Ja valikoimat senkun lisääntyy...

Vielä vuosi sitten Pellavasydämen valikoimiin kuului hyvin vähän käsityötarvikkeita, ne mahtuivat hyvin kahteen hyllyyn. Nythän niille on varattu kokonainen iso huone - monta hyllyllistä!

Olenkin kertonut, että koko ajan lisääntyy kyselyjen määrä, milloin mitäkin tarvittaisiin ja minä joudun usein sanomaan eioo. Yksi tällainen vakiokysely koskee ontelokuteita. Vain hyvin suppea värivalikoima, muutama vyyhti on meillä ollut. En itse ole mitenkään kovin ihastunut niihin, vaan valitsen mieluummin tavallisen trikookuteen. Silloin tällöin saan asiakkaankin "käännytettyä", mutta moni lähtee edelleen etsimään ontelokudetta. Tämä on paljolti sen seurausta, että monet ohjeet (lue: Kauhavan Kangas-Aitan ohjeet) ovat nimenomaan ontelokuteelle.

Toinen isompi asia on pellavalangat. Voisi sitä ihan oikeutetusti kuvitella, että Pellavasydämessä olisi myynnissä hurjasti pellavalankoja. Mutta ei ole ollut.

Tänään sitten tuli kaksi isoa laatikkoa. Sisältö oli ontelokudetta, pellavalankaa ja moppilankaa. Päätin, että alan pikkuhiljaa laajentaa  varastoani noidenkin suuntaan. Taas tarvitsisin teidän apuanne. Olen itse erittäin huono asiantuntija pellavalankojen kanssa, koska en kudo kangaspuissa. Vain muutaman kurssin olen kansalais-opistossa ollut kudontapuolella ja todella  vähän pellavalankaa käyttänyt. En välttämättä pyrkikään TÄYDELLISEEN VALIKOIMAAN, mutta mitä pitää ehdottomasti olla? Mitä eniten käytetään. Rohdinta, aivinaa, mitä vahvuutta, väriä tms. kannattaisi ottaa valikoimiin?

Usein asiakas tarvitsee lankansa juuri nyt, eikä ehdi odottaa, kun kerron että voin kyllä tilata ja lähetys yleensä saapuu jo ylihuomenna. Tänään tein yhdelle asiakkaalle jo lisätilauksen ihan sen mukaan, mitä tukussa myyjä minulle suositteli.

Sitten on sellaisia harvemmin kysyttyjä juttuja, joiden kanssa olen aivan ihmeissäni. Hardangerlankoja, helmilankaa, kirjontalankoja (onks näillä jotain eroa?) himmeliolkia, kipsijauhetta, kynttilänsydäntä, ristipistotöitä, jne....Ymmärrän oikein hyvin, että näitä kaivataan. Tekijät ovat yleensä vanhempaa väkeä, joka ei ole tottunut netistä tilaamaan, vaan oikein hyppysissään hipelöimään. Ja ne värit, eihän niitä voi näkemättä tilata.

Arvaatte, että olen päästäni pyörällä, kun toisaalta mietin, voinko ylipäätään jatkaa putiikin pyörittämistä ja toisaalta koen kovasti tarvetta laajentaa toimintaa. Missä se kristallipallo ja miten sitä luetaan?

ihmettelee Pellavasydämen Mervi
no  mutta huomenna on kiva päivä, kun puretaan nuo laatikot ja muuten muutama muukin laatikko, jotka siirrettiin täältä "kotivarastosta" puotiin....kamera pitää ottaa huomenna messiin!

Hei sinä, joka tilasit virkkuukoukkuja!

Olen hirveän kauhean pahoillani. Joku oli blogistani löytänyt metalliset virkkuukoukut ja soitti ja tilasi kolme itselleen. Olin jotain muuta tekemässä, kirjoitin osoitteen muistiin, mutta nyt olen sen hukannut. En muista edes sitä, missä olin silloin puhelimen soidessa, mutta olen etsinyt kaikki paikat, enkä löydä mistään tuota muistiinpanoa.

Jos siis näet tämän - sinä, joka olet ihmetellyt kumman hidasta toimitusta - ottaisitko uudelleen yhteyttä. Lupaan laittaa koukut ihan heti tulemaan. Ja anteeksi.

Mervi

Millä saisin valoa ikkunaan?

Olipa kiva, kun otitte taas kantaa pohdintoihini. Siis näyteikkunan somistukseen. Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että käsityöliikkeeseen kuuluu käsityöt myös ikkunaan, mutta kun tässä tapauksessa ongelmana on valaistus.

Tuo ikkuna, josta viime postauksessa kerroin, näyttää aivan mustalta jopa päivällä, puhumattakaan illasta. Siinä mielessä sitä on turhauttavaa somistaa, kun ei mikään erotu ja kun sitä vielä katsotaan melkein kohtisuoraan ylöspäin, niin mikään ei näytä miltään. Miten olisi viisainta valaista tuo ikkuna?

Huomenna on vapaapäivä ja taidanpa aloittaa sen tutkimalla Tarjoustalon valaistusvaihtoehdot. Puolen päivän aikaan tulee pikku-Mervi meille töihin. Koska osa putiikin varastosta on meillä kotona ja juuri nyt ovat pitkin ja poikin työhuonetta, niin yhden puolikkaan työpäivän (siis sen minun vapaapäiväni) käytämme tämän huoneen siivoamiseen (lue: raivaamiseen).

Kun tämä saadaan tehtyä, meillä onkin tosi siistiä, melkein kuin jouluna. Ja tiedättekö mitä, nyt onkin PYSYNYT PAIKAT SIISTINÄ! Arvaattekin varmaan, minkä vuoksi. Juu-u just niin - en ole tehnyt yhtään mitään. Kyllähän kaikki pysyy tiptop, kun ei TEE mitään.

Juuri äsken kuuntelin kympin uutisissa jostain tutkimuksesta, minkä mukaan suomalaiset kokevat arkensa RASITTAVAKSI. Siis arki on rasittavaa....! Mitäs arjen sitten kuuluisi olla? Ehkä ylireagoin tuohon ajatukseen, kun olimme juuri ennen sitä katselleet "Täällä pohjantähden alla" nauhalta ja jäin miettimään, miten hirvittävän raskasta ihmisten elämä oli mm. sota-aikaan. Sitä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, jos nykypäivän ihminen valittaa, että arki on rasittavaa.

Helppo mun on sanoa ja toisia moittia. Olen ollut koko päivän yökkäri päällä. Vähän väliä ilmoitin meneväni "lukemaan kirjaa, mutta ehkä saattaa tulla unikin..." Ei ole ollut tänään rasittavaa, mutta nyt ei olekaan arkipäivä.

Sallitteko teipit ikkunaan?

En olisi vähän aikaa sitten uskonut edes miettiväni tällaista. Ajatusketju lähti siitä, kun Lissu-harjoittelijani käveli Pellavasydämen torille päin suuntautuvien ikkunoiden alta ja kertoi, että siellä oleva lamppu näyttää hassulta. Ikkuna on niin korkealla, että katselija näkee lampusta suoraan alhaalta ylöspäin, eli sen varjostimen sisuksen.

Aloin miettiä koko ikkunan somistusta erilailla. Se on todella niin korkealla, ettei oikein mikään näytä hyvältä. Miettiessäni eri vaihtoehtoja ajoin ATK-liikkeen ohi. Koska tuollaisessa liikkeessä ei näyteikkunoihin ole oikein mitään kivaa laitettavaa, ikkunat on täytetty mainosteipeillä.

Uskallanko edes sanoa, mitä ajattelin? ------Mitä jos minäkin laittaisin tuohon kaikkein korkeimmalla olevaan ikkunaan teipit? Hui.... Selkeä teksti, esim. mitä Pellavasydämestä on saatavilla. Voiks niin tehdä, vai onko se liian kylmää ja kalseaa? Siis tietysti vain tuohon YHTEEN IKKUNAAN.

Kattokaa nyt näitä ikkunoita! Ongelmallisin on tuo oikeanpuoleisin ikkuna.

Tämän kuvan jälkeen on ripustettu banderolli

Tämän kuvan jälkeen banderolli on kiinnitetty kunnolla

Tästä viimeisestä kuvasta saatte ehkä kuvan siitä, mitä ohikulkija noista ikkunoista näkee

 
No, sitten jos te ette anna lupaa niihin teippeihin, niin sitten pitää ajatella  valaistusta. Tällä hetkellä ikkunalla on todellakin vain tavallinen pöytälamppu. Onko kellään kokemusta sellaisista tavarataloista saatavista led-valoletkuista taimiksiniitäsanotaan? Jos sellaiset kiinnittäisi ikkunan ympäri tai molemmille sivuille. Vai pitääkö tilata oikein sähköliike laittaman kunnon kohdevalot? Hätätapauksessa voisi tietysti auttaa sekin, että pitäisi liikkeessä valot päällä, mutta se kyllä tuntuu sähkölaskussa...

Uuteenkaupunkiin on tulossa mahtava tapahtuma maaliskuun alussa. Lähes tähän paikkaan, mistä nämä kuvat on otettu - eli torille - tulee Hauki-Camp-tapahtuma. Kyseessä on Selvitytyjät-tyyppinen kilpailu, jossa joukkueet majoittuvat torille (kyllä, lumen keskelle, tod.näk!) ja osallistuvat erinäisiin kilpailuihin. Voittajajoukkue saa 5000 euron palkkion!

Jos olisin viisas, miettisin tarkkaan, miten voisin hyödyntää tuon tapahtuman yleisön kiinnostuksen. Olen sentään ihan tapahtumien laidalla!

Naisten ja miesten työt

Naiset usein valittaa, että on ikävä tehdä kotitöitä, kun kukaan ei kuitenkaan noteeraa. Että sitten vasta huomataan, kun hommat on jätetty tekemättä.

Olette varmaan huomanneetkin, että Lammisen perheessä on roolit ikäänkuin päinvastoin. Minä olen se "mies" - sohvaperuna, joka vaan makaa päiväunilla ja mieheni on se "nainen" joka tekee huushollihommat (+ ulkotyöt, lumityöt, lämmityksen, autoihin liittyvät, raha-asiat, kaupassakäynnin jne).  Minä käyn valmiiseen ruokapöytään, odotan miestä kotiin keittämään kahvia jne. Osaan oikein hyvin samaistua miesten mukavaan elämään!

Tänään huomasin, että meidän keittiöön oli vaihtunut verhot! Jouluverhot oli poissa ja kirkkaankeltaiset tilalla. Kuulemma jo viikko  sitten (!) hän oli ne vaihtanut. ENKÄ MINÄ EDES HUOMANNUT! Siis oikein tyypillinen mies minä olen. Loiseläjä.

Kun aikoinaan tein nuo verhot Marimekon kankaasta, mieheni ei oikein pitänyt niistä - olivat kuulemma liian räikeät. Nyt, kun hän oli itse saanut valita monien keittiönverhojen joukosta mieleisensä, oli jostain syystä juuri ne valinnut. Hmmmm....

(Ihan vaan pienenä selvennyksenä kerron, että vaihtaisin rooleja oikein mielelläni ja sydämestäni toivon, että vielä joskus palaamme perisuomalaiseen järjestykseen)

Jaajuu, huomenna minä lähden töihin ja mies jää kotiin - saas nähdä, mitä uutta huomenna...

Mervi

Mikä tämä on?

Kiitos kommenteistanne. Kiva, että ymmärrätte. Hiukan olen jo päässyt "pahimmasta yli" ja palannut ajatuksissani normaaliin arkeen. Kävin lääkärissä, mutta kuten arvelinkin, asia ei selvinnyt. Odottelen siis....

Työviikko kului tosi nopeasti. Pääsin hyvin vähällä, kun minulla on nämä kaksi ihanaa "assistenttia" putiikissa. Pikku-Mervi tekee töitä kuin viimeistä päivää niinkuin sanotaan. Puolen vuoden harjoittelu päättyy helmikuun lopussa ja näyttää siltä, että Mervin intohimona on jättää vimpanpäälle siistit paikat jälkeensä.

Lissu on opiskellut myytäviä tuotteita, koska osallistuu myös myyntityöhön. Määrätietoisesti hän tekee muistiinpanoja ja tarkistaa, jos ei jotain tiedä tai ymmärrä. Lahjatavarapuoli onkin varmaan helpompi oppia, mutta käsityötarvikkeissa tarvitaan aika paljon tietoa, taitoa ja ideoita.

Vaativin kysymys lahjatavarapuolella on tämän tyyppinen "veljeni täyttää 70-vuotta ja pitäisi keksiä joku lahja". Siinä pitäisi hallita koko repertuaari, osata kysyä oikeat kysymykset ja viimein keksiä hyvä idea.
Käsityötarvikepuolella joutuu omat käsityötaidot koetukselle. Innostuksesta on myös hyötyä. Kiva fiilis tulee siitä, kun saa asiakkaan INNOSTETTUA yrittämään jotain uutta.

Viime aikoina meiltä onkin kysytty vaikka millaisia käsityötarvikkeita. Hardanger-lankoja olisi kaivattu tänään. Mietinkin, että onko putiikin alanimi "käsityöpuoti" liikaa lupaava, kun valikoima on kuitenkin hyvin rajattu. Tästä nouseekin ristiriita - toisaalta pohdin sitä, että pystynkö ylipäätään jatkamaan putiikin pitämistä ja toisaalta näen ison haasteen valikoiman lisäämisessä ja painopisteen siirtämisessä tarvikepuolelle. Osaisipa joku neuvoa!

Eilen minulta käytiin kysymässä tällaisen käsityötarvikkeen nimeä ja käyttötarkoitusta.

En muista tällaista koskaan nähneeni. Googlesta ei ollut apua.

Metallisen osan päässä on "kuoppa", mutta ei näytä siltä että siellä olisi kierteet. Onko lukijoilla tietoa?
Pieni palkinto on luvassa sille, joka osaa kertoa, mikä työväline on kyseessä ja mihin ja miten sitä käytetään.

Olen monesti kertonutkin, että nautin suuresti työni sosiaalisesta puolesta. Tänään vakituinen asiakkaani tuli kauppaan ja minä iloisesti kysymään kuulumisia. Hätkähdin, kun hän oli niin "oudon" näköinen. Olin iloinen, että saimme pitkään olla kahden, jotta ystävä sai rauhassa kertoa puolisonsa kuolemasta. Toki olin tietoinen vakavasta sairaudesta ja nyt kertasimme vaihe vaiheelta sairauden nopean etenemisen ja tiistaisen poismenon. Tunnen oloni hyvin nöyräksi, kun minulle uskotaan niin iloiset kuin surullisetkin kuulumiset. Moni onkin ilmaissut ilonsa siitä, että on vielä kauppoja, jossa on AIKAA kuunnella. Niinhän se on. Jokainen meistä (kai?) tarvitsee toista ihmistä varsinkin silloin, kun on elämässä vaikeaa.

Mervi

Antakaa - please - uutta ajattelemista!

Kirjoitan tämän heti tuon epätoivoisen vuodatuksen perään. Ei kai kukaan viitsi tuollaisia valituksia (kovin usein ainakaan) lukea. Siispä pyydän teiltä PAREMPIA EHDOTUKSIA.

Olen aina luullut, ettei minulta kirjoittamisen aiheet lopu. Nämä blogikirjoitukseni lähtevät usein kuvista liikkeelle. Olen ottanut kameraan kuvia ja kirjoitan niistä. Nyt on kamera tyhjä, eikä päässänikään piileskele mitään kivoja kirjoittamisen aiheita. Jaa niin, mutta voihan sitä pitää taukoa, ei kai blogia kannata päivittää, jos ei ole mitään päivitettävää...?


Jos olet lukiessasi tätä blogiani jäänyt miettimään jotain yrityksen pitämiseen liittyvää asiaa, kerropa se. Tai jos olen selittänyt jonkun asian epäselvästi, tai kaipaat jostain lisätietoa. Tai muuten vaan joku asia kiinnostaa. Kerro! Mervi pyytää.