Intohimona käsityöt

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Taas yhdet valmiiksi suunnitellut sukat

Äidin opetukset saattavat seurata ihmistä koko elämän. Yksi tällaisista hiukan häiritsevistä opetuksista on ollut oman äitini "värioppi". Paitsi että äitini ei koskaan pukenut minulle mitään punaista ylleni, hän myös opetti, mitä värejä ei saa yhdistää. Ainakin punainen-vihreä, musta-sininen ja ruskea-sininen olivat sopimattomia väripareja. Nykyäänhän tällaiset säännöt eivät enää ole voimassa, eihän? Olenkin tullut päätelmään, että ennemminkin ratkaisevaa on yhtäläinen sävy.

Tässäpä langassa ovat designerit Arne ja Carlos yhdistäneet sinistä ja ruskeaa.









Ikuinen ongelma: montako silmukkaa puikolle, että kuviot täsmää. Kuten alla olevaan kuvaan olen piirtänyt muutama silmukka on liikaa....



Regian Pairfect 4-säikeinen lanka.
Ideana on EASY START.
Langan alkupää on selkeästi merkitty. 

Sukan vartta neulotaan niin kauan, kunnes tulee kantapään yksivärinen osuus. Taas jatketaan kuviota, kunnes päästään varpaitten yksiväriseen. Näihin 43 koon sukkiine kului lankaa 76 gr, joten taas jäi nyttyrä käytettäväksi raitalankana. Jos kutoisi koko kerän, saisi toooosi isot miesten sukat.



Langasta löytyy kuusi eri väriyhdistelmää.







Nyt vasta huomasin, että  vyötteessä lukee 
Knotenfrei = Knot-free = solmuton. 

Vaikuttaako sun mielestä kivalta systeemiltä tämä, 
kun on alku merkitty selvästi ja keltainen merkkilanka 
uuden sukan vaihtumiskohdassa?

Tai mitä pidät värityksestä?

Pellavasyämen Mervi

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Lasten kangaspuihin loimet

Omilla lapsillani oli pikkuruiset kangaspuut, mutten muista, että kumpikaan olisi niistä kovasti innostunut. Itseäni varten yritin niihin jotkut naruloimet laittaa, mutta ajatus oli lopulta tuhoon tuomittu.

Asiakas toi meille samanlaiset puut ja pyysi laittamaan loimet, jotta lapsenlapsi pääsee kutomaan. Otin työn vastaan edelleen kuvitellen, että tuosta vaan Arjan kanssa ne paikalleen laitamme. Hetken asiaa pähkäiltyämme totesimme, ettei tulee mitään. Muutama soitto tutuille asiantuntijoille ja saimme paikalle eläkkeellä olevan käsityöopettajan.

Minä olin naivisti kuvitellut, että me vaan otetaan muutaman metrin pätkiä lankaa ja pujotellaan paikoilleen. Vaikka puut on pienet, työvaiheet on ihan samat kuin aikuisten oikeissa. Opettajamme kävi luomassa kahden metrin kalalankaloimen.Aika söpö, pieni letti.



Jos olikin letti pieni, niin lainassa ollut käärinpirta oli ylisuuri!



Oli siinä pähkäilemistä tottumattomalle, mutta lopputulos näyttää kyllä hienolta!





Pappa oli tyytyväinen ja varmaan lapsenlapsi innoissaan kun pääsee opettelemaan vaikka maton kutomista.

pellavasydämen Mervi

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Tuumasta toimeen - neulepusero alulle

Nyt se alkaa! Elämäni ensimmäinen kirjoneulepusero. Puseroita olen kyllä neulonut, mutten kirjoneuleisena. Jännittää!

Langat on valittu, malli valittu, puikot valittu - kaikki on valmiina.



Valitsin kirjasta Islantilaisia neuleita pitkän takkimallin Astrid. Tämä malli oli mielestäni kaikkein yksinkertaisin. En ehkä kylläkään tee aivan noin pitkää, vaikka se tietysti mukavan lämmin olisikin. Mutta se työmäärä arveluttaa. Enkä ehkä tee taskuja. Kun pitää saada äkkiä valmiiksi.



Valitsin langat lähestulkoon tämän ohjeen mukaisesti: vaaleansinistä, tummansinistä, mustaa, fuksiaa ja vaalean harmaata. Pohjavärinä vaalea indigonsininen.



Lanka on islantilaista villaa, Alafosslopi

Sitten puikot: pyöröpuikot kokoa 4,5 ja 6,0. 
Valitsin irtokaapelin ja vaihdettavat päät.


Irtokaapelipakettiin kuuluu lisäksi kiristin ja väliaikaispäät. Ne on tosi kätevät, jos täytyy välillä jättää työ huilaamaan. Pieni metallivänkyrä on myös välttämätön - ilman kiristystä puikot löystyy. Tämä irtopääsetti on tosi kätevä, nytkin aloitan 4,5 puikoilla ja sitten vaihdan vaan pelkät puikonpäät isommiksi - kaapelina edelleen sama 100 senttinen.






Ja sitten ei kun silmukoita luomaan. 155 silmukkaa, josta reunimmaiset 6 jätetään odottamaan ilmeisesti nappilistaa. Teen siis isoimman koon.

Helmaresori tehdään tasona ja työ liitetään pyöröksi vasta sen jälkeen. Tässä kohtaa näyttää aika venkuralta. Tulipa mieleeni kokeilla vielä tosia puikkoja, josko pysyisivät käpertymättä...
Nyt jätän työn hetkeksi, kun valmistaudun henkisesti kirjoneuleen aloitukseen. Ja tsekkaan, onko kirjassa siihen ohjeita.


Pellavasydämen Mervi 


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Pitääkö varren olla resoria?

Viime aikoina olen neulonut villasukkia ohuesta langasta. Niinpä tuntukin, että nämä paksut sukat valmistuivat tosi nopeasti.  

Lankana Teeteen perussukkalanka Salla. 
Harvoin käytän hiilikuitupuikkoja, mutta tähän nuo 3,25 numeroiset kävi hyvin.
KnitPron Karbonzit.

Kaksoikeinkaksnurin kutominen on aika tylsää, joten mieluusti teen varrenkin sileää neuletta, jollen valepalmikkoa, mutta se ei minun mielestäni käy miesten sukkiin. Nilkkaan on toki välttämätöntä kutoa resoria, jotta istuu hyvin.







Onko Salla tuttu lanka?
Se on Novitan seiskaveikan paksuinen, mutta pehmeämpi ja miellyttävämpi sekä neuloa että käyttää.
Tähän työhön laitoin 12 silmukkaa puikolle, mutta näemmä olisi pitänyt olla enemmän, jotta raidoitus olisi mennyt ihan oikein...

Miten muut, neulotteko varren aina resoria?

Pellavasydämen Mervi

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Uusi lamppu olohuoneeseen




Olemme uusineet pikkuhiljaa olohuonetta modernimpaan suuntaan. Kaikki "kullan kimallus" ja rönsyily on saanut lähteä ja tilalle on tullut mustavalkoista, selkeälinjaista ja jopa melkein minimalistista.

Lamppuna meillä oli huoneen kokoon nähden aivan liian suuri kattokruunu.


Nyt tämä sinällään upea lamppu on myynnissä. Olemme yli vuoden jo hakeneet aivan toisenlaista lamppua. Hopean väristä tai valkeaa, suorakaiteen mallista (jotta peittäisi tai olisi ainakin linjassa takana olevan ilmalämpöpumpun kanssa).

Lopulta mieleinen lamppu löytyi Veke.fi: verkkokaupasta. 
Ostaminen ei ollut mutkatonta. 
Lamppu on Trio Mahdia.

Ensin istutaan alas ja tutkitaan kokoamisohjeet. Sitten ihmetellään, että ketju ei olekaan 30 cm pitkä niinkuin tiedoissa ilmoitetaan.




Lamppu on monen monessa osassa: pelkkä metallinen "raato" ja sadat kristallit, jotka pitää yksitellen astella paikoilleen. Onneksi miehelläni riittää kärsivällisyys. Kaikkineen aikaa meni 5,5 tuntia!





Oikeasti nuo pitkät palat olisi pitänyt asentaa vinoon, mutta minä halusin ne suoraan. Ja ne jätettiin "kellumaan" eli ei kiinnitetty alaosastaan ollenkaan.  Alla kuva myyjän sivuilta.







Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän löytöön! 
Kannatti odottaa sitä oikeaa...

Mervi