Intohimona käsityöt

perjantai 25. tammikuuta 2013

Badhairday

Olen viime aikoina kärsinyt ulkomuotokriisistä. No jaa, monestakin syystä, mutta eniten laittamattomien hiusteni vuoksi. Tiedättekö sen periksiantamisen hetken, kun ei välitäkään yhtään, vaan lähtee kodista ulos katsomatta peiliin? Seuraavana aamuna onkin jo vähän helpompaa ja viikon kuluttua välinpitämättömyydestä onkin jo tullut tapa.

Tämän alustuksen jälkeen arvaattekin, miksi näissä kuvissa puotipuksulla on hattu päässä - kylläkin vain kuvausta varten...

Tässä on Pellavasydämen asiakastiski.
 Tuossa etuvasemmalla on yksi uusista ideoistani. Riihimäen lasipurkki on päällystetty pellavalangasta virkatulla pussukalla. Purkissa palaa kynttilä turvallisesti ja tasaisesti. Ja käsissäni on keskeneräinen virkkaus - mustasta oikein ohuesta matonkuteesta teen toisen samanlaisen lyhdyn.
 

 Näin hurjia kuvia (kts. alla) ei moni kehtaakaan julkisesti esitellä! Tässä tunnelmia viime perjantailta. Oli hiljainen päivä ja vietimme sen Mervin kanssa lähes kokonaan työhuoneessa paikkoja järjestellen. Tai siis se tarkoittaa sitä, että minä istun ja Mervi tekee. Osa tavaroista oli vielä muuton jäljiltä koskemattomina laatikoissaan. Kaikenlaista pöhköä sitä onkin tullut säästettyä...
- hiippamyssyn tarina on monen vuoden takaa, kun rouva tilasi tehtaanjohtajalle yömyssyn. Tämä on harjoituskappale. Mukava päässä, muttei kovin tyylikäs.
- Käytetyt korvaläpät olen säästänyt sitä varten, että jospa joskus kokeilisin sellaisten päällystämistä, no ei ole tullut ruvettua...
- Kynsikkäät eivät ole tehneet kauppansa, joten ne oli heitetty sivuun.
- tuo valkoinen kädessäni on nukenraato - ilman hiuksia, kasvoja ja vaatteita. Arvatkaapa vain kuinka monta laatikollista tuossa huoneessa on keskeneräisiä töitä pullollaan.
 
   
Nyt on padhairday päättynyt - tänään olen käynyt parturissa ja päässäni mummokiharat! Jos alkais taas huolehtia ulkonäöstään, ettei tarviis hävetä...

torstai 24. tammikuuta 2013

Pieni yrittäjä isojen joukossa - Haavi auki!

Tänään olikin aikainen herätys, jo klo 7... Olin ilmoittautunut Haavi auki- infotilaisuuteen. Herätessäni noin epätavallisen aikaisin (haluaisin nousta ylös vasta klo 10 paikkeilla) tuli ensimmäiseksi mieleen perua koko lähteminen. Mutta siis menin mukaan.

Moni muukin paikkakunnan yrittäjä oli paikalla. Kaupungin ja yrittäjien yhdessä ideoima koko vuoden mittainen imago-kampanja lanseerataan ihan pian. Mitä kaikkea kampanja sisältää, se on vasta aavistettavissa, mutta ainakin televisiomainontaa, sosiaalisen median (facebook, Twitter, youtube...) hyväksikäyttöä, tapahtumia, kilpailuja ja mitähän kaikkea...



Vaikka tunnenkin itseni - no en kylläkään itseäni, vaan yritykseni - kovin pieneksi isoisten rinnalla, haluan olla mukana. Tässä nimenomaisessa kampanjassa on tarkoituksena oman paikkakunnan esille tuominen. Meillähän on täällä niin paljon: ihana saaristo, puhdas luonto, vireä kulttuuritoiminta, monipuolinen pikkukauppojen tarjonta, ystävällinen palvelu ja vaikka mitä muutakin...

Tällä hetkellä valmiina on facebook-sivusto, käypä tutustumassa ensimmäiseen Camp-tapahtumaan, joka on sellainen "selviytyjät" -tyyppinen kilpailu! klik  ja klik

Yrittäjät puurtavat monesti yksinään ja senkin vuoksi on kiva välillä kokoontua yhteen, suunnitella yhteisiä kampanjoita ja ennen  kaikkea puhaltaa yhteen hiileen. Tottakai se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä, mutta uskon, että tämäkin Haavi auki-ilmiö tuo paljon iloa ja hyötyä Uudellekaupungille, sen asukkaille, yrittäjille ja esim. tänne muuttoa suunnitteleville.

---tässä välissä käväisin parturissa ---nyt on oikein mummokiharat päässä!

Nyt otan pikkupäikkärit ja iltapäivällä suuntaan muiden kirjoittajien kanssa kansalaisopistoon suunnittelemaan elämänkertaa. Mummoutta siis kaikin puolin.

Pellavasydämen Mervi

Niin ja hei! Oletkos jo osallistunut arvontaan? Kannattaa toki, kirjapalkintoa olisi tarjolla. klik

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Pidämme kiinni tekijänoikeuksista!

Esittelin teille huovutetun Lumienkelin ja suunnittelin antavani siihen myös ohjeet. Kysyin kuitenkin ensin Alavuden Taitokeskus Ourasta lupaa. Sain heiltä tällaisen vastauksen:

Mukava kun Lumienkeli tekemispaketti herättää myönteistä kiinnostusta.
Valitettavasti emme kuitenkaan voi antaa lupaa ohjeen jakamiseen. Me
itsekään emme voi antaa / myydä pelkkää ohjetta, vaan ohjeen saa vain
tekemispaketin mukana.

Lumienkeli tekemispaketteja voi tilata Rustoopuori Oy:n nettikaupasta,
rustoopuori@taitoep.net. 


Näinhän sitä vähän uumoiltiinkin. Jokaisella meillä käsityöläisellä ja harrastajallakin on yksinoikeus omiin luomuksiinsa. Tekijällä on  oikeus määrätä, missä myydään ja millä hinnalla. Tämän ohjeen suunnittelija on päättänyt näin ja siihen me tyydymme. 

Toisen kysymyksen esitin Kauhavan Kangas-Aitalle. Heidän nettisivuillaanhan on paljonkin ohjeita. Putiikissani on näytillä useampiakin matontekeleitä. Kysyin puhelimitse, että saako Juhannusruusu-maton ohjetta jakaa ja sain vastaukseksi, että toki saa, sitä vartenhan niitä julkaistaankin! Jatkoin kysymällä, että saako ko. mallilla tehtyä mattoa myydä. Nyt vastaus olikin vähän empivämpi, mutta näin: saa myydä, jos on tehty Kauhavan Kangas-aitan materiaaleista.

Jos tästä pidettäisiin kiinni, niin silloin kaikki ne Juhannusruusu-maton myyjät, jotka tekevät sitä muiden kuin Kangas-Aitan kuteista, tekevät väärin.

Moni naureskelee näille tekijänoikeusasioille ja yrittää kiertää niitä. Toki usein ei olla edes tietoisia tällaisista säännöksistä. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että lakia pitää noudattaa. Kyllä minuakin kirpaisee, kun huomaan omia mallejani kopioidun ja että toinen tienaa sillä, minkä minä olen keksinyt. Ei se voi ollakaan oikein!

Tähän loppuun kuvia omista neulomisistani - pipoja, joiden malli on "omasta päästä",  neuloessa keksitty...





Tästä mallista olen tehnyt monenlaisia versioita
Tämän allaolevan pipon mallineule onkin aika jännä. Viime vuonna yksi asiakas toi tällaisen - sisarensa kaupasta ostaman - pipon ja pyysi tekemään samanlaisen itselleen. Kylläpä kauan sitä pyörittelin ja ihmettelin, että miten se on tehty. Kysäisin käsityönopettajaltakin ja hänen  mielestään se on neulottua patenttia.

En saanut järkeeni edes sitä, mistä päästä työ aloitetaan. Sitten löysin netistä vähän samantyyppisen lippiksen ohjeen ja siitä muuttelemalla sain kuin sainkin suunnilleen mallin mukaista pintaa syntymään. Silmukkamäärät ja varsinainen malli on omani. Tämä vaan on niin harva, että tuuli menee läpi, mutta kun laittaa ainakin alareunaan fleece-vuorin niin onpa lämmin!


Mervi

Pihiyden huippu?

Joku lukijoista kertoi kommentissaan, että entisaikoina on ollut sellainen ammattiryhmä kuin silmukoija. Minä olen sellaista työtä myös tehnyt. Lupasin näyttää miten pihi ihminen korjaa "nailonsukat".

oivoi, just uudet sukat ja heti reikä!


rullalankaa ja silmäneula ja näin se käy....
Lopputuloksen näet vain sinä itse

Kovin pitkiä silmäpakoja ei kyllä kannata korjata...
...eikä tietysti ihan näkyvällä paikalla - tämä vielä menettelee
Eipä tuossa työssä kovin kauan mennyt ja loppujen lopuksi se oli ihan kiva homma telkkaria katsellessa. Nyt minulla on saavillinen (= noin 80 paria) korjattuja sukkia. Tekee rahassa 80 x 3 euroa = 240 euroa säästöä! Eikös kannatakin?
 

Toinen vaihtoehto olisi pitää neula ja lanka aina valmiina. Heti kun pyykistä tulee rikkinäinen sukka, korjaisi sen, niin ei tarvitsisi pitää tällaisia suuria sulkeisia.

Tuo langan väri nyt ei ehkä ihan paras mahdollinen ole.
 Onkos lukijoissa muita pihejä? Missä sinä säästät?

Pellavasydämen Mervi
Eilen oli vapaapäivä, kun olin Tyksissä ja huomennakin on vapaapäivä...mutta nyt valmistaudun lähtemään putiikkiin...



tiistai 22. tammikuuta 2013

Kansalaisopiston opettajana

Lisäys tähän alkuun: Muistattehan arvonnan, joka on menossa (ed. postaus). Siellä on yksi kommentti anonyymiltä, jolla ei ole minkäänlaista nimimerkkiä, joten jos vaikka voittaa, ei ole mitään konstia ilmoittaa! Keksipä joku nimimerkki ja ilmoittaudu uudelleen.



Eilen oli ensimmäinen kurssipäivä kansalaisopiston opettajana. Otin mukaani Pirkon (varamyyjäni) ja huristelimme n. 30 km:n päähän Taivassaloon. Kyseessä on lyhytkurssi, kahtena peräkkäisenä maanantaina. Joskus hamassa nuoruudessani olen opettanut kansalaisopistossa pianonsoittoa, opettamisesta pidän kyllä kovasti.

Tällä tekstillä kurssi ilmoitettiin Vakka-Opiston esitteessä:

MATONKUTEEN MONET
MAHDOLLISUUDET
Trappulan koulu ma 18.00-20.15
Kurssimaksu 10 € 21.1.-28.1.
Käsityöalan yrittäjä Mervi Lamminen
Ilm. 15.1. mennessä
Virkataan sisustuskori ja/tai matto. Sisustuskorilla
luot mukavaa ilmettä kotiisi! Tarvikeluettelon
saa pyydettäessä kansalaisopiston toimistosta,
välineitä ja tarvikkeita voi myös ostaa käytön
mukaan opettajalta. Lyhytkurssi.


Aiheena oli "Matonkuteen monet mahdollisuudet". Esittelin erilaisia trikookuteita ja mitä kaikkea niistä voi virkata. Teimme muutaman alkeisharjoituksen miten koukkua käytetään (sehän on tässä tapauksessa erilaista kuin pitsiä virkatessa) ja minkälaisia silmukoita voidaan käyttää.

Ensi kerralla vien kuteita mennessäni ja kukin aloittaa omaa varsinaista työtään. Jotkut tekevät maton, toiset erilaisia koreja. Valmiiksihan tuollaista työtä ei kahdessa illassa saa, mutta pääsee hiukan alkuun. Kotona sitten tehdään loppuun. Toisaalta tällainen lyhytkurssi on siitä mukavampi, ettei tarvitse koko kevääksi sitoutua joka viikko lähtemään.

Minä, joka en normaalisti pysty edes 5 minuuttia seisomaan, olin nyt jalkojeni päällä koko illan, lähes kolme tuntia!  Toki rasituksen tunsin jo illalla ja tänä aamunakin oli vielä aika kipeät "lulluset" niinkuin enoni muinoin valitti.

Itse menen kansalaisopistoon opiskelemaan torstaina. Ja tätä kirjoittajakurssia jatkuukin sitten koko kevään. Joka torstai joudun siis pyytämään Pirkkoa putiikkiin, kun lähden itse HARRASTAMAAN, Jeeee....! Tykkäään kirjoittamisesta ja olen suunnitellut/haaveillut kirjoittavani omia kokemuksiani muistiin. Tämä kurssi on juuri sellainen: tavallaan elämänkerran kirjoittamista. Tai mistä minä tiedän, torstaina se selviää...

Mervi

Jaa niin, Taivassalossa olisi tarjolla vielä toinenkin kurssi, tällainen:

PUIKOLLA, KOUKULLA
VAI SITTENKIN
PUIKKOKOUKULLA
Trappulan koulu ma 18.00-20.15
Kurssimaksu 10 € 4.2.-11.2.
Käsityöalan yrittäjä Mervi Lamminen
Ilm. 28.1. mennessä

Neuleita toiveiden mukaan. Kerrataan vanhat
ja opitaan aivan uudet työtavat. Virkkaus, neulonta
ja koukkuaminen. Palmikkoa ja pitsiä pipoon,
lapasiin tai huiviin. Tarvikeluettelon saa
pyydettäessä kansalaisopiston toimistosta,
välineitä ja tarvikkeita voi myös ostaa käytön
mukaan opettajalta. Lyhytkurssi.




sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Arvotaan housunpuntti

Hiukan on sellainen harmaa muistikuva jossain tuolla aivojen taka-osassa, että olisin peräti luvannutkin arvonnan, mutta että sellainen olisi vielä toteuttamatta. Siinä vaiheessa, kun sata lukijaa oli luettelossa. (Saga, en ole unohtanut sinua, se tulee kyllä...)

Kävin läpi kirjahyllyä ja löysinkin monta käsityökirjaa, joiden olemassaoloa en edes muistanut. Olen liittynyt Juju-kerhoon ja sieltähän niitä tipahtelee tämän tästä postilaatikkoon. Aina en muista peruuttaa ja sitten en muista palauttaa ja sitten niitä on sellaisiakin kertynyt, joista ei itselle iloa olekaan.

Laitanpa siis "vahingon" kiertämään.

Arvonnan palkintona on kierrätyskirja Olipa kerran housunpuntti.
Kirjassa neuvotaan, miten vanhoista vaatteista voi tuunata uusia juttuja - sisustukseen, lasten vaatteita, kasseja, pussukoita jne. Kirjan alkuperäinen hinta on ollut yli 30 euroa ja se on kovakantinen, iso kirja. Tekijä on Laura Sinikka Wilhelm. Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 2011.

Vaikka tämä ei minuun kolahtanutkaan, voin oikein hyvin kuvitella, että moni muu innostuisi näistä ideoista. Ohjeet ovat selkeät.

Tietysti monilla teistä tämä kirja jo onkin, mutta nythän sen voisi lahjoittaa ystävälle.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 31.1.2013 klo 24.00
Arvonnan säännöt ovat niinkuin useimmissa blogeissa olen nähnyt olevan:

- yhden arvan saa kommentoimalla tähän postaukseen
- kaksi arpaa saa jos on tai liittyy lukijakseni
- kolme arpaa saa linkittämällä kirjan kuvan omaan blogiinsa

Kerrot tietysti kommentissasi, kuinka monella arvalla olet mukana.

Nyt siis joukolla osallistumaan! toivoo Pellavasydämen Mervi

perjantai 18. tammikuuta 2013

Enkelin myöhemmät vaiheet

Näytin jo kuvia huovutetun enkelin alkuvaiheista (klik) ja (klik).

Nyt hän on valmis. En ole ihan varma, tykkäänkö vai en...mitä mieltä sinä olet? Tämä ei ole minun oma mallini, olen ostanut Tampereen Käsityömessuilta valmiin tarvikepaketin. Juuri nyt en muista, minkä firman se oli, mutta kerron sen myöhemmin ohjeiden kera. Täytyy vaan vielä tarkistaa, saanko jakaa ohjetta, joka on toisen tekemä. Missään tapauksessa en saa tätä enkeliä myydä, mutta tässä kuvat teidän iloksenne:





Niin ja kiitos taas kommenteistanne, vaikka joku siellä vähän kirpaisikin... Pellavasydämen Mervi