lauantai 29. syyskuuta 2018

Valotaulun valmistus

Asiakas tilasi meiltä pienen ja vähän huonon lehtikuvan perusteella valotaulun. Kuvasta ei erottunut tekotapa - vain se, että materiaalina oli ehkä paperinaru ja taulussa oli valopisteet. En missään tapauksessa olisi alkanut tehdä valoryijyä, siihen menee kovasti aikaa ja on kokemukseni mukaan tosi työläs. Sen sijaan päätin toteuttaa tilauksen toisella tavalla, jota en ole aiemmin kokeillut.

Kesäiseltä iltatorilta löysin juuri sopivan kokoisen taulun. Ehkä kovin homma - ja ikävin - oli irroittaa puukehyksistä niitit. Onneksi apunani oli avustaja.




 Arvasin, että seuraava työvaihe on kovin suttaava, mutta todellisuudessa se oli vieläkin hankalampi. Yritimme suojata ympäristön muovilla.



Muovikeppuun laitettiin liimavesiseos valmiiksi. Sitä, kuinka paljon liimaa tarvitaan, on hankala arvioida ja mekin jouduimme tekemään pari kertaa lisää liuosta, johon tuli puolet vettä ja puolet Eri-Keeperiä.

Paperinaru on hyvä laittaa ensin kerälle, sillä  vyyhdiltä otettaessa se menee takuuvarmasti sotkuun. Kastelimme aina pätkän narua ja se kiedottiin kehysten ympäri sikinsokin. Kahdet käsiparit ei riittänyt, vaan piti pyytää vielä Arjakin avuksi. Litimärkää narua ei ole hyvä käsitellä, vaan siitä kannattaa vetää ylimääräinen liuos pois.


 Sitten vaan taiteilemaan!

On makuasia, kuinka paljon narua haluaa ja haluaako ne järjestykseen vai sekaisin.

Päivän pari taulu kuivahti, muutaman kerran käännettiin, että reunatkin kuivuivat. Kun teos on tarpeeksi tiuha, pikkulamput pysyvät kiinni työssä ilman mitään kiinnittämisiä. Näin me teimme. Valoja olisi ehkä voinut olla enemmänkin, mutta kun valmiina oli 20 lampun sarja, niin käytimme sen.




Yksi moka tässä tapahtui. En älynnyt taulun "sielunelämää" vaan poistin pienet puupalikat kulmista. Hmm.... Varsinkin, kun paine tulee tässä tapauksessa epätasaisesti, veti paperinaru kehykset hiukan vinoon, mutta haittaakse? Asiakkaan toivomuksena oli mahdollisimman krouvit kehykset, niin saahan ne sitten olla vähän vinotkin? Kovasti oli tyytyväinen hän ja mielellään maksoi 50 euroa.

Hieno tuli. Hämärässä varsinkin näyttävä.

Pellavasydämen Mervi






2 kommenttia:

  1. Tuo tosi nätti valotaulu. Mun parturillani on ton tyylinen, ihailen sitä joka kerta kun käyn siellä.

    VastaaPoista
  2. Tuo on nätti, kehyksien kierous ei haittaa! Ainahan ne taulutkin tahtoo seinällä menneä vinoon.

    VastaaPoista