Sananen vielä Kelan toimintatavoista

Tiedän - ei Kela muuta toimintatapojaan, jos täällä pienessä blogissani niitä esille tuon. Aion kyllä lähettää heillekin palautetta, mutta jaanpa tässäkin harmistukseni. Kas, kun ei ole isoja murheita (?) pitää pienistä valittaa...

Ei se ollutkaan niinkuin edellisessä postauksessa kerroin. Selvityspyynnössä oli valtakunnallisen palvelulinjan puhelinnumero, johon yritin soittaa monta kertaa eri aikoina vuorokautta. Aina jouduin jonottamaan. Päätin sitten odottaa niin kauan, kuin on tarpeen. Ainakin se tuntui toooosi pitkältä ajalta. Kun vihdoin pääsin virkailijan kanssa keskustelemaan, EI_HÄNELLÄ_OLLUTKAAN_KÄYTÖSSÄÄN_TARVITTAVIA_TIETOJA. Miksi ihmeessä laittaa ihmiselle numero, josta saa lisätietoja, jos niitä ei kerran ole, kysyn vaan...

Jonottaminen Kelan puhelimeen on maksullista ja vielä kun on kyseessä palvelunumero, sen hinta ei edes sisälly teleoperaattorien pakettihintoihin. Eli siitä oikeasti joutuu maksamaan, että odottaa esim. 15 minuuttia ja saa - ei mitään! No, tänään valmistelija sitten soitti takaisin minulle, kun soittopyynnön jätin.

Kyseessä olikin pistokoe. Kaikkia todistuksia ei läpikäydä, vaan otetaan satunnaisia testejä. Minun yhden päivän taksikyytini sitten osui sille listalle. Hassua on kylläkin se, että pitkäaikaistodistus, jossa tuo olisi ollut selvitettynä on jossain "hukassa" eikä näy Turussa päätöstä tekevälle virkailijalle eikä siis myöskään sille palvelunumerossa soittoja vastaanottavalle. Yksittäismatkojen todistuksia ei kuulemma skannata, mutta nämä pitkäaikaistodistukset kylläkin. Siis ainakin joskus.

Nyt minulle sanottiin, että odotetaan pari viikkoa, jospa tieto alkaa näkyä koneella. Miksi ei heti odotetan sitä paria viikkoa ja lähetetä asiakkaalle selvityspyyntö vasta sitten?

Byrokratia ei ole kiva juttu. Eikä tämä vielä mitään, sillä moni perheenjäsenensä kuoleman kautta menettänyt kertoo, että surun keskellä tuntuu aivan käsittämättömältä kaikki paperisota, mitä joutuu käymään. Tai vaikeissa sairastapauksissa, tai vammautumisen jälkeen... Tarvittaisiin joku apuhenkilö, joka hoitaisi tällaiset jutut asianomistajan puolesta. Minä kyllä pärjään. Saanpahan aihetta blogikirjoituksiin.

Ps.  Neuvolakoti-blogissa on uudehko kirjoitus rokokoo-sohvakalustostani. Jos et ole vielä lukenut, käypä http://pellavasydamenuusineuvolakoti.blogspot.fi/2014/08/rokokoota.html

Mervi

Kelan postia vihdoinkin!

Aamupullon tiputuksesta kotiin tullessani pyysin taas taksikuskia käymään postilaatikolla. Ei tarvitsisi maksaa omavastuuta, jos kortti olisi saapunut. Ja nyt se vihdoin oli siellä!

muistakaa sitten onnitella syntymäpäivänä!

Tätä korttia taksikuskille näyttämällä saan terveyskeskusmatkani ilmaiseksi. Silti jokaiselta matkalta pitää olla ko. laitoksen todistus matkan tarpeellisuudesta ja maininta, että tarvitsen invataksia. Näitä jokapäiväisiä tiputuksiani varten hoitaja kirjoitti koko kuukaudeksi todistuksen = pitkäaikaistodistus, eli ei tarvitse joka kerta erikseen kirjoittaa.

Tämä kortti käy siis vain näihin sairaanhoitomatkoihin. Apteekissa saa käydä, muttei missään muualla. Muita matkoja varten olen hakemassa vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun taksikorttia. Sen saamisesta en olekaan niin satavarma.

Oletko muuten tietoinen, että Kelan nettisivuilta näet omat hakemuksesi, päätökset, maksut, omavastuut jne.? Sivuille pääsee esim. pankkitunnuksilla. Sieltä minäkin näen, paljonko olen taksi-omavastuita maksanut. Näen myös Kela-etuuksieni määrät ja maksupäivät.

Samalla kun kuvasin kukkaroni polvillani, kuvasin myös erikseen polveni. Istun tässä kuvassa pyörätuolissa koko lailla suorassa. Siltikin polveni ovat noin eriparia. Vasen jalka, se leikattu,  on lähes 10 cm lyhyemmän näköinen. Seisoessa ero ei kylläkään ole niin suuri.

Näillä mennään... mervi