sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Ja taas meitä on monta ja yksi peitto

Tällä viikolla Pellavasydämessä aloitti  uuden harjoittelujakson Tanja, joka on kotoisin Bulgariasta. Hän opettelee suomen kieltä, mutta suorittaa myös myyjän kurssia. Työssä harjoittelu kestää kolme viikkoa. Tanja varmaankin tykkää meistä, kun halusi tulla uudelleen samaan paikkaan!

Tanjalta opimme paljon uutta. Ensinnäkin hänen kotimaansa tapoja, ruokia ja käsityötapoja. Isoäiti on opettanut Tanjalla "kummallisen" tavan neuloa ja sitä sitten ihmettelemme yhdessä asiakkaiden kanssa.


Lanka kulkee niskan kautta ja erikoisella tavalla sitä kierretään myös sormen  ympärille.
Tanja on nopea oppimaan ja hänellä on hyvä muisti - ainut hyvämuistinen meistä - ja sen kyllä huomaa käytännössä. Lisäksi Tanjalta käy helposti opetella uusia työtapoja netistä ja Youtubesta. Pelkästään kuvaa katsomalla hän opetteli intialaisen peukalon ja se on muuten tosi hyvä malli.

Koska kielitaitonsa on vielä keskeneräinen, Tanja ei kovasti mieli asiakaspalveluun. Kaikkein mieluiten hän istuskelee vähän syrjässä ja kutoo tai virkkaa. Samalla hän kuuntelee intensiivisesti ja yrittää saada selvää meidän ukilaisesta murteesta, joka on lyhyttä ja nopeaa. Kuulemma noin puolet hän ymmärtää, jos me Arjan kanssa vilkkaasti keskustelemme. Tanja haluaa puhua virheetöntä kieltä, joten tahti ei ole kovin nopea. Mutta koko ajan huomaamme edistystä!

Tässä on Tanjan virkkaama kaunis vauvanpeitto. Mitoitukseltaan suunniteltu vaunuihin.


Tämä erikokoisista neliöistä virkattu peitto on Pellavasydämessä myytävänä, hinta 50 euroa.

Yhtä (siis AINAKIN yhtä) asiaa Tanja ihmettelee: "Miksi aina harmaata?" Pyysin häntä neulomaan tytölle lapaset - harmaat. Ja että VAUVALLEKIN harmaa peitto, miksi ihmeessä? Nii-ih, sanos muuta. Mutta kun se on nyt IN. Kaikki nuoret äidit haluavat vauvalleen harmaata.

Pellavasydämen Mervi

5 kommenttia:

  1. Heh, harmaata - tosiaan, sitä on. Se on hyvä perusväri ja sitä näyttää olevan vaatekaupoissakin nyt kovin runsaasti tarjolla. Jos minulla olisi vauva, minäkin pukisin hänet luonnonväreihin - harmaaseen, ruskeaan, vihreään. Vaihtelun vuoksi keltaiseen tai oranssiin, mutta ei ainakaan äklön vaaleanpunaiseen tai -siniseen. Aika tylsää, vauvalle varmaan tulisi traumoja ;-)
    Onpa ihanaa, että Tanja saa olla teillä oppimassa ja myös opettamassa kaikenlaista. Siinä raksuttavat aivot kovaa vauhtia, kun opettelee kieltä, vieläpä murrealueella. Ja samalla hänellä riittää aivokapasiteettia vielä opetella kaikenlaista muutakin! Mutta kun tykkää ja viihtyy, silloin on helppo olla ja oppia. Ihana juttu oli tämä :-) Paljon onnea ja menestystä Tanjalle!

    VastaaPoista
  2. Mutta kyllä toi harmaa on kaunis väri, ihana toi peitto. Enpä ole nähnyt langan menevän niskan takaa.

    VastaaPoista
  3. Vau mikä lankalenkki! Tuossa langankireys pysyy varmaan helpommin samana?

    Tanjan tavoin minäkin ihmettelen harmautta ja vähiä värejä. Meillä lapsiparat ovat päästä varpaisiin voimakkaissa väreissä - kuten myös minä ja meidän koti. :D

    VastaaPoista