa näköjään 104 grammaa.

Oletko sinä kokeillut sormikaspuikkoja? Mitä mieltä olet lyhyistä puikoista? 
Ainakin yhdessä facebookin villasukkaryhmässä tehdyssä kyselyssä todella moni kertoi Zing -puikkojen olevan kaikkein parhaat. Mitä mieltä sinä olet? Minusta ainut hyvä puoli niissä on se, että joka koolla on oma värinsä.

Pellavasydämen Mervi