seuraa sähköpostitse

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä

Oho, kello on jo kaksi, enkä ole tehnyt yhtään mitään! Niin täydellisesti täällä on vapaapäivää vietetty. Eilen, lauantaina, oli kauppa auki ja muutama asiakas kävikin. Samalla ehdin kuitenkin piiiitkästä pitkästä aikaa ompelemaan. Tilattua tunikaa. Kesäksi pitäisi saada valmiiksi monta.

Sen 8 kuukautta, kun Arja on Pellavasydämessä ollut ompelemassa, minun ei ole "tarvinnut" juurikaan koneen ääressä istua. Ensinnäkin, se on ruumiilleni ehdottomasti ikävin asento. Hermopinne särkee aivan jäätävästi ja vähän väliä on pidettävä istumisesta taukoa. Toisekseen, on ollut huippuihanaa sulkea viideltä putiikin ovi ja siirtyä "omiin hommiin", mikä kylläkin usein tarkoittaa työasiaa. Sukankutominen on kuitenkin niin kivaa, ettei se työltä tunnu ollenkaan.

Tuosta istumisesta vielä. Ongelmahan minulla on selkärangassa, siellä on hermovaurio, joka säteilee jalkoihin, vuorotellen  milloin kumpaankin lonkkaan ja pahiten vasempaan, jolloin kipu tuntuu nilkassa asti. On kaksi paikkaa, missä pystyn istumaan kivutta: tässä koneen ääressä ja ruokapöydän ääressä. ( Tai sitten ehkä en vaan huomaa?) Nojatuolini on ihan hirveä paikka, koko ajan pitää vaihtaa asentoa. Ja valittaa.

En ole aivan varma, mutta saattaa olla, että uudesta hermosärkylääkkeestäni oli (nimenomaan oli) apua. Nyt, kun en ole sitä taas syönyt, tuntuu jotenkin pahemmalta, suorastaan tuskaiselta. Kuvioihin on tullut mukaan leposärky, mikä pelottaa.

Ei mun pitänyt valittaa, vaan kertoa pääsiäisen lomasta.

Tänään odottelen tytärtä Turusta käymään. Olisi vähän tietokoneasiaakin. Kirjanpidon sain jo hoidettua pois alta, ihanaa. Kun tiistaina avataan putiikki, toivon saaneeni sen verran aikaiseksi, että toimistoni olisi siisti. Sitten alamme innolla valmistautua kesäsesonkiin. Ennen sitä suunnittelemme pidettäväksi kahvitarjoilun Pellavasydämen uuden ilmeen ja Arjan työsuhteen kunniaksi.



Somistimme putiikkiin runsasta pääsiäistä näyteikkunaa myöten, mutta jouduin huomaamaan, ettei porukka mitään pääsiäisaskarteluja tehnytkään. Ei innostanut keltaiset paperinarut, tiput, fanttilangasta tehty rairuoho eikä juuri keltaiset puuvillalangatkaan. Ei siltikään, vaikka nyt pääsiäinen kestää kauemmin kuin viime joulu!

Noh, hyvin pian puramme pois pääsiäisen ja tilalle tulee juhlallinen näyteikkuna. Uusikaupunki nimittäin juhlii 400 vuotista historiaansa ja ensi viikolla - tai oikeastaan koko viikko - on yhtä juhlaa.






  Hauskaa pääsiäistä kaikille lukijoilleni!
Pellavasydämen Mervi







1 kommentti:

  1. Sulla on samoja tipuja joita on myös minun blogissani. Otin ne esiin tänä pääsiäisenä, olen aikoja sitten niitä tehnyt. Ovat olleet monet vuodet tuolla yläkerran varastossa.
    Pääsiäinen on lyhyt, pian tosiaan pitää panna koristeet pois.
    Sen takia en ole paljon koristellut kotia, mutta tänä pääsiäisenä iski kummallinen koristelu vimma.
    Hain vanhat koristeet esiin ja muutaman uuden ostin. Jos et ole lukenut postauksiani pääsiäisestä, käyhän vilkaisemassa !
    Toi hermokipu on hirveetä, sitä itse olen kokenut myöskin. Harmi kun mikään asento ei oikein ole hyvä. Mulle taas tää olkkarin tuoli on paras, pidän läppäriä sylissä.

    VastaaPoista