perjantai 5. helmikuuta 2016

Arvokas asiakastyö

Tänään minun huomaani uskottiin hieno, vanha käsityö. Olen otettu luottamuksesta, jota minulle osoitettiin. Museossa olen nähnyt tällaisia vanhoja huopakankaisia (= villakankaisia) pöytäliinoja. Nimeä en tälle tiedä tai muista, enkä  googlettamalla löytänyt vastaavia. Rekipeitto on kuitenkin samantyyppinen materiaaliltaan ja kirjailuiltaan. Tämä liina on keskeneräinen, sen reunat ovat huolittelemattomat.

Pöytäliinaksi siis tämän arvelen tarkoitetun, koska kirjailu on samanlainen, kuin muissakin pöytäliinoissa - reunoilla ja erityisesti nurkissa. Työ on tehty erittäin taitavasti, sillä nurjalta puolelta liina on lähes yhtä kaunis, ei pääteltyjä lankoja, solmuista puhumattakaan.

Kuvasin liinan omalla pöydälläni, väriä en kylläkään saanut pikkukamerallani vangituksi oikein. Näissäkin kuvissa vihreä näkyy kahdenlaisena. Oikeasti kangas on syvän tumman vihreä ja kuviointi tummanpunaista, oranssia ja korallinväriä.



Tässä kuvassa on aivan väärän sävyinen vihreä
Tässä nurjapuoli

työssä on käytetty erityyppisiä lankoja

Asiakas oli huomannut työssä muutaman pienen reiän. Tässäpä meikäläisen "ammattitaito" joutuu koetukselle - miten hyvin osaan nuo TAIDEPARSIA.

Harkittavakseni jätettiin myös nuo reunat. Asiakas ajatteli pelkästään käännettävän päärmeet. Itse ajattelin, että joku nauha saattaisi sopia, mutta mistä sellaisen löytää? 

Onpa jälleen haastetta ja mahdollisuus oppia uutta!

Mielellään lukisin teidän tietojanne tällaisesta liinasta ja kokemuksia parsimisesta. Neuvot ovat myös arvokkaita. Miten sinä laittaisit kankaan reunat, jotka ovat siis aivan sellaisenaan, huolittelemattomat?

Pellavasydämen Mervi

3 kommenttia:

  1. Kyllä on upea, kerrassaan hieno.Oletko nähnyt kirjaa " Villakirjontaa kotien kätköistä" Kirjoittajina Helena Honka-Hallila ja Maija Uusitalo? Siinä on vanhoja upeita malleja Turun, Salon ja Halikon museoista. Jos et ole nähnyt, kannattaa tutustua. t. elina

    VastaaPoista
  2. Hei pohjoisesta!

    Sain tätini jäämistöstä yli 25 vuotta sitten samantyyppisen keskeneräisen liinan. Se oli jäänyt kesken kai jo ennen sotaa, siis alkuaan 1930-luvun lopulla.

    Kangas on tummemmanvihreää kuin tuossa kuvassa oleva, villakangasta eli verkaa. Mallipiirrokset näkyivät vielä hämärästi, joten pystyin täydentämään loput kuviot. Ihan samaa lankaa en tietenkään löytänyt. Reunat jätin silleen, koska purkautumisen vaaraa ei ole.

    Tuota kirjaa en tunne, mutta samantyyppisiä olen nähnyt esimerkiksi antiikkimesuilla yms. myynnissä. Joihinkin on reunaan laitettu hapsut. - Valitettavadti minulle ei ole liinasta kunnon kuvaa.

    Ihana liina tuokin

    VastaaPoista
  3. vau,haastetta kerrakseen :) Todella upea liina ja taidolla tehty..

    VastaaPoista