Mukava, mutta epäpukeva tunika

Nyt olisi esittelyvuorossa käsityömessuilta ostamani suomalainen puuvillatunika. Siitä on jo useampi vuosi, kun hankin tämän hupullisen ja taskullisen tunikan ajatellen, että sitä on kiva pitää työssä housujen kanssa. En ole yhtään työpäivää tässä kuitenkaan viettänyt. En osaa sanoa, mikä on syynä pitämättömyyteen. Ostaessani olen ollut "höyskäämmässä kunnossa" ja nyt tunika - tai liivimekko - on minulle liian iso. Pituus on juurikin hyvä, mutta mutta.... Huomaatko, mikä tässä mättää? Oikeastaan kaksikin asiaa...

 

Muuten, nyt löysin mielestäni sopivan väriset sukkahousut. Nämä on Norlynin Latte -väriset 20 denierin isojen tyttöjen sukkahousut. Todella kivat.

Kaula-aukko on hyvin väljä ja siksi kokeilin asua huivin kanssa.

 

Seuraavassa kuvassa paljastuu....

Tämä liivimekko on sellaisen mallinen, että se korostaa rintavuutta. Hartialinja on maltillinen, lähes kapea, sitten mekko laajenee ja laajenee... Vielä kun se on vaaleahko väriltään, niin se entisestään suurentaa.

 

Toki tässä mekkosessa on kiva olla, kun se on väljä, mutta nyt kun olen pukeutumisneuvoja-koulutuksessa, sitä tulee kiinnittäneeksi huomiota pikkuseikkoihinkin, mistä on koulussa puhuttu.

                                  

Takana on kiva huppu ja neljä taskua on käytännöllistä työasussa.

Ei ole kiva sivuprofiilikaan...eikä tuo helmakaan.

Mieluusti kuulen, mitä olet mieltä. Huomaatko korvikseni, joissa on lankarullat? Sävy sävyyn ja ammattiini sopivat! Nyt on kuulemma muotivärinä LAVENTELI. En oikein tiedä, mikä se väri on - onko tämä tunika laventeli, vai lila vai violetti?

Pellavasydämen Mervi

Kukkamekko, kastikesukat ja mittasuhteet

Mun kesävaatteet on vielä vintillä, mutta tämä kukkamekko käy hyvin kevääseen ja jopa kesälläkin pidettäväksi. 

Sen pituus vaan mietityttää ja nyt kuvasin sen ohuempien sukkahousujen kanssa. Tällä kertaa valitsin edelleen kastikkeenväriset (oikeasti nougat) mutta nyt ohuemmat 20 den Norlynin isojen tyttöjen sukkikset. Ihanan malliset, mutta tuo väri ei kyllä ole mieluinen. Kun ei aina voi mustiakaan pitää...

Facebookin naistenhuoneella keskustelimme sukkahousuista ja moni tuntuu inhoavan ylipäätään sukkahousuja, muutama kertoi käyttävänsä niiden sijaan stayuppeja ja löytyi niitäkin, jotka haluavat ehdottomasti värikkäät sukkahousut. Sille, joka kertoi inhoavansa avaran mallin sukkahousuja, koska niissä on "kaksi saumaa takapuolella", niin kerron, että tässä mallissa niitä ei ole, mutta silti ovat tilavat.

Olen kyllästynyt ottamaan kuvat aina samassa nurkassa ja nyt etsinkin mukavampaa näkökulmaa.

 Tässä paikassa harmittaa tuo päähän osunut kattolamppu, joten vaihdoin toisaalle:

 No niin, sitten on ilmalämpöpumppu...

Mutta asiaan. Tuo mekko on tosi kiva yläosastaan. Istuva ja jopa siro. Mutta tuo helma!

Tässä vähän lyhennettynä. Ylläolevassa kuvassa on säilynyt liehuhelma-vaikutelma, mutta alemmassa mekko on suorahelmainen. Ei ole kuitenkaan tarkoitus kaventaa mekkoa, ainoastaan lyhentää. Kuvasarja lyhyemmästä pidempään...

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että lyhyempi mekko on pukevampi, vaikka se pitkänä onkin oikein turvamekko. Pukeutumisneuvoja-koulutuksessa olemme oppineet, miten mekon helman pituudella voi paljon vaikuttaa yleisilmeeseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että helman pitäisi päättyä jalan kapeimpaan kohtaan. Minulla ihanne on hiukan polven alapuolella.

Mitä mieltä sinä olet, pitkä vai lyhyt? Ja mites noi sukkahousut?

Pellavasydämen Mervi

Kastikkeen väriset sukat

Inhoan ruskeita, kastikkeenvärisiä sukkahousuja ja sukkia. Ja kaikkein kamalimpia ne ovat paksuina. Tai noh, vielä kamalampaa on, jos paksut, ruskeat, 40 denierin sukkahousut on nilkasta rutussa. Melkein kamalinta, mitä voi päällensä pukea. Talvi menee mukavasti, kun voi käyttää paksuja mustia sukkiksia ja kesällä on kiva olla ilman sukkia. Mutta se väli! Kiva, että lukijani huomautti asiasta, että on jo aika siirtyä ohuempiin sukkiin.

Olen ottanut aikaa sitten puotiini myyntiin isojen tyttöjen sukkahousuja. Näyttää kuitenkin siltä, etten osaa niitä markkinoida, vaan jäävät omaan käyttöön. Siellä on  aivan ihania, tarpeeksi isoja kokoja, mutta värit olen huonosti valinnut. Oletko muuten tiennyt, että sukkahousuja on saatavilla kokoon 60 saakka, ainakin näissä Norlynin sukkiksissa. Mikään ei ole kamalampaa kuin vatsamakkaroitten alle rullautuvat, liian lyhyet sukkahousut. Ja jos vielä kastikkeenväriset...

Joissain asioissa olen liian mustavalkoinen ja tämä näkyy mm.värivalinnoissa. Jos on ruskeat sukkahousut, pitää asukin olla samaa sävyä ja sitten tietysti korut ja ja...

 

Tuota näyttävää aikoinaan läksiäislahjaksi saamaani kaulakorua pidän erittäin harvoin. Kun se väri.

Ostaessani nämä kengät, mietin niiden väriä. Kun ei vaatekaapissani oikein ole mitään ruskeaa.. Noh, tähän asuun ne sopivat. Ymmärrän, että nämä ajatukseni ovat ihan hassuja. Sukkahousut nyt vaan voi olla ihonväriset eli ruskeat ja kengät saa olla nahan väriset.

(Värianalyysin mukaan olen kesä ja minun paletissani on yksi ainut ruskea, sellainen viileäsävyinen)

Nämä kengät ovat mielestäni tosi kauniit. Ne ovat Riekerit ja maksoivat vain vähän yli kuuskymppiä. Halusin maltillisen koron ja tuollainen kiilakorko on tukevampi kuin mikään muu korko. Näillä tepastelen kesän paremmissa menoissa. Jos ja jos. Arkisin käytän vain ja ainoastaan työkenkiä - tuttua ja turvallista Think-mallistoa.

Mitäs tuumaat? Onko jalkani sinunkin mielestäsi ihan mummot näissä kastikesukissa?

Kaikkihan me tiedetään, mikä HUONO PUOLI on kesässä ja paljaissa jaloissa? Säärikarvat. Vielä hetken täytyy sukkia pitää ja minäpä tsekkaan, löytyisikö valikoimistani jotkut... eri väriset sukkikset.

Pellavasydämen Mervi

Miten saa langat pysymään järjestyksessä

Jokainen kirjoneuleita tehnyt tietää, minkälaista on setviä sotkuun menneitä lankakeriä. Minun taipaleeni kirjoneuleissa on vasta alussa. Luulin vielä kolme kuukautta sitten, etten koskaan kykene kahta lankaa kuljettamaan samassa työssä. Sisuunnuin ja nyt osaan tehdä kaarrokepuseroita LANKOJEN MENEMÄTTÄ SOLMUUN.

Nyt esittelen teille neljä - tai oikeastaan viisi - erilaista toimivaa tapaa pitää langat erillään.

Ensin näytän isoimman niistä. Ostin muutama vuosi sitten käsityömessuilta tällaisen vanerikon, joka on kivan näköinen sisustuselementtikin.

Tämä taisi olla kaikkein suurin kotimaisen valmistajan lankasäilö, jota sittemmin olen nähnyt jopa kansalaisopiston kursseilla matkittavan. Mutta puretaanpa osiin tämä lankajärjestelijä: pohjasta selviää, että kyseessä on aito vanerikko. Siinä on monta irtoavaa osaa:

Näin pysyvät ainakin neljä lankakerää omilla paikoillaan. Totta puhuakseni, olen vain tätä kuvaa varten laittanut langat näin. Normisti tämä on pullollaan keskeneräisiä neulomuksia ja työssä kiinni olevat kerät valtoimenaan....missä mikin.

Sitten niihin pienempiin ohjaimiin. Vielä viikko sitten tuli asiakas kysymään onko meillä myynnissä langanohjainta. Minä: "Juu, kyllä meillä on, muttei näillä kyllä mitään tee..." Asiakas tähän: "No, jopas oli myyntipuhe!"

Taannoin meillä oli vielä huonompaa, enkä sitä ole enää pitänytkään myynnissä.  Se oli tällainen Prymin kovamuovinen "neulesormustin", joka ei ainakaan minun sormessani pysynyt laisinkaan.

Olin harmissani, kun en ollut löytänyt asiakkailleni toimivaa vehjettä. Tämä allaoleva meillä siis oli hyllyssä. Siihen saa kaksi lankaa.

 

En päässyt sinuiksi tämän rautahärvelin kanssa ja siksi epäillen sitä asiakkaallekkin näytin. Minun ongelmani on se, että olen tottunut kuljettamaan langat etusormen YLI ja ainakin kuvan mukaan ne tätä käytettäessä pitäisi kulkea ... noh, tuollain, mitä kuva näyttää... Enkä saanut spiraalia pysymään sormessani, vaikka sitä yritin säätää sopivaksi.

Sitten löysin toimivan vehkeen! Tämä pysyy sormessa, siihen saa neljä lankaa.

 

Ja sitten on vielä kallein systeemi. Tai noh, vanerikon hintaa en muista...  Kultaseppä Sanni Lehtisen valmistama hopeasormus, lankapiika:

 

Tämän etuna on säädettävyys. Toki sormuksia on ostettavissakin (paitsi nyt näyttävät olevan jostain kumman syystä loppuunmyyty) eri kokoisina, mutta ympärysmittaa saa vielä säätää. Näin sormuksen saa pysymään tiukasti paikallaan.

Kaikki nämä kolme sormeen laitettavaa ohjainta ovat toimivia, mutta... en vielä ole keksinyt, miten työtä siirretään, kun etusormi on kiinni ohjaimessa.

Loppujen lopuksi kaikkein paras keino saada langat pysymään järjestyksessä on LANKADOMINANSSI. Mutta sitä vaan ei myydä kaupan hyllyssä, vaikka yksi asiakkaani sitä tulikin pyytämään. Yleensä neulon useammalla langalla niin, että langat vaan lepäävät työn takana ja poimin ne sieltä yksitellen käyttöön.

Lankadominanssia kun orjallisesti noudattaa, 

eivät lankakerät koskaan mene solmuun. 

Ja sitten vielä pieni episodi tämän postauksen tekemisestä. Tuo hopeasormus oli kadoksissa. En tiennyt, onko se kotona vai myymälän puolella. Aamupäivän aikana tuli siivottua kotona neulenurkkaukseni perinjuurin ja kaupassa jopa kassapöytäkin, kun tuota etsin. Yritin mennä polvillenikin, jotta olisin tarkistanut sohvan ja nojatuolien aluset, mutta ei, siitä ei tullut mitään. 

Sitten keksin keinon: otin valokuvan tuolien alta. Noh, sieltä löytyi kyllä kolme puikkoa, muttei sormusta. Puoliso sen lopulta löysi pöydän alta. 

Ihana hirveän mielelläni kuulisin, käytätkö sinä apuvälineitä kirjoneulonnassa. Ole kiltti ja jätä kommentti.

Pellavasydämen Mervi