Intohimona käsityöt

torstai 14. tammikuuta 2016

Metsätonttu tai kotitonttu?

Joulun aikoihin eräs asiakkaistani toi minulle lahjaksi huovuttamansa tontun. 
Tämä on joulutonttu lahjapuuhissaan:




Olin jo pakannut tämän jouluisen tontun odottamaan uutta joulua, kun putiikkiin tuli asiakas, joka etsi kotitonttua. Sattumoisin sitten kaivoin tämän näytille ja asiakas tietysti ihastui!
 Hän halusi kylläkin erivärisen.

Aika hauska tuli tästäkin.
Tulee kuulemma lahjaksi 80-vuotiaalle sisarelleen ja sijoitetaan kesämökille.
 






 Nämä "rumat" tikkaat on talon kellarista löytyneet ja sittemmin yläkertaan siirretty. Putiikkiin ne eivät oikein mahtuneet ja odottelevat nyt minun konttorissani loppusijoituspaikkaa. Toisaalta tämän tästä pitää kiivetä ylähyllyiltä jotain ottamaan, joten ovat ihan tarpeellisetkin.

Ja aivan mainion kuvauspaikan sain tästä. Vaaleaa verhoa vasten on hyvä kuvata tuotteita.


Lisää erinimisiä tonttuja saisi, kun vaihtelisi tuota rekvisiittaa, mitä tonttu käsissään pitelee. Olisi aika hauska tehdä poikatonttu, jolla olisi kirves tai saha ja polttopuita käsissään. Tai pieni kattila tai...

Käytin tähän työhön Fritidsgarn -lankaa.Tonttu valmistetaan neulomalla tuollainen suippo pötkö ja se huovutetaan pesukoneessa.
Kädet tehdään myös yhtenä pötkönä ja liitetään vartaloon huovuttamisen jälkeen.
Nenä neulotaan erikseen ja kiinitetään ennen huovuttamista.
Hauskin vaihe on tietysti tuo somistaminen: silmät, hiukset, essu, sukankudin...
Täytin tontun vanulla ja istutin sen puupyörylän päälle. Pyörylän halkaisija on 10 cm, korkeus 1cm ja kiinnitin sen kuumaliimala "hameen" helmoihin. 

Pellavasydämen Mervi






keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kaunista ja hyödyllistä

Tänään vessaa pestessäni havaitsin, että en ole kaikkia ostoksiani esitellytkään. Pienenpieni, mutta kaunis ja tarpeellinen on saippua-alusta, jonka ostin käsityömessuilta Tampereelta. Se on keramiikkaa ja harmaana sen ostin, mutta kyllä se ennemminkin vihertävältä näyttää.


Pitsivaihe on elämässäni ollutta ja mennyttä, mutta pieninä annoksina kelpaa. Toisekseen käytän yleensä nestesaippuaa, mutta kun muutossa löytyi paljon palasaippuoita, toki nuukana ihmisenä käytän ne loppuun.


Sitten on toinen "hankinta" joka ei ole kaunis mistään paikasta, mutta sitäkin hyödyllisempi. Eikä tämä ole edes oma, vaan lainassa. Koska olen lonkkavammainen, tavallisen korkuisen pöntön käyttäminen on tuskaa. Remontissa meille hankittiinkin siis korotettu pönttö, mutta sen lisäksi tarvitsen  vielä käsinojat. Tämä hökötys on lainassa terveyskeskuksen apuvälinelaanamosta ja saan pitää sitä vaikka lopun ikääni.

Suosittelen tällaista jokaiselle, jolla on hankaluuksia istuutumisessa tai ylösnousemisessa! Moni mummo ja pappakin hyötyisi korotuksesta, mutta aina ei tiedetä tai kehdata kysellä. Helpottaa elämää kummasti.



Aiemmin meillä oli varapaperirullat virkatussa telineessä, mutta se on nykyisellään vääränvärinen ja sitäpaitsi pitsinen, joten jouti pois. Kekkasin nämä autonrengasmateriaalista valmistetut kierrätyskorit, joille ei aiemmin ole paikkaa löytynyt. Nyt tämä yksi ainakin pääsi käyttöön. Aivan oiva tässä tarkoituksessa: kosteuden kestävä ja pestävä.


Näin se menee: kauneudesta joutuu välillä tinkimään, mutta toisaalta sitä voi viljellä hyvinkin pienissä yksityiskohdissa.

Mervi

Tahtoo lisää valoa

Varsinkin nyt joulun aikaan kärsin liian heikosta valaistuksesta. Yllätys, yllätys, putiikin ikkunaseinä on kaikkein pimein alue. Kun siirsimme villasukat sinne ja kun villasukkia kaikkein eniten lahjoiksi etsittiin, jouduin tämän tästä valittelemaan asiakkaillekkin huonoa näkyvyyttä.

Nyt sain asiasta tarpeekseni. Oikein niin kunnolla, että ryhdyin valittamisesta tekoihin.

Soitin sähkömiehelle, joka oli meillä töissä kotia remontoimassa. Mukava poika olikin. Tuli samantein - illalla - katsomaan tilannetta.

Itselläni oli vanhanaikainen ajatus kahdesta loistevalaisimesta ikkunoiden yläpuolelle kattoon. No, se ajatus hylättiin. Monen vaihtoehdon kautta päädyimme yhteisymmärrykseen pienistä plafondeista. Eipä me olisi itse sellaista tulleet edes ajatelleeksi, mutta asiantuntijalla oli paljon laajempi ymmärrys asiasta.

Alunperin tilassa oli vain kolme seinävalaisinta:

Lisää kuvateksti

Vaikuttaa siltä, että tumma puupaneloitu katto imee kaiken valon. Nuo lisätyt lamput ovat teholtaan kovin heikot ja lisäksi niistä on yleensä suurin osa pimeinä. Eikä ne ole kauniitkaan...

Sähkömies muisti plafondit, jotka hän oli laittanut meidän kodinhoitohuoneeseen. Ne ovatkin hyvin tehokkaat - ainakin näin pienessä tilassa.





Tämä viimeisen kuvan lamppu sopisi muotokielensä puolesta yhteen seinälamppujen kanssa. Nyt viimeisin ajatus on, että laitetaan tällaiset ja jos näyttää, että keskelle ei riitä valaistustehoa, lisätään sinne vielä kolmas lamppu.

Vähän arveluttaa, että riittääkö näin pienestä lampusta tehoa valaisemaan iso myymälätila, mutta luotan ammattilaiseen.

Pellavasydämen Mervi

tiistai 5. tammikuuta 2016

Huovutuksella lämmintä

Suunnittelen "näyttelyä" huovuttamisesta. Näyteikkuna onkin jo sitä varten somistettu. Olen koonnut ohjeita ja valmistanut näytekappaleita. Tällä kertaa kyseessä pesukonehuovutus.

Valmistin kahdet lapaset ja yhdet vauvan tossut. Huovutin kustakin parista toisen. Näin pääsee hyvin käsitykseen siitä, kuinka paljon neule kutistuu pesukoneessa pesten. Lankana näissä on  Fritidsgarn, huopuva, 100 % villa.




 
Tässä viimeisessä tossussa olen käyttänyt lankana Tekstiiliteollisuuden Sagaa. Molemmille langoilla sopii samat ohjeet, mutta Saga huopuu jo 40 asteessa, kun taas Fritidsgarn täytyy pestä 60 asteessa.


Pellavasydämen Mervi










maanantai 4. tammikuuta 2016

Kulissien takana

Tänään putiikki on kiinni ja minulla muka vapaapäivä. Olen kuitenkin kuulolla, jos joku soittaa ovikelloa, menen avaamaan ja palvelemaan asiakasta.

Tänään teen myös paperitöitä. Että inhoan niitä! Viime  vuoden alussa siirryin käsinkirjoitetuista kuiteista käyttämään kassakonetta ja voi hyvänen aika, miten paljon selvitettävää siihen liittyy! Tammikuu meni ihan harjoitteluksi. Haron hiuksiani tuntikaupalla päästäkseni selvyyteen, mitä on tapahtunut. Olen levittänyt paperit sekä keittiön että olohuoneen pöydille.

Minä siis teen vaan alkuselvittelyt, varsinainen kirjanpito tehdään koneellisesti ammatti-ihmisen toimesta. (Ärsyttävä ilmaus "jonkun toimesta".) Eli siis mieheni tekee Pellavasydämen kirjanpidon. Ja se on pilkuntarkkaa hommaa se!


Tänään teen myös rästiin jääneitä korjausompeluita. Aika monta vetoketjua odottaa vaihtamista.

Kirjoitin pitkästä aikaa verotusblogiini postauksen verotuksen toimittamisesta
otsikolla Tuliko mätkyjä?

Pellavasydämen Mervi

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Hrrrr....

Ulkona on kylmää, mutta ei se mua haittaa. Saan olla sisällä - töihinkin pääsen sisäkautta. 
Mutta kun minä en tarkene täällä sisälläkään....

Kerran jo valitin tästä asiasta ja silloin kuvittelin syyn löytyvän kilpirauhaslääkityksen puutteesta. Jos niin oli, niin nyt on kyse liian pienestä lääkityksestä. Otan kyllä säännöllisesti kaksi pilleriä, mutta ehkä pitäisi suurentaa annosta. Lääkärille siis!

Lapsuuskodissani käytiin säännöllisesti ankaraa riitaa siitä, että pitääkö pukea laamapaita ylle. Vieläkin - yli viisikymppisenä - muistan tuon fiiliksen. Tietysti minä aina hävisin sen taistelun. 
En ole vieläkään varma, olisiko siitä kannattanut meteli nostaa.

Viime vuoden aikana olen oppinut rakastamaan lämpimiä alusvaatteita. Koskaan ennen en ole tarvinnut aluspaitaa enkä kaivannut mitään pitkien housujen alle. Paitsi nyt. 
Ei muuten olekaan helppo löytää villaisia alusvaatteita. Netistä tilasin TamSilkistä. 
Lisähaastetta saa, kun etsii tarpeeksi pitkää paitaa, joka ei ensipesussa muuttuisi napapaidaksi.

Tänä aamuna ulkona on reilu 7 astetta pakkasta ja meillä sisällä yli 20, joten ei pitäisi olla kylmä.


Minun ruumiini ei vaan taida välittää lämpömittarista. Kylmä on. 
Puin siis ylle mahdollisimman lämpimästi, hianot pitsikalsarit trikoohousujen alle:


Jalassa on erittäin mukavat bambupolvisukat ja nätit huopatossukat.
Ja sitten se "laamapaita" - nyttemmin välttämätön ja mieleinen:
 

Huomaatteko muuten uudet prillini? 
Ne on kylläkin kympin lasit Tokmannilta. En ole varma, tykkäänkö...

Vaikka nyt on olo lämmin ja itse asiassa väritkin sointuvat yhteen - jotenkin vaan olo tuntuu sekundalta, miksiköhän?


Mites on, löytyykö ketään muuta vilukissaa? Enkä minä sitä ihmettele, jos laiha ihminen palelee, mutta että tällainen ylimääräisillä lisäpattereilla varustettu....

Tässäpä yksi parhaista aluspaidoista:




Millaisia ajatuksia herätti näin henkilökohtainen, lähes intiimi postaus? Tätä aihetta olen pohtinut viime päivinä ja tulen siitä (ehkä seuraavaksi?) kirjoittamaan.

Mervi
ps. huomaatko, että käytän kahta erilaista allekirjoitusta
- Mervi   henkilökohtaisissa postauksissa
- Pellavasydämen Mervi   kun kyseessä on puotiin liittyvät asiat









perjantai 1. tammikuuta 2016

Valkoisin kukkasin

Sain työkaveriltani Pirkolta kauniin kukkakimpun. Valkoisia tulppaaneja ja jotain punaista harsokukkaa. Pirkko tekee yleensä kimput itse luonnonkukista ja tästäkin kimpusta hän oli sitä mieltä, että olisi itse halunnut sitoa.... Mutta kaunis tämä on.

Ensin pidin kimppua putiikissa, sitten siirsin sen kotiin. Sielläkin kukkia on ihasteltu monessa paikassa - missä milloinkin on parhaiten tilaa. Keittiössä tietenkin, koska siellä eniten ollaan.







Tämän kimpun myötä toivottelen kaikille lukijoille oikein hyvää vuotta 2016 - mitä se sitten itsekullekin tarkoittaakin!

Olettekohan huomanneet, että minä olen huono toivottelija? Huomasin putiikissakin joulun alla, että ASIAKKAAT toivottelivat hyvää joulua ja me Pirkon kanssa kiittelimme. Täällä blogissakin jätän toivotukset väliin, vaikka sydämestäni tietysti toivonkin kaikkea hyvää...

Toinen asia, minkä jätän väliin, on menneen vuoden kertaukset. Ehkä se on minun pieni protestini. Kun kaikki muut, niin minä en...

Mervi