Kauratyyny hartiavaivoihin

Hartioita kolottaa, niskat on jumissa, päätä ei saa kääntymään... Kenelläpä näitä oireita ei joskus olisi ollut. Parhaiten varmaankin auttaa säännöllinen hartiajumppa, staattisen työn tauottaminen, fysioterapia, mutta ensiapuna kipulääkkeet, lihasrelaksantit, kylmägeeli tai KAURATYYNY.

Olen jo vuosia valmistanut myyntiin lämmitettäviä kauratyynyjä. Nyt joku paikallinen hieroja on keksinyt tämän - siis sen, että MEILLÄ niitä myydään - ja ohjaa asiakkaitaan meille. Sattuipa perjantaina niin, että kaksikin asiakasta olisi tarvinnut ko. apukeinon, mutta vain yksi oli jäljellä. Niinpä lupasin viikonlopun aikana tehdä.

(Muistilappu tästä oli työpöydälläni, muttei se auttanut, kun en käynyt pöydän ääressä. Sen sijaan olin etsinyt valmiiksi kankaan ja SE sai minut muistamaan lupaukseni. Vrt. edellinen postaus huonosta muistista)

Jos olisin kaikki kaavakätköni käynyt läpi, olisin ehkä löytänyt valmiin kaavan, mutta nyt piirsin sen vapaalla kädellä summanmutikassa. Kun haluttiin nimenomaan "vänkyrä" tyyny, ei suorakaide. 

Teen tyynyyn sisustan, johon kaurat laitan neljään lokeroon, jotta ne eivät liu'u kaikki toiseen päätyyn.

Tässä summittaiset mitat, jos haluat tehdä samanlaisen:

Leveimmillään tyyny on 53 cm, korkeimmillaan 35  cm ja niskasta alas selkään 22 cm. Sisälle laitoin noin 900 grammaa kauroja.

Sisätyynyn kangas pitää olla tiivistä, jotta jyvät eivät tippuile ulos. Päällinen on kiva olla pehmeä ja pestävä. Flanelli on oikein oivaa, hauska tämä isoisän kalsarikangas, jota minulla oli varastoissani pieni määrä. 

Ompelen myös päällisen, jonka voi tarvittaessa pestä. Vähän päänvaivaa tuotti aukon sijoittelu, mistä sisätyyny sujautetaan. Ensin tein sen kaarevaan reunaan, mutta sitten hoksasin, että paras paikka on keskellä saumassa.

Kai huomasit, että minulla on korviksina pienet ompelukoneet?!

Olin jo saanut työhuoneen kamalaan kuntoon, lattialla kauranjyviä, mutta päätinpä sitten vielä tehdä pari tyynyä lisää, nyt kun kerran sain sopivan mallin ja rutiinin päälle.

Hinnaksi näille arjen apureille laitan 39 euroa. Mukaan tulee käyttöohje, mikrossa tai uunissa lämmittämistä varten. Tyynyn voi myös laittaa pakkaseen, jos tuntuu, että tarvitaankin kylmäpakkausta.

 

Tyynyn sisällä on kauraa, joka sitoo lämpöä itseensä. Tyynyä voit käyttää sekä lämpimänä että kylmänä. Lämmitä mikrossa 1,5 – 3 min tehosta riippuen (990 W – 2 min) tai uunissa 90-110 asteessa  5-10min. Ole varovainen lämmittäessäsi, älä jätä valvomatta!

Aseta lämmitetty tyyny joko vaatteiden päälle tai iholle pyyhkeen päälle. Nauti lämmöstä 10-30 minuuttia.

Jos taas tarvitset kylmähoitoa, laita tyyny pakastimeen n. kahdeksi tunniksi. Suojaksi voit laittaa muovipussin. Laita tyyny iholle 10-20 minuutiksi.  Kokeile avuksi päänsärkyyn, tulehduksiin, venähdyksiin ja revähdyksiin.

Tyynyn päällisen voit pestä ja silittää tarvittaessa.

Tarvitsetko sinäkin? Laita viestiä, postitan tarvittaessa. 

Pellavasydämen Mervi

Harvinaisia töitä

Kärsin aika ajoin "kiltin tytön syndroomasta". En aina osaa sanoa ei, kun pitäisi. Silloin tällöin puotiini tulee asiakas tarjoamaan työtä, jonkalaista en ole ikinä tehnyt. On toki haastavaa ja monesti hyödyllistäkin opetella uusia tekniikoita tai tehdä jotain, minkä lopputuloksesta ei voi olla ihan varma.

Tähän pariin viikkoon on sattunut muutamia epätavallisia haasteita. 

Hauskin niistä oli vanhan nuken korjaaminen. Tiedän, että kaupungissamme on joskus kymmenisen vuotta sitten toiminut nukketohtori, mutta sittemmin kuulin hänen lopettaneen "praktiikkansa". Niinpä ei ollut ketään, kelle ohjata asiakas. Lupasin yrittää. Minulle tuotiin muovipussissa vanha nukke, jonka kaikki osat olivat irti toisistaan, kädet, jalat ja pää. Sen verran joskus nuken sisuksiin olen kurkannut, että arvasin osien olleen kuminauhalla kiinni toisissaan.

                                                      

Asiakas toivoi myös hiusten uusimista. Alunperin nukella ei liene ollut irrallisia hiuksiahiuksia, mutta niitä oli liimattu kangassuikaleisiin ommeltuina. Meillä olisi ollut kaunista silkinhohtoista tukka-ainesta, mutta siitä lähti niin paljon nöyhtää, että en halunnut sitä valita tähän. Lopulta päädyin makramee-moppi-lankaan, joka kyllä näyttää vähän... hmmm.... nimensämukaisesti lattiamopilta.

Restaurointiperiaatteen mukaisesti jätin alkuperäisen hiustupsun paikoilleen, jotta säilyy muisto siitä.

Vielä asiakkaalla oli toivomus, että jos silmäripset saisi uusittua. Meikkauskouluni vuoksi minulla oli varastossa irtoripsitupsuja, joita avustajani Susanne liimasi nukelle, osittain jäljelle jääneiden ripsien päälle. Nyt nukke kyllä näyttää oikein räpsyripseltä, mutta leikkia nuo irtoripset eivät kestä.

Siinä hän on, ehjänä, kokonaisena.

  

Toinen epätavallinen pyyntö oli istuimen verhoilun uusiminen ja istuintyynyn päällystäminen, mutta niistä ei ole kuvaa. Olen toki omia istuimia päällystänyt, eikä se kovin kummoista ole - tarvitaan vain hyvä niittipyssy. 

               

Täällä - toisessa blogissani - näytinkin vaiheet tuolin istuimen uudistamiseen. Asiakkaan tuolista en ottanut vanhaa kangasta pois, vaan niittasin vaan uuden sen päälle. Tämä asiakas kun ei halunnut kustannussyistä viedä työtä ammattiverhoilijalle, joten minä, amatööirverhoilija, yritin tehdä työn mahdollisimman edullisesti.

Kolmas, kerran eteen tuleva työ, oli Matti-Katin ompeleminen. Asiakas oli netistä bongannut, että meillä on myynnissä itselleen tärkeä Matti-Katti ompelupakettina. Toki tämän Taito-keskuksen myymän katin ideana on se, että itse ommellaan valmiiksi piirretyistä kankaanosista nukke, mutta miksipä minäkin en voisi sitä valmiiksi tehdä. Onneksi löytyi YouTubesta video nuken kokoamisesta, sillä tämän mukana tulleen paperiohjeen mukaan ei asia selvinnyt.

 

Tälle asiakkaalle lähti lopulta kaksikin Kattia - Matti-Katti ja Pikku-Katti.

Osaamisalueeni ulkopuolella on myös kaikki käsin ommeltavat jutut. Kirjonnat ja korjaukset. Kastepukuihin olen muutamia nimiä kirjonnut, mutta täytyy myöntää, että mieleistä se ei ole. Siksi, etten osaa... Tämänkin kasteliinan kirjailua tein ja purin, tein ja purin, enkä lopultakaan ollut 100 %:sen tyytyväinen. Itsekritiikki nostaa näissä harvoin eteen tulevissa töissä erityisesti päätään.

Kuten pari postausta taaksepäin kerroin, eteeni tuli myös makrameetyötilaus, jota en ollut koskaan tehnyt - valoputous. 

Näiden harvinaisten tilaustöiden valmistuttua ja onnistuttua, on taas kiva laskeutua arkeen ja ottaa tuttu ja turvallinen sukankudin käteen. Ihanaa, kun saa tehdä jotain, mitä osaa!

Mikä on sinun harvinaisin työsi?

Pellavasydämen Mervi

Trikoomekko

*kangas saatu www.taidejakasityo.fi *

Taide- ja käsityö -verkkokauppa haki somessa ompelijoita, jotka ovat kiinnostuneita heidän kankaistaan. Minähän olen aina innokkaana ilmoittautumaan "joka paikkaan". Tähän tulin jopa valituksikin! Pääsin siis valitsemaan mieluisan kankaan ja ompelemaan siitä, mitä halusin.

Valitsin sinivioletin kolibritrikoon. Katso Täällä. Tässä vaiheessa kesää en halunnut enää ihan hellemekkoa tehdä, joten mekkoon tulisi puolipitkät hihat.

Ensin ajattelin hyödyntää aiemmin käyttämiäni kaavoja, mutta kun kankaassa on niin kiva kuviointi, halusinkin säilyttää sen mahdollisimman ehjänä. Niinpä päädyin malliin, joka on tässä ompelemassani tunikassa. Siinä ei ole muuta kuin sivusaumat, hihat on lepakkohiha-malliset. Sijoitin tunikan kaksinkerroin asetellun kankaan päälle ja leikkasin saumavarat lisäten. En muistanut ottaa kuvaa siinä vaiheessa, joten tämä kuva on otettu jälkeenpäin loppukankaan kanssa.

 

Sain kangasta 2 metriä ja koska se on erikoisleveä (170cm) mekkoon riitti yksi pituus ja loppukankaasta saan vielä topin. Hihan pituus määräytyi nyt kankaan leveyden mukaan. Helman leikkasin myös koko kankaan levyisenä. Koska malli muuten on aivan yksinkertainen, halusin hihaan jotain extraa. Sivusta jääneestä soirosta leikkasin jatkopalan.

Tällaiset niistä tuli

Mekko on oikein mieluinen. Se on täsmälleen hyvin istuva, vaikkei mallissa ole ainuttakaan muotolaskosta.

Pääntiehen ajattelin ensin tällaista kolmipistesiksakkia, mutta totesin sen kuitenkin vähän amatöörimäiseksi ja maltoin sitten vaihtaa koneeseen kaksoineulan. Käänsin ja ompelin kaksoistikin. Tuli siisti. Ja muuten - tähän onkin olemassa mainiot sakset! Näillä saat leikattua ylimääräisen kankaan leikkaamatta reikää mekkoon... Mulle vasenkätisenä nämäkin sakset ovat kuitenkin haasteelliset.

 

Tuon hihan olisi voinut ommella vielä siistimmin, mutta minä vain lisäsin jatkokappaleen ja tikkasin saumavarat kiinni. Jätin hihaan halkion, koska tuntui, että siitä olisi muuten tullut hivenen liian tiukka. Halkion reunat vain käänsin nurjalle ja tikkasin.

Kankaasta en voi vielä sanoa käyttökokemusta, mutta hyvältä tuntui ommella, napakkaa ja hyvin pysyi kuosissaan. Käy toki verkkokaupassa katsomassa, miten hauskoja kuvioita sieltä löytyy.

www.taidejakasityo.fi

Avustajani otti kuvat puotini edustalla ja kaunis kukka oli pakko saada mukaan.

Mitäs pidät?

Pellavasydämen Mervi

Pikasurautus mekko

Olen mukana teatteriproduktiossa ja teen puvustuksen. Osa vaatteista löytyy teatterin varastoista ja osan löydän kirpparilta, mutta paljon myös teen itse. Yksi mekko vielä puuttui muutoin lähes valmiista kokonaisuudesta. Ei sattunut löytymään mekkoa kirpparikierroksella, eikä edes kangasta omista varastoistani, joten ostin kankaan ja tein itse. Oikea pikasurautus. En käyttänyt aikaa tuntiakaan. Mitat oli silmissäni, vain lantion pyysin esiintyjän itse mittaamaan. 

Metri trikookangasta pöydälle ja siitä silmämääräisesti leikkasin, sovitin itselleni ja vähän suurensin pääntietä.

Ompelin ensin olkasaumat saumurilla, sitten pääntien ja hihat kaksoistikkauksella. Sivusaumat ompelin lyhyellä siksakilla, kun en viitsinyt etsiä sopivampaa joustavaa tikkiä - on jo aikaa edellisestä trikoon ompelusta. Sitten taas vaihdoin kaksoisneulan ja rikoin sen, kun en muistanut vaihtaa suoralle ompeleella. Helma siis uudella trikoolle tarkoitetulla kaksoisneulalla. Ja siinä se. Pikasurautus. 

Tarkistin mallinukella istuvuuden. Illalla näin harjoituksissa, että mekko oli ihan täydellinen! Helppo pukea nopeasti, istui väljästi ja väri oli juuri näyttelijälle sopiva ja kuulemma mieluisakin. Yleensä näin paljon ei satsata esiintymisasuihin, sillä tämä mekko tuli maksamaan 14 euroa!. Kankaan metrihinta.

Nyt mietin, että pitäisköhän surauttaa itselleenkin kukkamekko? 

Tarviitko sinä aina kaavat ompeluihin, vai "uskallatko" surauttaa näin silmämääräisesti?

Pellavasydämen Mervi

Apuväline paksun sauman ylitykseen

Silmiini osui jonkun "kiinankaupan" mainos ompelun apuvälineestä, jolla pääsee paksun saumankohdan yli. Hämärä mielikuva, että mullakin saattaisi sellainen olla...

Juu-uh!

 

 

Yli 40 vuotta olen ompelukonetta käyttänyt, mutta en ole tällaisesta tiennyt. Ja miten kätevä se onkaan! Varsinkin farkunsaumat on tosi paksuja ja niiden ylittäminen tuntuu joskus arveluttavalta.

Tänään tuo muovinen haarukka tuli käyttöön: ompelin työtakkiin vetoketjua. Siinä oli hankala kohta, kun nepparit osui liian lähelle.

 

 

 

 

  Idea on tämä:

 

 

Kun tullaan ihan lähelle paksua kohtaa, nostetaan paininjalka ylös (neula tietysti pohjassa) ja liu'utetaan tuo apuväline paininjalan alle takakautta. Katsotaan, ettei neula osu siihen, vaan haarukan väliin. Paininjalka alas ja ommellaan paksun kohdan yli.

 

 

Taas kun tullaan toiselle puolelle, voidaan apuvälinettä käyttää sielläkin. Mutta nyt vaan noin sentin matkalta, kun kelkka on toisin päin.

Kelkassa on kaksi paksuutta, voit valita matalamman tai paksumman puolen.

 

 

 

 

 

 

Tämä on nimeltään myös nappilusikka, sen avulla saa nappiin "kaulan".

 (Kuva ompelijanmaailma -sivulta)

 

Tätä ominaisuutta en kokeillut, vaikuttaa hiukan hankalalta, kun pitää poistaa paininjalka jne. Joissain malleissa on myös kolo neulaa varten, jolloin apuvälineen nimi on myös NEULANASETIN. Minun kelkassani ei tätä ominaisuutta kuitenkaan ole...mutta kts. em linkki.

On kyllä kätevä vempain. Onko sinun tarvikelaatikossasi tällainen? Oletko käyttänyt? 

Pellavasydämen Mervi