Loppuunmyynti

Kuntoutusta

Viime viikolla olin toisen jakson Kelan kuntoutuksessa Kankaanpäässä. Olimme koolla samalla ryhmällä kuin lokakuussakin. Tällä välin meidän oli määrä tehdä kotiharjoituksia. Olin kovin pettynyt itseeni, sillä en tehnyt oikeastaan yhtään mitään. Onneksi siitä ei nostettu mitään isoa asiaa ja tilanne näytti olevan sama muillakin.

Nyt oli paikka ja ihmiset tuttuja, joten pääsimme heti tosi toimiin. Fysioterapiaa oli kaksi kertaa päivässä vähän eri muodoissaan. Lisäksi oli muutama luento. Illat oli vapaata ja jotkut kyllä osallistuivat käsityöpajoihin tai liikunnallisiin harrastuksiin. Mutta minä - minä makasin sängyssä kännykkä kädessä!

Ruoka oli hyvää ja terveellistä. Vaikka seisovasta pöydästä sai syödä mielinmäärin, pysyin hyvin ruodussa.

Luulen, että sain uudestaan kipinän liikunnan lisäämiseen. Vaarana on ennemminkin ylilyönnit, on-off -ihminen kun olen. Kotiin palattuani olen tehnyt pieniä liikkeitä tämän tästä. Makaan edelleenkin jonkun verran sängyssä, koska siinä asennossa oloni on vähiten kivulias, mutta teen samalla jotain jalkalihasharjoitteita. Samoin telkkaria katsellessa nostelen jalkoja, jotta reisilihakset saavat treeniä. Kuntoutuslaitoksessa pääsin jopa kuntopyörän selkään ja kun istuin nostettiin aivan yläasentoon, sain vähän poljettuakin! En ole vuoden 2003 polven keinonivelleikkauksen jälkeen pystynyt moiseen suoritukseen. Olispa nyt kotona kuntopyörä tai vielä mieluummin nustep -laite, joka oli kaikkein sopivin laite minulle.

Minulle vähän naurettiin tästä kuvasta, kun ei kuulemma ole oikein kuntosalivaatteet. No ei ole ei, tässä vaiheessa oli jo huone luovutettu ja kassit pakattu. Olin siis matkavaatteissa.

Olen toiveikas ja koitan pitää mielessäni fysioterapeutin innostavat sanat: "Mervi, sussa olis potentiaalia paljon enempään!" Toivottavasti voin toukokuussa näyttää hänelle, miten paljon olen edistynyt. Silloin menemme viimeiselle viikon jaksolle.

Mervi

Näyttötyö - portfolio

Viimeksi postasin näyttötyönä tekemästäni hameesta. Se oli vain osa näyttöä, lisäksi piti tehdä kirjallisia sepustuksia. Puhuttiin portfolion tekemisestä. Minä en ole ikinä tehnyt portfoliota, eikä oikein ollut käsitystä koko asiastakaan. En halunnut kerätä aineistoa mihinkään muovitaskuihin, vaan "arvoiseensa" mappiin ja onneksi muistin tällaisen ITSE TEKEMÄNI ALBUMIN. Muutama vuosi sitten kävin kansalaisopiston kirjansidontakurssilla ja opettelin kirjojen sitomisen. Yhdellekään kirjalle ei ole löytynyt kuitenkaan tarvetta, mutta nyt se sopii tähän oikein hyvin. Käsityötä!

Tässä hameen tekemiseen liittyvät kirjalliset tuotokset:

Ensin piti hyväksyttää suunnitelmat ja sitten tehdä vielä lopulliset selostukset

Yleistä:

Materiaalit:

Tasokuvat, työjärjestys ja hinnoittelulaskelma-arvio:

Lopullinen hinnoittelulaskelma ja tuotetiedot:

Ja se vaikein - poikkarit eli POIKKILEIKKAUSKUVAT saumoista:
(Tämä kohta oli ainoa, mitä jouduin täydentämään, vuori oli jäänyt joistain kohti puuttumaan)

Itsearviointi:

 Kaavat:

Näiden lisäksi piti vielä tehdä vieraalla kielellä lyhyt selostus. Enpä laita sitä tähän...

Onko portfolio sinulle tuttu asia? 

Pellavasydämen Mervi

Ompeluoppi: näyttötyönä hame

Opiskelen mittatilausompelijaksi Suomen Yrittäjäopistossa Turun toimipisteellä. Ennen joulua meidän piti tehdä ja jättää näyttötyö. Se oli melko iso rutistus näin vanhalle ihmiselle, jonka opiskeluista on jo vuosikymmenet vierineet ja silloin oli opiskelutyylit hyvin erilaiset kuin nykyään. En ole ikinä tehnyt portfoliota. Nyt piti opetella sekin.

Tässä esittelen yhden osa-alueen tuosta näytöstä, jonka teemana oli KIERTOTALOUS eli kierrättäminen. Aiemmin olen näyttänyt kirjoittamani eseen osana tuota näyttöä. Täällä.
http://pellavasydanjamervi.blogspot.com/2019/12/ompeluoppi-nayttotyo-raportti.html
Meidän piti valmistaa TUOTE kierrätysmateriaalista. Tuotteen piti olla jotain sellaista, mitä olimme syksyn mittaan harjoitelleet ompelemaan. Mikään liian yksinkertainen ei käynyt, esim. kangaskassi se ei saanut olla.

Pyörittelin mielessäni kahta ideaa vuorotellen ja onneksi valitsin lopulta sen yksinkertaisemman, joka silti tuntui välillä liian haastavalta. Tekeminen ei ollut haastavaa,  mutta materiaali tuotti vähän pulmia.

Olin kesällä ostanut vanhan käsityön, villakankaalle kirjaillun liinan. Väreiltään se ei ole ollenkaan minulle mieleinen, mutta ostin, kun arvostan hienoja vanhoja töitä, joihin on kulutettu paljon aikaa. Hölmöyksissäni laitoin tuon hienon työn talvella ikkunan viereen estämään kylmän viiman pääsyn sisälle. Siihen se sitten jäi kesäksi auringon poltteeseen. Tietysti siihen virttyi raita ja työ oli pilalla.

Löysin varastostani myös luonnonvalkoisen huovan, jota en enää käytä. Ja tällaisia virkattuja kukkanauhoja löytyi myös. Näistä päätin valmistaa hameen. Puolihameen, niin kuin minä olen aina tottunut sanomaan, mutta nyt olen oppinut, ettei kukaan käytä "puolikasta hametta".

Meillä on ollut myynnissä Dylonin pesukonevärejä, mutta nyt ne ovat jo muutaman vuoden vanhoja ja myydään puoleen hintaan, joten totesin, että käyvät hyvin kierrätysteemaan. Otin käsityöstä kaksi väriä, ruskean ja vihreän ja laitoin kaksi koneellista värjääntymään. Nuo kalalankaiset virkkuut tulivat sopivan tumman värisiksi, mutta huopa jäi kyllä enemmänkin pastelliväriseksi. Loppujen lopuksi käytin vain nuo vihreät.

 Ensimmäiseksi piti peittää auringon haalistama raita. Ompelin koneella kukkanauhan sen päälle.

Hameen yläosa tuli huopakankaasta ja alaosa kirjontatyöstä. Tein kyllä huolellista työtä, mutta silti jouduin purkamaan ehkäpä jokaisen sauman, kun aina tuli mieleen joku koulussa saamamme ohje:
- kaikki langat samaa väriä
- kaikki tikit yhtä pitkiä
- sisäpuolellakin saumat huolella tehty
Jouduin jopa harsimaan! Vetoketju oli kinkkinen saada noin paksuun kankaaseen kunnolla.

Kaikkein vaikeinta oli vyötärönauhan ompeleminen juurikin kankaan paksuuden vuoksi. Sitten kun olin sen saanut hyvin, muistin, että  vuori olisi pitänyt kiinnittää samalla. Ja ei kun purkamaan. Vuorin olin aiemmin irrottanut jostain muusta hameesta ja se sopi tähän mitään muuttamatta.

Löysin  varastoistani hienon luunapin, joka sopii käsityöleimaiseen hamoseeni mainiosti.

Missä sitten pitäisin näin erikoista vaatetta? Alunperin ajattelin sen työasuksi puotiini. Sinne se sopii - käsityöliikkeeseen. Hame on niin lämmin, että sillä kyllä tarkenee vaikka ulkoasuna.

 Paremmin hame kyllä istuu niin, että päällä on pitkä tunika ja näkyviin jää vaan kirjottu kangasosuus.

 Tästä työstä piti näyttöön tehdä myös kirjallisia sepustuksia, mutta niistä kirjoitan toisen postauksen.

Pellavasydämen Mervi