Intohimona käsityöt

sunnuntai 27. helmikuuta 2022

Upea villatakki

Olen ihan varma, että kun kuljen ulkona tämä upea villatakki ylläni, minulta kysytään: "Oletko itse tehnyt?" Ei, en ole itse neulonut. Ostin tämän upeuden facebookin käsityöryhmästä neulojalta, joka oli takin itselleen tehnyt, mutta kuulemma ei sitten istunutkaan hänen yllään niinkuin olisi toivonut.

Minulle takki istuu just eikä melkein.

Ainoastaan hihat voisi olla hiukan lyhyemmät. Olen kuviin taittanut niitä kaksin kerroin. Koska neule on tehty kaarrokkeena, ei hihoja voi yläreunastaan lyhentää, enkä usko, että haluankaan.

Jos neuloisin itselleni villatakin, en tekisi tuollaisia karvareunuksia hihoihin ja kaulukseen varsinkaan, mutta nyt kun ne siinä on, niiin tuntuvatkin hauskoilta.

Takkiin on kiinnitetty paljon blingblingiä, kaarrokkeessa ja hihoissa on rivi "timantteja". Olkoon siinä, kun ei ne nyt ihan ensimmäisenä silmiin pistä.

 

Takin kuvaamista varten etsin muutakin saman väristä ylleni ja löysinpä. Korut on samaa  väriä ja hiuksiinkin löysin huivin.






Tähän takkiin ei ole olemassa ohjetta, kun neuloja on kuulemma tehnyt sen omasta päästä, niin kuin sanotaan. Lanka on Novitan Isoveli ja hän on sen itse värjännyt! Lankaa on kulunut paljon ja neulomisessa on ollut ihan hiveän iso työ - takki painaa 1,5 kg.

Kohta alkaa olla sellaiset kelit, että minä hienostelen ulkona tämä takki päällä ja kerään kehut!



Pellavasydämen Mervi


sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Tarvitsenko, saanko avustajan

Minä tarvitsen henkilökohtaisen avustajan, muuten en kykene elämään "tasavertaista elämää vammattomien ihmisten kanssa" - niin kuin vammaispalvelulaki lupaa. En kykene siivoamaan, hoitamaan pyykkejä, laittamaan ruokaa tai selviytymään puodissani. Olen tästä asiasta joutunut "vääntämään kättä" kaupungin vammaispalveluista vastaavien henkilöiden kanssa ja muutama vuosi sitten hakemaan myönteisen päätöksen hallinto-oikeudesta. Ongelmitta se siellä minulle myönnettiin, sekä kodin askareisiin että työhön.

Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo kohta 20 vuotta, mutta sivutoimisesti toimin yrittäjänä. Se on ollut tärkeää sekä mielenterveyteni, mutta myös talouteni kannalta. Eläkkeeni on niin pieni, etten sillä tulisi yksin toimeen.

Onneksi ei loppuunmyynti toteutunut

Viitisen vuotta sitten olin yliväsynyt kaupan pitämisestä, mutta sitten tuli pelastajaksi Arja, joka olikin monta vuotta apunani. Pohdin parin viime vuoden aikana lopettamista, mikä olikin hilkulla tapahtua loppuunmyyntiä myöten, mutta onneksi peruuntui viime metreillä. Arja jäi töistä pois, mutta avustajan kanssa homma pelittää. En pärjää kaupassa yksin. Nyt en koe enää uupumusta, koska aukioloaikoja on supistettu ja lisätty minulle vapaapäiviä. Nyt olen töissä vain lyhyet 4 päivää ja vapaalla 3 päivää. Jaksan hyvin ja aina illalla odotan jo kaupan avaamista. Yhdessä avustajan kanssa.

Miten määritetään tarvitsenko avustajan

Hain vammaispalvelusta lisätunteja niin, että avustaja olisi paikalla aina kun kauppakin on auki. Sieltä kävi ammatti-ihminen tutustumassa minuun ja kauppaani ja ymmärsin, että hän ymmärsi. Muttei kuitenkaan. Minulle kerrottiin, että paikalle tulee konsulttifirmasta avustaja, joka kirjaa 10 min. tarkkuudella ylös tekemisensä. Oma avustajani laitetaan tuoksi ajaksi, eli kuukaudeksi, pois. Ei ei ei. Sitä riskiä en ota. Pelkona, että hän lähtee muille työmarkkinoille ja toisekseen en mitenkään jaksaisi alkaa "opettaa" uutta ihmistä omien, kodin ja kaupan tavoille.

No siitähän ei vammaispalvelu (palvelu!) tykännyt. Ehdottivat sitten, että toimintaterapeutti tulee katsastamaan tilanteen. Ja tilanne oli se, että hänellä on 2-3 kk jono. Marraskuusta asti olen sitä käyntiä odotellut. Pari viikkoa sitten käynnin piti toteutua ja ajattelinkin, että kylläpä sopii hyvin, koska olin joutunut olemaan kaksi päivää yksin, olin aivan hirvittävän kipeä ja kauppa mullin mallin.






No, terapeutti sairastui eikä tullutkaan. Tuli tällä viikolla. Ei, ei hän puutu ollenkaan työn tekemseen, eikä mihinkään kaupan puolella. Hän tuli tekemään toimintakykyarviota päivittäisissä askareissa. Sitä, mitä teen, kun herään. Halusi mm. nähdä, miten pääsen sänkyyn ja sieltä pois. Halusi minun näyttävän, miten nojatuolini toimii, kun siinä istun monta tuntia illassa. Halusi, että laitan kaupan oven kiinni, että saadaan tehtyä haastattelu, kun hänellä on kiire seuraavaan paikkaan. Yrittäjä laittaa oven kiinni, ettei asiakkaat tule häiritsemään - hah!

Terapeutti oli sitä mieltä, että minulla on liian paljon tekemistä. Se kuulemma ylläpitää (taijotain?) kroonista kipuani. Suositteli MINDFULNESSIA. Rentoutusta.

Minä en ole väsynyt, en stressaantunut, en terapian tarpeessa (kerrankin niin) vaan tarvitsen avustajan kanssani pitämään kauppaa auki. Viemään paketit postiin, hyllyttämään tavaraa, nostelemaan lankoja varastosta, ylähyllyiltä tai konttaamaan niitä alahyllyiltä.

Harmi, etten tullut kysyneeksi, että mikä toiminnoistani pitää lopettaa: kauppa, opiskelu, teatterinpuvustus vai käsitöitten tekeminen? Eikö juurikin aktiivisuus ole hyväksi? Muistan kyllä ajan heti kohta eläkkeelle jäätyäni, miten päivät pääksytysten tutkin, mistä sattuu ja kuinka paljon. Tiedän myös, mitä on masennus ja turhautuminen, kun ei elämässä ole haastetta ja mielekästä tekemistä.

Nyt olen turhautunut. Näihin auttaviin viranomaisiin.

TAVOITTEENA SÄÄSTÄÄ

Tutkin vielä sähköpostiviestittelyämme. Tämä toimintakykyarviointi ei ehkä liittynytkään pyytämiini lisätunteihin, vaikka ajallisesti osui hakemukseeni, vaan tehdään aika ajoin kaikille henkilökohtaista avustajaa tarvitseville. Ajatuksena on säästää kaupungin rahoja, jos saadaan otettua tunteja pois. Näin se toimii. Minun maalaisjärkeni ajatteli, että olisi samalla käynnillä sujunut myös kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi, mihin olisi kuulunut myös työssäselviäminen. 

Juuri nyt on ongelmana sijaisen saaminen. Vakkariavustajani on useamman päivän pois ja yksikään kolmesta sijaisesta ei myöskään pääse paikalle, joten piinaviikko on tiedossa, jos yksin joudun selviämään. 

Mervi

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Kauratyyny hartiavaivoihin

Hartioita kolottaa, niskat on jumissa, päätä ei saa kääntymään... Kenelläpä näitä oireita ei joskus olisi ollut. Parhaiten varmaankin auttaa säännöllinen hartiajumppa, staattisen työn tauottaminen, fysioterapia, mutta ensiapuna kipulääkkeet, lihasrelaksantit, kylmägeeli tai KAURATYYNY.

Olen jo vuosia valmistanut myyntiin lämmitettäviä kauratyynyjä. Nyt joku paikallinen hieroja on keksinyt tämän - siis sen, että MEILLÄ niitä myydään - ja ohjaa asiakkaitaan meille. Sattuipa perjantaina niin, että kaksikin asiakasta olisi tarvinnut ko. apukeinon, mutta vain yksi oli jäljellä. Niinpä lupasin viikonlopun aikana tehdä.

(Muistilappu tästä oli työpöydälläni, muttei se auttanut, kun en käynyt pöydän ääressä. Sen sijaan olin etsinyt valmiiksi kankaan ja SE sai minut muistamaan lupaukseni. Vrt. edellinen postaus huonosta muistista)

Jos olisin kaikki kaavakätköni käynyt läpi, olisin ehkä löytänyt valmiin kaavan, mutta nyt piirsin sen vapaalla kädellä summanmutikassa. Kun haluttiin nimenomaan "vänkyrä" tyyny, ei suorakaide. 

Teen tyynyyn sisustan, johon kaurat laitan neljään lokeroon, jotta ne eivät liu'u kaikki toiseen päätyyn.

Tässä summittaiset mitat, jos haluat tehdä samanlaisen:

Leveimmillään tyyny on 53 cm, korkeimmillaan 35  cm ja niskasta alas selkään 22 cm. Sisälle laitoin noin 900 grammaa kauroja.

Sisätyynyn kangas pitää olla tiivistä, jotta jyvät eivät tippuile ulos. Päällinen on kiva olla pehmeä ja pestävä. Flanelli on oikein oivaa, hauska tämä isoisän kalsarikangas, jota minulla oli varastoissani pieni määrä. 

Ompelen myös päällisen, jonka voi tarvittaessa pestä. Vähän päänvaivaa tuotti aukon sijoittelu, mistä sisätyyny sujautetaan. Ensin tein sen kaarevaan reunaan, mutta sitten hoksasin, että paras paikka on keskellä saumassa.




Kai huomasit, että minulla on korviksina pienet ompelukoneet?!



Olin jo saanut työhuoneen kamalaan kuntoon, lattialla kauranjyviä, mutta päätinpä sitten vielä tehdä pari tyynyä lisää, nyt kun kerran sain sopivan mallin ja rutiinin päälle.

Hinnaksi näille arjen apureille laitan 39 euroa. Mukaan tulee käyttöohje, mikrossa tai uunissa lämmittämistä varten. Tyynyn voi myös laittaa pakkaseen, jos tuntuu, että tarvitaankin kylmäpakkausta.

 

Tyynyn sisällä on kauraa, joka sitoo lämpöä itseensä. Tyynyä voit käyttää sekä lämpimänä että kylmänä. Lämmitä mikrossa 1,5 – 3 min tehosta riippuen (990 W – 2 min) tai uunissa 90-110 asteessa  5-10min. Ole varovainen lämmittäessäsi, älä jätä valvomatta!

Aseta lämmitetty tyyny joko vaatteiden päälle tai iholle pyyhkeen päälle. Nauti lämmöstä 10-30 minuuttia.

Jos taas tarvitset kylmähoitoa, laita tyyny pakastimeen n. kahdeksi tunniksi. Suojaksi voit laittaa muovipussin. Laita tyyny iholle 10-20 minuutiksi.  Kokeile avuksi päänsärkyyn, tulehduksiin, venähdyksiin ja revähdyksiin.

Tyynyn päällisen voit pestä ja silittää tarvittaessa.

Tarvitsetko sinäkin? Laita viestiä, postitan tarvittaessa. 

Pellavasydämen Mervi


lauantai 12. helmikuuta 2022

Muistiongelmia ja -testi

Minulla on aina ollut huono muisti. Sen muistan, että kouluaikoina puolustelin muistamattomuutta sillä, että minut on monta kertaa nukutettu leikkausta varten. Lukuaineet oli koulussa hankalia, kun koetta varten olisi pitänyt lähes ulkoa oppia asiat, muuten ne eivä jääneet päähän.

Kasvomuisti

Myöhemmin olen todennut, että KASVOMUISTINI on aivan olematon. Ehkä kärsin jopa ongelmasta nimeltään kasvosokeus eli prosopagnosia, joka on perinnöllinen ominaisuus ja sitä kantaa noin 2,5 prosenttia väestöstä.

Kasvosokeutta on eriasteista. Joissain tapauksissa prosopagnootikot oppivat tunnistamaan kasvot, kun ovat tavanneet ihmisen usein. Toiset taas eivät tunnista edes lähisukulaisiaan kasvoista. No kyllä minä omani tunnistan ja vakioasiakkaat, mutta harvemmin käyvien kasvot eivät jää mieleen. 

Asiakas on saattanut juuri eilen käydä kaupassa, olemme vaikkapa hattua sovittaneet - joten olen hänen kasvonsa hyvinkin tarkkaan katsonut - mutta huomenna en enää muista, kun hän ovesta tulee sisälle. Onneksi asiakkaat ovat ymmärtäväisiä: "Eihän sitä nyt voikaan muistaa, kun paljon tapaa ihmisiä." Ei, se ei ole niin, avustajani kyllä muistaa, mutta minä en.

Mokailuja

Olen toki häslääjä ja touhotan montaa asiaa yhtaikaa, joten kokonaisuudet eivät välttämättä hahmotu parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt on työarki ollut erityisen kuormittavaa, kun olemme lähetelleet lankapaketteja ympäri Suomea. Yhdelle asiakkaalle kokosin langat kahteen kertaan, vastasin tiedusteluun kahteen kertaan ja olisin taatusti postittanutkin kaksi pakettia, mutta onneksi häsläämiseni keskeytyi. Mutta tämä oli pahin moka: lähetin ihmiselle epävirallisen "perintäviestin", että kun ei näy lankojen maksamista tilillä, mutta paketti on lähtenyt. Hän sitten vastaa, ettei ole mitään lankoja ostanut, mutta "ehkä muistat minut siitä, kun lähetit arvontapalkinnon". Auts. Vaikka olin kauan selvittänyt asiaa muistiinpanoistani, mikään hälytyskello ei soinut.

Aikaisemmin asiat olivat "hämärästi muistan" - osiossa, mutta nyt tuntuu, ettei niistä jää MITÄÄN muistijälkeä, en saa ollenkaan kiinni tapahtumasta, ihmisestä tai asiasta. Huolestuttaa hirveästi. Nimien muistaminen on ihan pikku juttu, mut sitten on tää, kun ei muista TAVALLISIA SANOJA. Kesken puheen tulee blackout, että mikä se sana nyt oikein on.... joutuu käyttämään kiertoilmaisuja.

Muistihoitajalle testiin

Näiden mokailujeni jälkeen päätin tehdä asialle jotain. Lähisuvussa on Alzheimerin tautia, tunnen sen koko lailla tarkkaan ja tiedän, miten kamala tauti se on ja mihin se johtaa. Olen myös käynyt läheisen kanssa muistitestissä, joten sekin on tuttua. Lisäksi olen ehkä kymmenen vuotta sitten tutkituttanut oman pääni, mutta silloin ei löytynyt mitään. Tai siis, ei mitään poikkeavaa. 

Jännitin tätä käyntiä, tottakai. Ensin käytiin keskustelemalla läpi omat huoleni muistin suhteen ja muutenkin yleiseen terveydentilaan liittyvät asiat. Sitten siirryttiin testiin. Cerad-testistä täällä. 

Lopputulos tästä testistä oli, ettei minulla ole mitään hätää. Kaikki meni hyvin, osasin piirtää kellotaulun, toistaa sanat ym... 10 sanan muistaminen kyllä sattui ihan vatsanpohjasta asti, niin paljon hermostutti! Mutta on tuo muisti ja aivotoiminta vaan merkillistä, kun ne viimeisetkin sanat sieltä sitten pystyi kaivamaan, vaikka ensin tuntui, että muisti tyhjeni totaalisesti.

Miten auttaa muistia

Aiemmin unohtelin sovittuja aikoja, lääkärissäkäyntejä jne. mutta nykyään tätä ongelmaa ei ole, kun olen ottanut käyttöön kännykän kalenterin. Merkitsen AINA JA HETI kaikki muistettavat aikataulut sinne ja joka päivän aloitan edellisenä iltana tarkistamalla tuon kalenterin.

Postituksiin olen ottanut manuaalisen muistivihon käyttöön. Usein tilaukset tulevat facebookkiin illalla, mutta nousen vaikka sängystä (aika usein!) vielä tarkistamaan lankavaraston, otan erilleen tilauksen ja kirjaan sen vihkooni.

En tiedä, mitä muistille tekee se, että kaiken laittaa ylös. Huononeeko se sitten entisestään, kun ei TARVITSE muistaa. Mutta joka tapauksessa se helpottaa elämää, antaa varmuutta ja parantaa itsetuntoa, kun ei tarvitse hävetä mokiaan.

Tulevaisuus

Keskustelin erään minulle ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa, joka oli saanut muutama vuosi sitten Alzheimer-diagnoosin. Se oli toisaalta helpottavaa, kun hän kertoi, miten elämä on loppujen lopuksi ihan hyvää. Kun muut ihmiset tietävät asiasta, ei häneltä odotetakaan muistamista. Itse on saanut luopua pärjäämisen vaatimuksesta, voi vaan nauttia tavallisesta arjesta. Hän oli päätynyt ottamaan yhteyttä Sveitsiin, koska Suomessa ei vielä hyväksytä ..... no niin, se sana ei nyt tule mieleeni .... eutanasiaa. Ymmärrän.

Olisi tärkeää tässä vaiheessa tehdä hoitotahto. Kun ei meistä kukaan tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Miten haluan, että minua hoidetaan, jos muistini ei enää toimi? Yhden asian olen päättänyt ja ilmoittanut läheisilleni: minua ei hoideta kotona, mieheni ei todellakaan vaihda minulle vaippoja, vaan siinä vaiheessa minut siirretään johonkin laitokseen, palvelutaloon, tehostettuun palveluasumiseen tai mitänäitänytonkaan. Elämä on. Joskus ajatukset on aika raadollisia.

Mervi

torstai 10. helmikuuta 2022

Uusi, edullinen sukkalanka kokeilussa

Lankakauppiaana saan usein kokeilla uusia lankoja. Nyt on Lankavalta tullut monta uutta sukkalankaa ja tietysti otin niitä puotiin myyntiin. Ja sitten ne pitää kokeilla. Tämä vihreä, todella pehmeä ja mukava lanka on nimeltään MAINIO. Ja mainio se onkin neuloa, käyttökokemusta ei ehkä kenelläkään vielä ole, niin uusi on lanka markkinoilla. Värejäkin siitä on tullut vasta vähän. Mutta eipä hassumpi ole tämä ensimmäinen, omenanvihreä, vai mitä?


Neuloin perussukan pienellä pitsiraidalla. ..  

Ohje menisi suunnilleen näin: raitaa varten tarvitaan 5 silmukkaa, 2 nurin, 3 oikein, 2 nurin.

Neulo 2 nurin, langankierto, 1 oikein neulomatta, neulo kaksi seuraavaa oikein yhteen ja vedä ensimmäinen näiden yli, langankierto ja 2 nurin. 

Välikerroksia haluamasi määrä ja toista ylivetokavennus.

  Muuten sukka neulotaan normaalisti, minä tein ristiinvahvistetun kantapään. 

Raidan voi sijoittaa ulkoreunalle tai sisäpuolelle, aivan sama.


Langan koostumus on normisukkalanka, eli 75 % villaa, 25 % polyamidia. Puikkosuositus 3 - 3,5 ja lanka on konepesun kestävä 40 asteessa. 100 gramman kerässä on 260 metriä.




Tykkään! Oletko jo kokeillut? Kannattaa. Hintakin on maltillinen. Meidän sukkalangoista halvin.

Pellavasydämen Mervi

lauantai 5. helmikuuta 2022

Lemmenlehdet-villapusero

Pidin tauon villapuseroitten neulomisesta. Lähes pakotin itseni välillä neulomaan sukkia ja pipoja ja kaulureita. Mutta lankesin taas. Tällä kertaa minua inspiroi lanka. Halusin kokeilla suomenlampaan villaa. Lankavalla on myynnissä Pirtinkehräämön Villava -villalankaa, joka on kotimaista värjäämätöntä karstavillalankaa. 

Uusi lanka ja uusi ohje

Ohje  "Lemmenlehdet-neule" on Lankavan ilmainen, sen saa netistä. Täällä. Valitsin tummemman langan ohjeen mukaisesti. Ensin pyysin miestäni olemaan vyyhdinpuuna, mutta kun se (tunnetusti, miehet!) oli vähän hankalaa, niin viritin sitten oikean vyyhdinpuun ja kerin yhteensä 4 tummaa ja yhden vaalean 100 gramman vyyhdin keräksi. Lopulta pusero painoi hippasen yli 400 gr, joten minulle jäi vielä keränloput vaikkapa pipon tekemiseen...

Lanka on tosi kivaa neulottavaa, eikä ole yhtä pistelevää kuin islanninvilla. Paksuudeltaan tämä on hivenen Lettlopia paksumpaa, 100 gr 180 metriä, kun Lettlopi on 50 g 100 m.

Päätin tehdä pienimmän koon mukaan. Hiha valmistui illassa ja molempiin hihoihin meni siis kaksi iltaa ja yksi vyyhti lankaa. Koska olen oppinut looppaamisen, tein hihat tietysti niin. Ferrarit eli Chiogoot on tähän kerrassaan mainiot pyöröt. Minulla on sekä 3,5 mm ja 4,5 mm ja 100 senttisinä. Pienimmillä neuloin resorit ja paksummilla sileän. Eli sama puikkokoko kuin Lettlopissakin. Resorista tuli tosi napakkaa. Jälkeenpäin huomasin, että enhän minä edes noudattanut ohjetta. Tein vaistomaisesti tavallisen resorin, enkä tuollaista rullautuvaa, kuin ohjeessa. Lisäksi käytin pienempää puikkokokoa, 3,5 mm, koska ne minulla oli ferrareissa....

 

Miehustaan vaihdoin "tavis" pyöröt. En kertakaikkiaan malttanut jättää työtä käsistäni, oli se taas niin koukuttavaa. Tuo kaarroke on mielestäni tosi kaunis ja vieläpä helppo neuloa. Vain kaksi lankaa ja pienet lankajuoksut. Ohje on selkeä, vaikka minulla kyllä tuotti vähän vaikeuksia kuvion sijoittelu. Olin kovin hätäinen, enkä malttanut ihan tarkkaan laskea, mutta suunnilleen symmetrisesti nuo kuviot kyllä "sattui" osumaan...

Kavennusten jälkeen siirryin taas looppaamaan. Koska pidän tiukasti kiinni lankadominanssista, työ on myös nurjalta puolelta esittelemisen väärtti.

Uuden oppiminen tuottaa mielihyvää

Kun sain kuvion valmiiksi, minua odotti YLLÄTYS: tässä ohjeessa olikin tehty niskaan lyhennettyjä kierroksia. Olen kyllä siitä lukenut, mutta kun kaikki uuden opettelu on hieman... hmmm.... työlästä, harmittavaista, vaikeaa, kärsivällisyyttä vaativaa, niin olen tehnyt tähän astiset yli 20 paitaa ilman niitä.

Aloin reippaasti ohjeen mukaan, mutten käsittänyt. En edes tajunnut, onko se yhdellä langalla vai jatkuuko kuvioneule. Piti googlata ja löysinkin "tosi helpon ohjeen" videolla - en ymmärtänyt sitäkään. Meinasin luovuttaa, mutta onneksi en. Sillä minähän lopulta sain korotetun niskan aikaiseksi! Luulen, että tämä minun versioni on yhdistelma eri ohjeista?

 

Kun sain puseron  valmiiksi, pähkäilin sen viimeistelyn kanssa: en ollut ihan varma, tarviiko tämä kastelua. Tein sen kuitenkin, kastelin käsin puristelemalla ja laitoin pyyhkeen päälle tasona kuivumaan. On sellainen fiilis, että tämä pusero kuivui nopeammin kuin Lettlopista neulomani.

Hiukan neule venyi, vaikka yritin sitä koota kuivumaan laittaessani. Ohjeen mukaan rinnanympärys oli 83 cm ja koko pituus 65 cm. Minun puseroni rinnanympärys on 88 cm ja pituus 74 cm. Aika paljon siis muutosta. Johtuiskohan löysästä käsialastani? Lankaa kuitenkin kului ohjeen mukaisesti. Noin. Aina yhtä ihmeellistä on huomata, miten neuleen pinta tasoittuu, silmukat asettuvat kohdilleen!

Hieno pusero siitä tuli!

Tekisin itsellenikin, mutta haluaisin sinisen. Ainakaan tällä hetkellä ei Pirtinkehräämössä ole värjättyjä lankoja tässä paksuudessa. Nyt tämä pusero on inspiraation lähteenä puodissani. Kannustan asiakkaitani samanlaisen tekemiseen.

 

Olen niin tyytyväinen ja varmasti jatkoa seuraa. Tällä langalla. Ehkä tämä mallikin...
 Tässä vielä kuvia vyötteestä:
 
 
 
 
 
 

Tuo puikkosuositus näkyy tosi himmeänä, se on 3-4. Käsinpesu, sillä lanka huopuu.



Innostuitko?
Pellavasydämen Mervi