maanantai 8. toukokuuta 2017

Askartelua ja ajatuksia

Tänään minulla on ollut sellainen "elämä hallinnassa" -päivä. Ehkä vähän liian vahvasti ilmaistu, mutta tarkoitan sellaista hyvää, rauhallista mieltä, kun suurinpiirtein on hommat hanskassa. Yrittäjän elämä lipsahtaa helposti kaaokseksi, kun työtä on liikaa, muistettavaa liikaa ja aikaa liian vähän.

Kuinka monta kivaa askaretta sitä siirtääkään sinne "sittenjoskuskunonaikaa". Harvoin sitä tulee.

Nyt, kun putiikissa on puhaltanut uudet tuulet, on kiva keksiä vielä jotain uutta.

Ennen tätä ilmeen uudistamista putiikissa oli ahdistavaa: tavaraa aivan liikaa, kaikki paikat täynnä, tunkkaista ja epäjärjestystä. Jo ennen kuin tähän "puhdistukseen" ryhdyttiin, mietin, että onko jotain karsittavaa. Suostuin miettimään, että onko valikoima turhan runsas. Eikö olekin jonkun verran tuotteita, jotka eivät myy oikeastaan ollenkaan? Tein karkean periaatepäätöksen, että karsin valmiiden tuotteiden määrää ja lisään käsityötarvikkeita. Jonkun verran yksittäistuotteita laitettiin alennusmyyntiin. (Jälkeenpäin huomasin kylläkin, etteivät tehneet kauppansa edes alle puolen hinnan. Mitä se kertoo?)

Yksi tuoteryhmä, joka saa lähteä, on kortit. Minulla oli kokonainen lattialla seisova korttiteline myymälässä ja toinen varastossa. Kun napsin siitä kortit pois, ne mahtuivat oikein hyvin pariin laatikkoon. Lattiatilaa vapautui, samoin varastoon tuli kaivattua lisätilaa.



Minulle on kehittynyt kummallinen asennoituminen huonosti kauppansa tekeviin tuotteisiin. Sijoitan ne yleensä piiloon tai hyllyn perälle ajatuksella "ei niitä kukaan kuitenkaan osta". Ihan hassua.
Nyt päätin rykäistä näiden viimeisten käsin tehtyjen korttien kanssa.

Ensin ripottelin muutamia aihepiirejä koskevia kortteja eri puolille myymälää.




Sain heti huomata tuloksen. Välittömästi myin kortin, joka oli näin laitettu ESILLE. Loput kortit jätin laatikkoon, mutta päätin tehdä niille välilehdet, jotta eri aihepiirit erottuisivat.

Ensin etsin pahvin. Totesin sen liian pliisuksi ja innostuin vähän "koristelemaan" sitä. En jaksanut sentään lähteä leikkuria hakemaan, mutta muistin, että minullahan on kuviosakset. Aika pölyiset olivat, kun ei ole vuosiin käytetty.





 Pitkästä aikaa pääsivät käyttöön myös hienot metallitussit. Valitsin kultaisen.



Nyt meillä on kortit mielestäni aika hienosti esillä. Voihan se olla, että joudun pyörtämään päätökseni, ettei kortteja enää myytäisi....


Jollekin toiselle tämä olisi ihan peace of cake, muttei minulle. Yleensä menen sieltä, missä aita on matalin ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Tämä oli lähes ylivoimainen suoritus. (Korttien tekeminen on ihan nounou) Ja tarvikkeet jäivät kyllä odottamaan huomista avustajaa, joka näppärästi käy ne laittamassa paikoilleen.

Olen muuten oppinut siihen, että kaikki tavarat pitää olla aina samassa paikassa. Ihmeellisen hyvin nimittäin osaan ohjata avustajaa hakemaan esim. vasaraa: "Se on sähkökaapin vasemman puoleisen hyllyn ylätasolla".... Tai viemään nahkapalat paikoilleen: "Lankahuoneen keskilattiahyllyn ikkunan puolella keskimmäisellä hyllyllä. Sillai.

Pellavasydämen Mervi

1 kommentti:

  1. Minulla täällä kotona tahtoo olla sama vika, tavarat=koristeet/kukat aina samaan paikkaan.
    Mistähän tollanen johtuu ??
    Kivasti olit pannut kortit esille, noin ne näkyvät selvästi.

    VastaaPoista